Jos en olisi niin innokkaasti lukenut näitä palstoja ja ylläpitänyt jonkinlaista kuvitelmaa, että kohtaisin hänet tällä palstalla, olisin uskaltautunut ehkä hänen juttusilleen ajoissa. :( Nyt taitaa olla niin, että aika on kulunut umpeen ja on jo liian myöhäistä. Ongelmaksi muodostuu myös se, että olen itse nainen, joten en periaatteessa oikein voisi edes mennä juttelemaan hänelle ja/tai ilmaista ihastumistani, sillä ko. toimenpide on tavallaan "miesten heiniä". Tekisin itsestäni narrin, jos en saisikaan vastakaikua. :( Täytyy vain jatkaa unelmointia ja toivoa, että rakkaus hiipuu pois ajan myötä...miksi elämä on näin riipivän tuskallista? :_(
Ilman tätä palstaa olisin ehkä...
writerF
2843
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensimmäinen nainen joka uskaltaa tulla itse juttelemaan tunteistaan saa koko loppuelämäni jos tahtoo.
Mikä aika on kulunut umpeen?
Kyllä ovat eronneet ihmisetkin palaavat yhteen
"että olen itse nainen, joten en periaatteessa oikein voisi edes mennä juttelemaan hänelle ja/tai ilmaista ihastumistani, sillä ko. toimenpide on tavallaan "miesten heiniä"."
Periaatteessa tuossa vieressä on tulipalon alku. Lakana tulessa. Vieressä on vesiämpäri. Itse olen mainosgraafikko joten en periaatteessa voisi edes kaataa ämpärillä vettä tuleen, sillä ko. toimenpide on tavallaan "palomiesten heiniä".