yllä siis kysymys, johon törmää usein vastattavan, ettei muka kukaan ole synnynnäisesti laiha, eikä kellään voi olla niin ainutlaatuista aineenvaihduntaa, että voisi syödä enemmän kuin normaalisti. Jos rasvaprosentin loppujen lopuksi määrää vain se, kuinka paljon ihminen kuluttaa syömänsä ravinnon määrään, kuinka on mahdollista, että (itsekin voin kokemuksieni perusteella väittää) on niitä pienen pieniä sekä taas pyöreähkömpiä, vaikka päivittäiset kalorimäärät lähestulkoon kummillakin kohtaisivat?
miksi toiset ovat luonnostaan
laihoja??
7755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen kyllä myös kuullut, ettei kukaan ole laiha "luonnostaan" mutta olen ymmärtänyt, että se siis tarkoittaisi vain sitä, ettei paljoista ylipainosta voi syyttää aineenvaihduntaa ym.siis kyllähän ihmisillä on erilaisia aineenvaihduntoja, joidenkin pitää valitettavasti tehdä enemmän töitä painon hallitsemiseksi. Ja liikkuessa aineenvaihdunta paranee.
Eli vaikka kalorimäärä olisikin samanlainen, niin toinen saattaa liikkua enemmän... Ja sitten jos kaksi ihmistä syö saman verran päivässä, ja toinen on pulleampi, niin tuli mieleen, että se pulleampihan tarvitsee enemmän ravintoa kuin laiha. Eli pullukan vartalo saattaa toimia "säästöliekillä" ja varastoi siksi kaiken ravinnon. Tai päinvastoin laihan elimistö voi saada liikaa ravintoa mikä parantaa hänen aineenvaihduntaansa...
En kuitenkaan varsinaisesti tiedä tuosta säästöliekistä mitään.. Tuntuu, ettei siitä ole oikein todisteita.. Tai siis että miten se tarkalleen toimii se säästöliekki...
Pulleampi ei sinänsä tarvitse enempää ravintoa energiaa kuin laiha.
Rasvakudos ei kuluta energiaa lainkaan. Jos on lihava eikä liiku, niin energiatarve on hyvin vähäinen. Jos taas on laiha ja painosta suuri osa on vaikka liikunnalla hankittua lihasta, niin sitten energiaa kuluu ja liikkuminen kuluttaa sitä ihan kunnolla.
Jos siis haluaa syödä enemmän, niin pitäisi polttaa se ihra pois ja päivittäisellä liikkumisella hankkia muutama gramma lihaksia tilalle.
Hyvinvointi aiheuttaa liikalihavuutta. Toki on myös sairauksia. Ei ihminen liho jos se syö suhteessa kulutukseen oikein. On aivan mahdoton väite jos joku sanoo "en minä laihdu vaikka mitä tekisin". Ihan varmasti jokainen laihtuu.
Vai onko esimerkiksi afrikassa paljonkin liikalihavuutta? Mites on Jenkkilän laita jossa ei liikuta ollenkaan mutta vedetään kyllä ruokaa senkin edestä? Itsellä on ylipainoa hiukan mutta en syytä siitä ketään enkä mitään muuta kuin tasan itseäni ja laihtumaan päin ollaan.
Jokainen vaan ottamaan itseään niskasta kiinni. Vaikka tiedän että lihavilla on usein heikko itsekuri ja motivaation puute, eihän meitä ylipainoisia muuten olisi!?
Haloo! Kukaan ei synny lihavaksi (ellei äidillä ole paha hoitamaton raskausajan diabetes tai jotain sellaista..). Kaikki ihmiset syntyvät siis painoltaan normaaleiksi. Vanhempien syömätottumukset ja varsinkin äidin raskauden aikaiset ruokailut muovaavat kehittyvän lapsen syömätottumuksia ja mielitekoja. Mielihaluista voi kuitenkin oppia eroon ja sen mitä suuhunsa laittaa on jokaisen (aikuisen) ihmisen OMA VALINTA!
Lihaviksi kasvetaan syömällä, ei saa vierittää vastuuta pois itseltään! Jokaisella on käytössä työkalut ja mahdollisuus muokata vartaloaan joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Tietysti nyt ei taaskaan puhuta poikkeustapauksista kuten oikeat sairaudet jotka estävät tämän (esim kiplirauhasen vajaatoiminta..) tai lapsista, jotka eivät tiedä vielä kaikkea ja joita vartalon muokkaus ei edes vielä koske yms!
Ihmisen energiantarve on jokaisella eri. Ei kalorimääriä voi verrata suoraan. Kulutus voi vaihdella todella paljon eri ihmisten välillä. Toiset ihmiset ovat luonnostaa liikkuvaisia eivätkä osaa pysyä paikoillaan, he kuluttavat enemmän kuin patsaana istuvat henkilöt. Lihasmassa vaikuttaa suuresti kulutukseen. Jos on suuret lihakset sitä kuluttaa enemmän levossakin. Liikunnan laatu vaikuttaa myös. Painonnosto ja punttitreeni kasvattaa lihasmassaa ja energiankulutus jatkuu korkeana vielä tunteja treenin jälkeenkin. Aerobinen liikunta kuluttaa silloin kun sitä tekee, mutta ei erityisemmin vaikuta enää liikunnan lopettamisen jälkeen. Aineenvaihdunta on myös jokaisella erilainen ja ikä ja sukupuoli vaikuttaa myös paljon.
Kaikki vaikuttaa, jokainen on yksilö. Jos haluaa selvyyden omasta energiankulutuksesta ja -tarpeesta, se voidaan mitata ja ARVIOIDA lääkärissä.
"Kukaan ei synny lihavaksi" - kyllä muuten syntyy! Eikä äidin tarvitse olla edes mitenkään sairas, ainoastaan syödä raskausaikana yli oman ja lapsen tarpeen.
Lähisuvussa on tästä yksi esimerkki, sukulaismies oli hyvinkin pullukka syntyessään ja vielä pari ensimmäistä vuotta, mutta hoikkeni kasvaessaan ja on koko aikuiselämänsä ollut hyvin hoikka. Huolimatta huonoista perintötekijöistä, kaikki muut perheenjäsenet ovat nimittäin hiukan ylipainoisia.
Kaikille hoikkana pysyminen ei ole yhtä helppoa, enkä nyt puhu "niskasta kiinni ottamisesta" tai tahdonvoimasta. Vaikka kaksi täsmälleen samanpituista ihmistä söisi pilkulleen samalla tavalla ja liikkuisi millilleen samoin, heidän painonsa voisi silti olla erilainen, koska ihmisten elimistön kyvyssä käyttää saatu energia hyödykseen on eroja. Suurella osalla ihmisistä elimistö käyttää hyväkseen energiaa liiankin hyvin, koska tällainen ominaisuus on ollut ihmislajin säilymiselle hyödyksi menneinä vuosisatoina, jolloin ruokaa ei ole ollut riittävästi.
Painonhallinnan ongelma syntyy nykyajan länsimaisen elämäntavan ja elintason ja toisaalta evoluution muokkaamien ihmisruumiin ominaisuuksien ristiriidasta. Varsinkin ylipainoisilla ihmisillä luonnollinen ruokamäärän säätely on häiriintynyt - normaalipainoiset syövät vain sen verran kuin tarvitsevat - eikä oikeaa nälkää tunnisteta. Ei ole säännöllisiä ruoka-aikoja, vaan napsitaan jotain pitkin päivää. Ei osata erottaa mielihalua nälästä, ja ruokaa käytetään tunteiden säätelyyn.
Tällä en tahdo puolustella ketään enkä mitään, vaan tuoda esiin sen, kuinka laihtuminen voi olla todella vaikeaa. Vaikeutta lisää vielä kaikkialta tunkeva väärä tieto - esimerkiksi media ruokkii epärealistisia laihtumisodotuksia "Suurin pudottaja" -tyyppisillä ohjelmilla ja otsikoilla "25 kiloa 10 viikossa". Laihduttaja ei niinkään tarvitse tahdonvoimaa kuin kärsivällisyyttä: pikakuureilla ei saavuteta pysyviä tuloksia. Tästä tiedosta ei ole sensaatioksi, joten siitä vaietaan laajalevikkisissä lehdissä.
Kun sitten taas yksi pikakuuri menee poskelleen tai kilot tulevat takaisin kuukauden kärvistelyn jälkeen, ei ole ihme, jos ihminen menettää toivonsa ja luovuttaa. Sitä paitsi, voi ihan oikeasti olla olemassa ihmisiä, joille hoikaksi tuleminen tai hoikkana pysyminen ei ole elämän tarkoitus ja päämäärä. Hiukan ylipainoisenakin voi olla täysin terve ja jopa hyväkuntoinen, mikä tätä palstaa lukiessa usein unohtuu.
Aiempi kommenttini, että "kaikki synytyvät painoltaan normaaleiksi" oli hiukan turhan yleistävä. Yritin kuitenkin tuoda esille sen, että poikkeustapauksiakin on (muitakin kuin äidin sairaudet) kuten juuri odottavan äidin ylensyönti jne. Pointtini oli, että jokainen ihminen on "normaali" alun perin ts. ollaan kaikki ihmisiä. Elintavat, oli ne sitten vanhempien alullepanemia tai henkilön omia valintoja, vaikuttavat siihen minkälainen (laiha/lihava) tästä kehittyy. Jos lapsi saa kasvaessaan normaalia terveellistä ruokaa, tämä kasvaa normaaliksi.
Lapsen on kuitenkin mahdotonta valita itselleen terveellistä ravintoa mikäli vanhemmat tuputtaa rasvaa, suolaa ja sokeria. Tämä yhdistettynä perintötekijöihin voi vaikeuttaa huomattavasti aikuisiän laihdutusta, mutta mikään ei ole mahdotonta. Kaikki on itsestä kiinni eikä taaskaan puhuta tahdonvoimasta vaan kärsivällisyydestä.
Itse ollessani lihavahko ajattelin, että minut on tuomittu olemaan lihava eikä mitään mitä teen (pikakuurit) ikinä auta. Elämäntapojen muutos on kuitenkin saanut minut laihtumaan 25kg parissa vuodessa. Kärsivällisyyttä, oikeita valintoja (ei pikaruokaa) ja vähän liikuntaa peliin niin helposti kaikki on loppujen lopuksi käynyt. Meidän suvussa kaikki aikuiset ihmiset on ylipainoisia, ainakin lievästi.
En nyt tiedä kuinka sekavaksi tämä viesti nyt meni ja liittyykö enää mitenkään ketjun aloitukseen, mutta olen siis periaatteessa samaa mieltä Vanhan Jojon kanssa.
...kukaan ei ole luonnostaan laiha. kaikki "luonnostaan laihat" (ainakin minun tuntemat) ovat kyllä tosi aktiivisia, eivät osaa hetkeäkään olla paikallaan. että jos toinen makaa sohvalla ja toinen ravaa jatkuvasti huoneesta toiseen niin voitte arvailla kumpi on se "luonnostaan laiha." totta, että aineenvaihdunnalla yms. on vaikutusta, mutta ei se kaikkea ratkaise.