Joudutko vonkaamaan saadaksesi?

En joudu vonkaan.

Kiehnäisin ja lähettelisin vihreitä signaaleja niin että urpompikin tajuaa. Eli sanoisin suoraan "mennään meille harrastaan villiä seksiä" :)

Voisin vongata helpostikkin vaikka Jensen Acklesia.

Osoittamalla kiimansa.

on ennemmin ilman kuin alentuu vonkaamaan. tai ainakin mä olen, muista en tiedä.

Mun ei tartte ku pyrstööni keikuttaa ja katsoa pitkään saadakseni. Jos tarttis vongata, niin huumorilla tietysti kuten lähetsä ilmaamaan mun patterit ja tiivis ilme perään :)

Mulla menee mielenkiinto jos multa vongataan ainakaan sanallisesti, paitsi jos on oma mies. Ilmeillään ja eleillään se mies mut kaataa jos on kaataakseen.

vonkaamaan sitä, että saan poistumisluvan naisen asunnosta. Se menee näin: "Saanko jo häippästä, vitun nymfo?"

että olisin koskaan vongannu. Ainakaan sillä ei oo sit mitään irronnu, jos olen vongannu, ku ei muistiin ole jäänyt.

Joskus olen kyl pyytänyt jonkun vonkaajan jättämään minut rauhaan. Eli, vonkaamalla ei irtoo kyl multakaan.

jouduin ja sit kun moinen ei oikein irtoa multa minkään muunkaan lirkuttelun / shitchatin lisäksi niin sen ties mitä siitä seuras,hyvin harvakseltaan mitään. Tai no oonhan mä kyl kieltämättä joskus yrittäny tuuppautua aika innokkaasti jonkun baarissa tavatun muijan mukaan,kait se sekin vonkausta on ollu. Toisaalta kun siinä on ollu sutinaa jo illan aikana niin kukapa nyt ei yrittäis tossa tilanteessa jotain peliliikettä. Mitään sellasta joukkotulitusta et käydään kokeileen jokaisen naisen kohdalla kepillä jäätä en kyl oo koskaan harrastanu.

Koko vonkaamis sana on jotenkin niin etova. Miksi tämän näköinen, tämän kokoinen, tällaisen rahamäärän omaava, näin komea, tällainen vonkale mitään vonkaisi? Ei kyllä se on niin että vonkailkaa keskenänne. Kunhan ette tule tänne itkemään kuinka vonkaamanne yksilö antoikin pakit. Sitä itkua kun ei kestä edes tällainen vonkale.

Nuorena miehenä sitä kuvitteli, että vonkaamalla mukamas saisi jotain. Ei saanut. Sitten hoksasi, että ei auta kuin seurustella, jos meinaa jotain saada.

Lähemmäs 30:nä "uusio sinkkuna" huomasi, että kas, osat ovatkin muuttuneet. Ei tarvinnut sen enempää vongata kuin seurustellakaan. Riitti, kun ei ollut turhan nirso, jos välttämättä tunsi tarvetta yhdenyön vaakamamboon. Vonkaajat olivat vähän vanhempia naisia, eikä ikäisenikään enää kuvitelleet, että heillä olisi jotain korvaamatonta pöksyissään.

Jos olisin sinkku ja puutteessa, pistäisin sormuksen vasempaan nimettömään ja painelisin baariin. Aina löytyy naisia, joille kelpaa se, joka on jollekin kanssasisarellekin kelvannut. Eläköön korkea moraali!

tapana ollut vongata. Mä olisin varmaan aika huono vonkaaja, koska luovutan aina niin helposti. Kysyisin ehkä kerran mieheltä, et pannaanko ja jos se sanois et ei, niin mä sit varmaan alkaisin imuroida tai jotain muuta yleishyödyllistä:D

Multa saa kyllä vongata, mutta en usko et tarvii, jos on oikee mies kyseessä.

onnekseni olen saanut kumppanikseni seksuaalisesti melko aktiivisen naisen, aloite tulee usein häneltä.

Jos joutuisin vonkaamaan, niin käviskö "anna ny"?

tarvetta. Kun olen halunut, olen saanut toisenkin haluamaan. Eikä minulta vonkaamalla saisi. Vonkaajat ovat rasittavia. Jos joku kiinnostaa, sen ei tarvitse vongata. Silloin herättää kiinnostukseni vonkaamattakin. Vonkaamalla vonkaaja antaa itsestä aina aika epätoivoisen kuvan. Epätoivo ei kaunista ketään ja vielä vähemmän herättää kiinnostusta.

huolimatta en pahemmin vonkaa enkä kauan kuuntele vonkaamista. Tai näin ainakin luulin, ennen kuin silmäilin tuota (jossa vonkaaminen tosin määritellään laajemmin kuin miten sen itse ymmärrän):

http://www.fsck.fi/modules.php?name=Content&pa=showpage&pid=4

(huomautus: ei sovellu henkilöille, jotka inhoavat tekstimassojen lukemista näytöltä)