Maataloutta systeeminä voi tarkastella ja hoitaa ainakin kolmesta eri lähtökohdasta. Nämä ovat sosialistinen, protektionistinen ja liberaali markkintalousvetoinen.
1)Sosialistista maatalousmallia käytettiin lähinnä NL:ssa ja muissa reaalisosialistisissa maissa. Sosialistinen malli tarkoitti sitä, että valtio omistaa maatilat ja niillä on oma työnjohtonsa ja työväkensä. NL:ssa nämä tilat olivat suuria valtion omistamia sovhooseja taikka osuustoimintaperiaatteella toimineita kolhooseja. Maatalous oli osa suunitelmataloutta eli ns. viisivuotissuunnitelmia. Ilmeisesti valtiojohtoinen maatalous kykeni tuottamaan riittävästi leipäviljaa, sillä ainakin omin silmin nähtynä leivästä ei ollut koskaan puutetta sen paremmin Moskovassa kuin Sortavalassakaan, joissa olen käynyt. Sen sijaan kaikista muista elintarvikkeista oli pulaa. Jostain syystä maatalous näytti painottuvan leipäviljan tuottamiseen. Tämä näkyi siinäkin, että Stalin lahjoitti välirauhan aikana Suomelle merkittävän määrän viljaa kunnianosoituksena J.K. Paasikivelle. Kaikkinensa maatalous ei ehkä ollut sosialistisen järjestelmän suurin heikkous. Tämä järjestelmä kykeni tuottamaan suhteellisen tehokkaasti aseita ja harjoittamaan raskasta teollisuutta sekä leipäviljatuotantoa.
Läntisestä maailmasta Israel on esimerkki valtioomisteisesta maataloudesta. Israelissa on paljon tällaisia maatiloja. Lisäksi Israelissa on kibbutsi-maatiloja, jotka ovat asuinkylien osuustoimintaperiaatteeseen pohjatuvia maatalouskollektiiveja. Näissä oli alun alkaen selkeästi sosialistista ideologiaa taustalla. Tiettävästi tämä valtiojohtoinen, puolisosialistinen malli on toiminut Israelissa varsin hyvin.
2)Protektionistinen maatalousmalli on selkeästi suosituin maailmassa nykyisin ja pitkälti koko 1900-luvun. Suomen maatalous on perustunut myös vahvasti tällaiseen protektionismiin, mihin kuuluvat suojatullit, kiintiöjärjestelmät, hintatakuut ja maataloustuet eri muotoisina.
Protektionistisen mallin suurin haitta on siinä, että se johtaa yleensä aina yliotuotantoon. Kun valtio takaa maatalousyrittäjyyden varsin pitkälle, voidaan tuottaa riskittä kuinka paljon vain vaikka suoraan kaatopaikoille. Suomessa ylituotantoa aiemmin lahjoitettiin veronmaksajien rahoilla ulkomaille, mm. Englantiin ja NL:oon. Protektionistinen malli johtaa elintarvikkeiden kallistumiseen. Protektionistisen maatalouden mallimaat eli Norja ja Sveitsi ovat tässä suhteessa maailman kalleimpia maita ruuan hinnassa mitattuna. Veronmaksajien lisäksi siis myös kuluttajat joutuvat tässä mallissa maksumiehiksi. Maatalouden harjoittaminen on varsin riskitöntä valtion vakuuttaessa lähes kaikki riskit. Tällainen tilanne meilläkin vallitsi ennen EU:hun liittymistä. EU:n sisällä vahvat maatalousmaat kuten Ranska hyötyvät eniten ja reunavaltiot kuten Suomi joutuvat puolestamaan tinkimään eniten entisen kaltaisesta protektonismistaan. Privilegista asemaansa menettäneet maanviljelijät eivät tämän vuoksi olisi halunneet liittyä EU:hun, vaan maksattaa edelleen huolettoman elämänsä veronmaksajilla ja kuluttajilla.
Protektionista maataloutta ovat suosineet vasemmistopuolueet sekä erityiset maatalouspuolueet. Suomessa Kepu on tällaisen järjestelmän suurin kannattaja. Vasemmistokin kannattaa suunnitelmataloutta tässä kohdin, mutta on selvästi joustavampi oikeiston tapaan kuin maatalouspuolue. Vasemmisto ja oikeisto eivät aja maatalouden etuja kuolemanvakavasti kuten maatalouspuolue tekee. Vasemmisto ja oikeisto ovat käsittäneet, että esim. ylituotanto on suuri ongelma, joka pitää ratkaista, vaikka se tekisi tuottajille kipeää. EU:n maatalouspolitiikkaa on jouduttukin tämän takia toistuvasti sorvaamaan uuteen uskoon.
3)Talousliberaali ja markkinataloushenkinen maatalous on vähitellen alkanut saavuttaa suosiota. Suosion syy on selvä. Takana on maailman mahtavin valta eli rahavalta. Talousliberaali talousmalli etsii taloudellista kasvua ja uusia markkinoita. Tällaisia uusia markkinoita olisi tarjolla kehittyvissä maissa ja kehitysmaissa. Ongelmana on vain näiden kurja talous. Kun näiden maiden kansalaisilla ei ole rahaa, se tarkoittaa, ettei heillä ole varaa ostaa esim. Nokian kalliita kännykkämalleja. Jos kehitysmaiden oma talous saataisiin nousuun, se muuttaisi vähitellen tilannetta. Maatalous sopisi useimmille tämän nousun perustaksi, mutta läntinen maatalousprotektionismi on estänyt tämän kehityksen.
Nyt sitten rahavalta on liittoutunut kehitysmaiden kanssa WTO-prosessiksi kutsutussa maailman kaupan vapauttamiseen tähtäävässä projektissa, jotta tilannetta voitaisiin muuttaa rahavallan laajentamispyrkimyksille.
Rahavallan ongelma on siinä, ettei sillä ole poliittista edustusta ajamassa sen näkemyksiä. Sen vuoksi rahavalta käyttää valtaansa siten, että se asettaa poliittisen vallan tosiasioiden eteen, jotka se on itse luonut. Näin käy esim. siinä, että tuotantoa siirretään halpatyövoimamaihin. Talous joutuu kilpailemaan alhaisilla työvoimakustannuksilla, kun markkinoiden laajentumista ei ole näköpiirissä. Jos markkinoita voitaisiin laajentaa, läntiselle rahataloudelle riittäisi enemmän bisnesmahdollisuuksia. Tämä on haluttu tehdä selväksi myös poliittisille päätöksentekijöille ja sen vuoksi WTO-prosessi kuitenkin etenee, vaikkakin vielä nihkeästi. Kun siis Nokia haluaa saada enemmän myytyä kallishintaisia kännyköitään, joissa halpamalleja suurempi kate, sen edun mukaista on kohottaa esim. Afrikan kehitysmaiden kansalaisten elintasoa, jotta näillä olisi varaa ostaa tällaisia kännyköitä. Tätä taustaa vasten tulee ymmärrettäväksi se, että meillä Suomessakin jyrkimmät maatalousprotektionismia vastustavat mielipiteet tulevat sellaisten miesten kuin Johannes Koroman (entinen teollisuus- ja työnantajajohtaja) suusta.
WTO-prosessi ei ole mitään utopiaa, liikettä vailla päämäärää kuten mvv luulee. Se on täyttä totta ja sen takaa tämä maailman suurin valta eli rahavalta, monikansalliset yritykset ja niiden omistajat. Tälle varsin anonyymille rahavallalle protektionistinen maatalous ei ole mikään pyhä arvo. Tämä valta ei ole kansallistuntoinen eikä siten kiinnostunut siitä, turvataanko jonkun valtion maatalousomavaraisuus. Rahavalta on mitä suurimmassa määrin globaalisti ajattelevaa. Sitä kiinnostaa vain taloudellinen kasvu ja markkinoiden laajentaminen. Se näkee maatalousprotektionismin tässä suhteessa kilpailurajoitteena ja ennen muuta esteenä markkinoiden kasvulle. Kehitysmaat tukevat omista lähtökohdistaan rahavallan tavoitteita, koska kehitysmaatkin haluaisivat kansalaisille parempaa elintasoa.
Kolme tapaa
53
1122
Vastaukset
- häpeäisit!!!!
Punikkien propagandaa. Onneksi punikit, jotka ymmärtävät jostain jotakin, kannattavat nykyistä maatalousmallia.
Siirretään maatalouskin Kiinaan. Siellä ei tarvitse tuottajille eli työntekijöille maksaa paskan vertaa mitä täällä Suomessa tarvitsee.
Kiinakin alkaa olla jo liian kallis maa monelle yritykselle ja ne etsivät löytyisikö vieläkin halvempaa työvoimaa ja kustannuksia jostakin. Varmasti löytyy ja Kiina tulee ainakin osittain kokemaan Kiinailmiön ennen pitkään.
Metsäteollisuus on alkanut jo siirtää tuotantoaan halvempien kustannusten maihin ja lähellä suuria markkinoita. Uruguay:n tehtaalta tuodaan laivoilla sellua Eurooppaankin, koska täällä sitä on kallista valmistaa. Suomessa metsäteollisuuden alasajaminen jatkuu yhä. Tekosyy on puunsaanti, mutta todellinen syy on liikakapasiteetti. Tuotantoa pitää leikata, jotta tarjonta laskee ja hinta nousee. Tähän kun yhdistetään halvat tuotantokustannukset esim. Uruguayssa, niin tilit ovat mahtavat.
Omien sijoitusteni kannalta on kannatan Globalisaatiota ja WTO:ta, koska katson näin ollen saavani ajanmyötä paremmat osingot.
Mitähän ajattelee ne suomalaiset, joiden työpaikat siirtyvät halvempiin maihin maailman kaupan vapauduttua ja globalisaation takia?Missä kohdin kirjoitukseni oli propagandaa. Yritin tuoda esille kolme erilaista maatalousmallia ja kerroin mielestäni selvästi, että vasemmistolaiset pitkälle kannattavat nykyistä mallia.
Kysymys ei ole siitä, että jokin toimiala siiretään Kiinaan. Ei asiaa tarvitse passiivimuodossa ilmaista. Siirrosta päättävät rahavallan edustajat ja omistajat. Tämä on mahdollista, kun on tehty poliittisia päätöksiä siitä, että siirrytään harjoittamaan markkinataloutta globaalisti. Tämä globaali markkinatalous ilman merkittäviä rajoitteita on talousliberalismin suuri tavoite. Punikeilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.- Uusi-Ukki
Sinä vähämielinen et osaa kuin punikitella joka asiassa, Kun avaaja melkein kädestä pitäen, kertoo Maatalouden eri vaihtoehdoista, siinä ketään tuomitsemasta tai ylikehumasta, kylmiin Faktatietoihin perustuen, josta pitäisi "Vähämielisenkin",jotakin käsittää. Mutta ei, kun punikiksi vaan haukkumaan, kun siinä ei ylistetä tätä Suomessa vallitsevaa paskajärjestelmää mikä on jopa EU-n taholta todettu olevan päin Helvettiä.
Kyllä te Kepulireppanat olette yksiä Perkeleitä, ei teille voi muuta sanoa, Uusi-Ukki Oulusta on hyvin vihainen. - Iso mies
Metsäteollisuus siirtää tuotantoaan pääasiassa sellaisiin maihin, joissa on saatavana raaka-ainetta ja joissa paperinkulutus on voimakkaassa kasvussa. Halvemmat kustannukset ovat vain lisäplussa. Sellua tuodaan Eurooppaan pääasiassa siksi että eurooppalaiset metsät on hakattu loppuun.
Suomikin alkaa nykyisin olla varteenotettava "halpatuotantomaa" eurooppalaisille yrityksille esim. tietotekniikan alalla. Täällä on pienemmät palkat ja halvemmat asunnot kuin monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa. - oikein)....
Uusi-Ukki kirjoitti:
Sinä vähämielinen et osaa kuin punikitella joka asiassa, Kun avaaja melkein kädestä pitäen, kertoo Maatalouden eri vaihtoehdoista, siinä ketään tuomitsemasta tai ylikehumasta, kylmiin Faktatietoihin perustuen, josta pitäisi "Vähämielisenkin",jotakin käsittää. Mutta ei, kun punikiksi vaan haukkumaan, kun siinä ei ylistetä tätä Suomessa vallitsevaa paskajärjestelmää mikä on jopa EU-n taholta todettu olevan päin Helvettiä.
Kyllä te Kepulireppanat olette yksiä Perkeleitä, ei teille voi muuta sanoa, Uusi-Ukki Oulusta on hyvin vihainen.vapaata markkinataloutta ja täydellistä rahavallan ohjausta maatalouteen.
Eikö perinteinen työväenliike aja asioita aivan toisenlaisen ideologian pohjalta? - pyyntöjä!
Iso mies kirjoitti:
Metsäteollisuus siirtää tuotantoaan pääasiassa sellaisiin maihin, joissa on saatavana raaka-ainetta ja joissa paperinkulutus on voimakkaassa kasvussa. Halvemmat kustannukset ovat vain lisäplussa. Sellua tuodaan Eurooppaan pääasiassa siksi että eurooppalaiset metsät on hakattu loppuun.
Suomikin alkaa nykyisin olla varteenotettava "halpatuotantomaa" eurooppalaisille yrityksille esim. tietotekniikan alalla. Täällä on pienemmät palkat ja halvemmat asunnot kuin monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa.Metsät hakattu loppuun?
Leimikoista ei metsäjätit halua jättää edes tarjouspyyntöjä! Se siitä raaka-ainepulasta!
Tietysti metsäjäteille on edullista tehdä tuotteitaan maissa, joissa tuotantokustannukset ovat pienet. Mikäli tarjontaa saadaan laskettua ja sitä kautta hintaa nostettua, niin pienemmät kustannukset suurentavat viivan alle jäävää summaa entisestään.
On se hyvä, että edes tietotekniikka-ala sijoittaa tänne, kun lähes kaikista muista teollisuuden aloista ainakin osa on jo lähtenyt Suomesta tai on lähtemässä. oikein).... kirjoitti:
vapaata markkinataloutta ja täydellistä rahavallan ohjausta maatalouteen.
Eikö perinteinen työväenliike aja asioita aivan toisenlaisen ideologian pohjalta?En ole ajanut mitään rahavallan ohjausta maatalouteen. Markkinataloutta kyllä kannatan, kunhan se on muuta kuin kapitalistista rahavallan ohjausta, jonka tavoite on monasti monopolisoituminen tai vähintään kartellisoituminen. Vapaa markkinatalous ja rahavaltainen kapitalismi ovat melkeinpä toistensa vastakohtia, joten niitä kumpaakin on jo teoriassa vaikea kannattaa samanaikaisesti.
Perinteisen työväenliikkeen ideologista en osaa sanoa, ellei vähän rajata sitä, miten kauaskaintoista perinnettä tarkoitetaan. Työväenliikehän jakautui vähitellen vallankumoukselliseen ja revisionistiseen. Jälkimmäinen suuntaus hyväksyi vähin erin markkinatalouden ja otti tavoitteekseen työväen olojen parantamisen ja hyvinvointivaltion luomisen eli tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskuntamallin.
Jos siis katsotaan tilannetta esim. pohjoismaista sosiaalidemokraattista työväenliikettä vasten, mitään ristiriitaa markkinatalousjärjestelmään pyrkimisessä ei ole. Siinähän kuluttajien oikeudet tulevat paremmin huomioiduiksi, kun kilpailu on vapaata. Työväestö on nimittäin myös elintarvikkeiden suurin kuluttajaryhmä. Kapitalistiseen maataloustuotantoon myös tämä työväenliikkeen nykyinen valtahaara suhtautuu nihkeästi ja hyvinkin torjuvasti.- maatalousasintutija
Uusi-Ukki kirjoitti:
Sinä vähämielinen et osaa kuin punikitella joka asiassa, Kun avaaja melkein kädestä pitäen, kertoo Maatalouden eri vaihtoehdoista, siinä ketään tuomitsemasta tai ylikehumasta, kylmiin Faktatietoihin perustuen, josta pitäisi "Vähämielisenkin",jotakin käsittää. Mutta ei, kun punikiksi vaan haukkumaan, kun siinä ei ylistetä tätä Suomessa vallitsevaa paskajärjestelmää mikä on jopa EU-n taholta todettu olevan päin Helvettiä.
Kyllä te Kepulireppanat olette yksiä Perkeleitä, ei teille voi muuta sanoa, Uusi-Ukki Oulusta on hyvin vihainen.maatalouden alalla, heinäluoma ei uskalla olla samaa mieltä, koska on niin räksyttänyt muka maatalouden puolesta, oikea mieliset ei käsitä punikki faktoja,jotka ei ymmärrä edes mitä kirjoittavat.
- haitallista..
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole ajanut mitään rahavallan ohjausta maatalouteen. Markkinataloutta kyllä kannatan, kunhan se on muuta kuin kapitalistista rahavallan ohjausta, jonka tavoite on monasti monopolisoituminen tai vähintään kartellisoituminen. Vapaa markkinatalous ja rahavaltainen kapitalismi ovat melkeinpä toistensa vastakohtia, joten niitä kumpaakin on jo teoriassa vaikea kannattaa samanaikaisesti.
Perinteisen työväenliikkeen ideologista en osaa sanoa, ellei vähän rajata sitä, miten kauaskaintoista perinnettä tarkoitetaan. Työväenliikehän jakautui vähitellen vallankumoukselliseen ja revisionistiseen. Jälkimmäinen suuntaus hyväksyi vähin erin markkinatalouden ja otti tavoitteekseen työväen olojen parantamisen ja hyvinvointivaltion luomisen eli tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskuntamallin.
Jos siis katsotaan tilannetta esim. pohjoismaista sosiaalidemokraattista työväenliikettä vasten, mitään ristiriitaa markkinatalousjärjestelmään pyrkimisessä ei ole. Siinähän kuluttajien oikeudet tulevat paremmin huomioiduiksi, kun kilpailu on vapaata. Työväestö on nimittäin myös elintarvikkeiden suurin kuluttajaryhmä. Kapitalistiseen maataloustuotantoon myös tämä työväenliikkeen nykyinen valtahaara suhtautuu nihkeästi ja hyvinkin torjuvasti.kun äänestäjä ei tiedä mitä se on.
Siellä voi valtaa käyttää äärioikeistolainen Lipposen Jaakonsaaren (viides kolonna) linja tai sitten Tuomiojan (stallari ja vanha pieru linja).
- vencheremos!..
Tarkoittaako tuo "tilannekatsaus", että se on sosialismin luomus vai mitä?
Mikä on demarien maatalouspoliittinen agenda tai parannusehdotus? - Maltillinen oikeistolainen
Keskusta, etenkin Paavo Väyrynen ja tällä palstalla mm. Oiva ja CITY.-Keskusta, ovat vastustaneet EU:ta ja etenkin EU:n kehittämistä "lipposlaisen" liittovaltion suuntaan, kun varsinkin Väyrysen mielestä EU:n tulisi pysyä vain löyhänä valtioiden liittona eikä liittovaltiona.
Kumma muuten, että Paavo Väyrynen (ja CITY.-Keskusta) ovat tässä samaa mieltä kuin vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä. ;-)
Mitä maatalouteen tulee, niin EU:n tukijärjestelmän perusteellista perkaamista, yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä on täällä tainnut esittää ainakin MVV.
Jos tukia yhtenäistetään ja liittovaltiokehitys etenee, niin jossain vaiheessa tulee eteemme kysymys: koskeeko elintarvikeomavaraisuus enää ollenkaan ennen itsenäisiä jäsenvaltioita, jos EU:lla silloin on jo oma ulko- ja puolustuspolitiikka, vaikkapa jopa "eurooppalaisempi Nato"?
Tuossa tulevaisuusskenaariossa elintarvieomavaraisuus hoidettaisi koko EU:n tasolla ja Suomi olisi keskittynyt pelkästään sellaisten elintarvikkeiden tuottamiseen, jotka ovat näillä leveysasteilla luontaisia ja taloudellisesti kannattavia.
Ahvenanmaan viininviljelijöilläkin olisi tilaisuus olla viinimaa ja markkinoida Euroopan pohjoisimmista rypäleistä tehtyjä tuotteita, jos niille markkinoita on.
Tämän kehityksen päässä epäilemättä on sekin järkevä ajatus, että paljon poliittista porua herättävistä kehitysmaatuista voidaan luopua ja antaa kehitysmaille sama raha ostamalla niiden tuottamia elintarvikkeita.
Köyhyyttähän ei maailmasta poisteta muilla kuin taloudellisin keinoin, poistamalla köyhien maiden vientikaupan eteen kasattuja esteitä, maataloustuotteet niistä yhtenä, niin kuin sanoit.
Kun nämä köyhät maat sitten rikastuvat, niin ehkä ne ostavat Nokian kännyköitä tai korealaisia autoja tai jotain muuta mukavaa, toivottavasti sen verran suomalaisiakin tuotteita, ettei meidän hyvinvointimme ala taantua.Arvelinkin, että lukijoiden joukossa on jokunen riittävän avarakatseinen, joka kykenee ennakkoluulottamaan asioiden pohdintaan. Kovin suuri yllätys ei taaskaan ollut se, että tämä joku oli "maltillinen oikeistolainen". Toinen vaihtoehto olisi kaiketi ollut nimimerkki "Niinpä niin".
Tämä EU:n yhdeksi markkina-alueeksi kehittyminen myös maatalousomavaraisuuden mielessä on mielenkiintoinen ajatus. Luulen, että EU:n johtavat maatalousmaat pyrkivät uudistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa juuri tähän suuntaan. Sokerijuurikasta koskevat päätökset ennakoivat juuri tämänkaltaista suuntaa. Eikä se huono ajatus olekaan, että edes EU:n sisällä tuotanto ohjataan sinne, missä se on kannattavinta. Meille suomalaisille ei ole sen jälkeen kovin suuri häpeä profiloitua EU:n teknologiavaltioksi Etelä-Euroopan maiden suunnatessa kohden agraari-imagoa.
Epäilen kuitenkin, että asioita ei voi jättää vain EU:n sisäisiksi. Jo nyt on käyty kahdenvälisiä neuvotteluja USAn ja EU:n kanssa esim. vientitukien poistamiseksi. Yritysmaailmasta tulee globaaleja paineita vapautua kilpailurajoitteista ja markkinoiden laajentumisen esteistä. Tämä voima on jo liikutellut yritysten toimintoja kehittyviin maihin. Kyllä sillä on voimia toimia myös jatkossa haluamaansa suuntaan. Siinä ei silloin paljon Väyrynen eikä Seppänen paina.- selville..
Mielipidepankki kirjoitti:
Arvelinkin, että lukijoiden joukossa on jokunen riittävän avarakatseinen, joka kykenee ennakkoluulottamaan asioiden pohdintaan. Kovin suuri yllätys ei taaskaan ollut se, että tämä joku oli "maltillinen oikeistolainen". Toinen vaihtoehto olisi kaiketi ollut nimimerkki "Niinpä niin".
Tämä EU:n yhdeksi markkina-alueeksi kehittyminen myös maatalousomavaraisuuden mielessä on mielenkiintoinen ajatus. Luulen, että EU:n johtavat maatalousmaat pyrkivät uudistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa juuri tähän suuntaan. Sokerijuurikasta koskevat päätökset ennakoivat juuri tämänkaltaista suuntaa. Eikä se huono ajatus olekaan, että edes EU:n sisällä tuotanto ohjataan sinne, missä se on kannattavinta. Meille suomalaisille ei ole sen jälkeen kovin suuri häpeä profiloitua EU:n teknologiavaltioksi Etelä-Euroopan maiden suunnatessa kohden agraari-imagoa.
Epäilen kuitenkin, että asioita ei voi jättää vain EU:n sisäisiksi. Jo nyt on käyty kahdenvälisiä neuvotteluja USAn ja EU:n kanssa esim. vientitukien poistamiseksi. Yritysmaailmasta tulee globaaleja paineita vapautua kilpailurajoitteista ja markkinoiden laajentumisen esteistä. Tämä voima on jo liikutellut yritysten toimintoja kehittyviin maihin. Kyllä sillä on voimia toimia myös jatkossa haluamaansa suuntaan. Siinä ei silloin paljon Väyrynen eikä Seppänen paina.sosiaalidemokraattien kanta ko, asiaan?
Vai ollaako siellä kahta mieltä asioista, on töväenliikkeen kanta ja viidennen kolonnan kanta mitä sinä ilmeisesti edustat? - kun aasialaiset ja
afrikkalaiset ovat saavuttaneet suomalaisen elintason, tätä palloa ei pelasta itse isä Jumalakaan. Se on varmaa.
Olematta itse maataloustuottaja, uskon vakaasti että suomalaista elintarviketuotantoa tullaan kaipaamaan maailman melskeissä vielä moneen kertaan.
Tämä EU touhukin on vain yksi välivaihe historian kulussa, jossa liittoumia syntyy ja hajoaa kuten historia hyvin todistaa.
Kuinka pysyviä ja pitkäaikaisia sitten ovat viime vuonna alkaneet elintarvikkeiden hintojen nousut, jää nähtäväksi. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Arvelinkin, että lukijoiden joukossa on jokunen riittävän avarakatseinen, joka kykenee ennakkoluulottamaan asioiden pohdintaan. Kovin suuri yllätys ei taaskaan ollut se, että tämä joku oli "maltillinen oikeistolainen". Toinen vaihtoehto olisi kaiketi ollut nimimerkki "Niinpä niin".
Tämä EU:n yhdeksi markkina-alueeksi kehittyminen myös maatalousomavaraisuuden mielessä on mielenkiintoinen ajatus. Luulen, että EU:n johtavat maatalousmaat pyrkivät uudistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa juuri tähän suuntaan. Sokerijuurikasta koskevat päätökset ennakoivat juuri tämänkaltaista suuntaa. Eikä se huono ajatus olekaan, että edes EU:n sisällä tuotanto ohjataan sinne, missä se on kannattavinta. Meille suomalaisille ei ole sen jälkeen kovin suuri häpeä profiloitua EU:n teknologiavaltioksi Etelä-Euroopan maiden suunnatessa kohden agraari-imagoa.
Epäilen kuitenkin, että asioita ei voi jättää vain EU:n sisäisiksi. Jo nyt on käyty kahdenvälisiä neuvotteluja USAn ja EU:n kanssa esim. vientitukien poistamiseksi. Yritysmaailmasta tulee globaaleja paineita vapautua kilpailurajoitteista ja markkinoiden laajentumisen esteistä. Tämä voima on jo liikutellut yritysten toimintoja kehittyviin maihin. Kyllä sillä on voimia toimia myös jatkossa haluamaansa suuntaan. Siinä ei silloin paljon Väyrynen eikä Seppänen paina.Eksyin muutama vuosi sitten kahden tohtorin ja yhden väitöskirjaa valmistelevan tutun seuraan kaljalle, talousmiehiä kaikki, vähän eri näkökulmasta. heidän juttujaan maailman tilanteesta ja globalisoitumisesta oli mukava, joskus hämmentäväkin kuulla.
Olivat aika huolissaan siitä, mitä sinä kutsut "rahan vallaksi". He käyttivät nimitystä omistuksen keskittyminen.
Kun omistus ja kapitalismi pääomien sijoitusmielessä ylittää valtioiden rajat riittävän vahvasti, se alkaa tehdä rajojen merkityksen kaupallisessa mielessä tarpeettomaksi.
Aiemminhan kapitalismi oli kansallista. Silloin rakennettiin tullit ja muut suojamuurit estämään, että toinen kapitalisti pääsisi toisen kapitalistin markkinoille.
Globalisoituva omistus ja monikansallistuva kapitalismi ei tullirajoituksia ja suojamuureja tarvitse.
Niinpä voi ehkä sanoa, että rahan valta painostaa liian konservatiivisia poliitikkoja siihen suuntaan, missä markkinat toimivat ja talous kasvaa, koska siitä suunnasta löytyy myös se raha, jota verottamalla julkiset hyvinvointipalvelut kustannetaan. selville.. kirjoitti:
sosiaalidemokraattien kanta ko, asiaan?
Vai ollaako siellä kahta mieltä asioista, on töväenliikkeen kanta ja viidennen kolonnan kanta mitä sinä ilmeisesti edustat?Se johtunee siitä, että edustan täällä omaa kantaani ja vain sitä.
Sinähän voit halutessasi kirjoittaa täällä demarien kannasta, jos edustat kerran heidän näkemyksiään.kun aasialaiset ja kirjoitti:
afrikkalaiset ovat saavuttaneet suomalaisen elintason, tätä palloa ei pelasta itse isä Jumalakaan. Se on varmaa.
Olematta itse maataloustuottaja, uskon vakaasti että suomalaista elintarviketuotantoa tullaan kaipaamaan maailman melskeissä vielä moneen kertaan.
Tämä EU touhukin on vain yksi välivaihe historian kulussa, jossa liittoumia syntyy ja hajoaa kuten historia hyvin todistaa.
Kuinka pysyviä ja pitkäaikaisia sitten ovat viime vuonna alkaneet elintarvikkeiden hintojen nousut, jää nähtäväksi.Kirjoitat kovin ilmestyskirjanomaisesti. Saatat olla joku uskovainen, joiden kanssa väittelyä olen pyrkinyt välttämään.
Sen voi kuitenkin sanoa, että esim. aasialaisista maista Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Hongkong ovat lähellä suomalaista elintasoa eikä maailma ainakaan vielä sen voimasta ole kaatunut, ei edes horjahtanut.- siihen..
Mielipidepankki kirjoitti:
Se johtunee siitä, että edustan täällä omaa kantaani ja vain sitä.
Sinähän voit halutessasi kirjoittaa täällä demarien kannasta, jos edustat kerran heidän näkemyksiään.naurettavuuteen mitä sinäkin ja muutamat muut ei keskustalaiset tekevät.
Elikkä ne sanovat ja tietävät, mitä mieltä keskustalaiset ovat asioista. :))
Sitäpaitsi, kuka sen tietää, millä kannalla demarit on siinä asiassa kun sinäkään et sitä tiedä? siihen.. kirjoitti:
naurettavuuteen mitä sinäkin ja muutamat muut ei keskustalaiset tekevät.
Elikkä ne sanovat ja tietävät, mitä mieltä keskustalaiset ovat asioista. :))
Sitäpaitsi, kuka sen tietää, millä kannalla demarit on siinä asiassa kun sinäkään et sitä tiedä?En minä ole sanonut, ettenkö voisi tietää, millä kannalla demarit ovat jossakin asiassa. Nyt on vaan niin, etten ole mikään demarien edustaja tällä palstalla eikä koko palstankaan aihepiirinä ole demarien politiikka, vaan se on Kepun politiikka.
Minä pyrin havainnoimaan politiikkaa eri tavoin. Luen esim. sitä, mitä kepulaiset poliitikot ovat puhuneet tai kirjoittaneet. Yritän raapia tietoa historiasta ja sieltä sun täältä. Näillä perusteella voi sitten muodostaa käsityksen siitä, mihin Kepun politiikka tähtää.- demarien..
Mielipidepankki kirjoitti:
En minä ole sanonut, ettenkö voisi tietää, millä kannalla demarit ovat jossakin asiassa. Nyt on vaan niin, etten ole mikään demarien edustaja tällä palstalla eikä koko palstankaan aihepiirinä ole demarien politiikka, vaan se on Kepun politiikka.
Minä pyrin havainnoimaan politiikkaa eri tavoin. Luen esim. sitä, mitä kepulaiset poliitikot ovat puhuneet tai kirjoittaneet. Yritän raapia tietoa historiasta ja sieltä sun täältä. Näillä perusteella voi sitten muodostaa käsityksen siitä, mihin Kepun politiikka tähtää.politiikka ja niiden puheet ja kirjoitukset?
Vai onko ne niin linjattomia, ettei niistä tiedä mitä mieltä ne on milloinkin?
Hyvää tai huonoa tai keskinkertaista ...seko sekoseko.... demarien.. kirjoitti:
politiikka ja niiden puheet ja kirjoitukset?
Vai onko ne niin linjattomia, ettei niistä tiedä mitä mieltä ne on milloinkin?
Hyvää tai huonoa tai keskinkertaista ...seko sekoseko....Mistä olet saanut päähäsi, ettei minua kiinnostaisi demarien politiikka. Toki se minua kiinnostaa. Demarien politiikka ei ole kuitenkaan meidän suomalaisten kannalta läheskään niin vahingollista kuin Kepun politiikka. Myöskään Kokoomuksen politiikka ei ole Kepun tapaan haitallista.
Kepu on poliittinen kummajainen ja parlamentaarisen demokratiamme tulppa. Sen politiikka on maatalouskysymyksiä lukuunottamatta tuuliviirimäistä oppostunismia ja suoranaisia valheita. Tämän vuoksi on perusteltua, että minunkin poliittinen mielenkiintoni suuntautuu ensijaisesti tämän vahingollisen politiikan puimiseen. Koen tämän isänmaallisena valistustehtävänä.- politiikka...
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi, ettei minua kiinnostaisi demarien politiikka. Toki se minua kiinnostaa. Demarien politiikka ei ole kuitenkaan meidän suomalaisten kannalta läheskään niin vahingollista kuin Kepun politiikka. Myöskään Kokoomuksen politiikka ei ole Kepun tapaan haitallista.
Kepu on poliittinen kummajainen ja parlamentaarisen demokratiamme tulppa. Sen politiikka on maatalouskysymyksiä lukuunottamatta tuuliviirimäistä oppostunismia ja suoranaisia valheita. Tämän vuoksi on perusteltua, että minunkin poliittinen mielenkiintoni suuntautuu ensijaisesti tämän vahingollisen politiikan puimiseen. Koen tämän isänmaallisena valistustehtävänä.on haitallista, mutta et osaa sanoa, miten se on haitallista.
Sinä vain yrität pitää yllä sitä vanhanaikaista vastakkainasettelua, maanviljelijät kontra kaikki muut.
Tätä asiaa on käsitelty vaikka kuinka monta kertaa ja aina samalla lailla.
Nämä nettikeskustelut näyttää olevan eläkeläisdemareille jonkinlaista viihdettä ja ajankulua, mitään varsinaista keskustan arvostelua ei osata, eikä mitään asiallista, toimivaa vaihtoehtoa ei ole esittää.
Paremminkin voidaan sanoa, että SDP,n ja Kokoomuksen politiikka on haitallista ja sen näkee nyt kun "viitsii vähän tsiikata ympärilleen". - sivustakatsojalta
politiikka... kirjoitti:
on haitallista, mutta et osaa sanoa, miten se on haitallista.
Sinä vain yrität pitää yllä sitä vanhanaikaista vastakkainasettelua, maanviljelijät kontra kaikki muut.
Tätä asiaa on käsitelty vaikka kuinka monta kertaa ja aina samalla lailla.
Nämä nettikeskustelut näyttää olevan eläkeläisdemareille jonkinlaista viihdettä ja ajankulua, mitään varsinaista keskustan arvostelua ei osata, eikä mitään asiallista, toimivaa vaihtoehtoa ei ole esittää.
Paremminkin voidaan sanoa, että SDP,n ja Kokoomuksen politiikka on haitallista ja sen näkee nyt kun "viitsii vähän tsiikata ympärilleen".Vastaanpa MPP:n sijaan.
Keskustan politiikka on ollut haitallista koko maan kehitykselle. Se ei ole sitä enää, mutta ymmärtänet ettei MPP 70-luvulle jämähtäneenä näe muutoksia, ei tässä eikä muussa.
Keskusta tosiaan harrasti siltarumpupolitikointia, iltalypsyä, pekkarointia tai miksi tahansa sitä kutsutaankin. Politiikkaa jossa jokaisen hallituksen päätöksen hintana oli kymmenykset kepun kannattajien suosimille asioille, maataloudelle tai aluetukiin. Näillä rahoilla sitten rakennettiin siltoja ja rumpuja yksityisteille tai maksettiin viljelijöille pellonravauksesta ja paketoinnista yhtä aikaa. Termi kymmenykset on muuten Kääriäisen itsensä keskustan politiikan tavoitteista käyttämä termi kun hän puoluesihteerinä aikanaan patisti puoluetta iltalypsyn sijaan panostamaan selkeisiin omiin tavoitteisiin.
Keskustan politiikka on muuttunut Vanhasen aikana. Vaikka puole edelleenkin älähtää maataloudesta, ei se alista kaikkea päätöksentekoa omille intresseilleen vaan asioita lähestytään asia kerrallaan kuten pitääkin.
Nyt keskustan paikan puoluekentän opportunistina näyttää ottavan SDP, mikä on puolueen kunniakkaan historian valossa kovin omituista. Heinäluoma keskittyy rahaa kaikille lisää -kampanjointiin. SDP on nyt kepun menneiden aikojen tapaan vaatimassa kunnille lisää rahaa, vaikka hyvin tiedämme ettei rakenteellisia ongelmia pelkällä rahalla ratkaista. Kepun politiikan seurauksena olemme jo syytäneet kuntatalouteen rahaa mielettömiä summia, nyt on aika perata tuota kenttää ja Keskusta onkin kiitettävästi päässyt muutoksen tielle tässäkin asiassa. politiikka... kirjoitti:
on haitallista, mutta et osaa sanoa, miten se on haitallista.
Sinä vain yrität pitää yllä sitä vanhanaikaista vastakkainasettelua, maanviljelijät kontra kaikki muut.
Tätä asiaa on käsitelty vaikka kuinka monta kertaa ja aina samalla lailla.
Nämä nettikeskustelut näyttää olevan eläkeläisdemareille jonkinlaista viihdettä ja ajankulua, mitään varsinaista keskustan arvostelua ei osata, eikä mitään asiallista, toimivaa vaihtoehtoa ei ole esittää.
Paremminkin voidaan sanoa, että SDP,n ja Kokoomuksen politiikka on haitallista ja sen näkee nyt kun "viitsii vähän tsiikata ympärilleen".Olen monen monituisen kerran kirjoittanut täällä eri näkökulmista siitä, miten Kepun politiikka on haitallista.
Tässä ei ole varmaan oikea paikka alkaa luetella yksityiskohtaisesti tuon haitallisuuden eri ilmenemismuotoja. Tyydyn siis tässä vain esimerkinomaiseen luetteloon.
Kepun politiikan keskiössä on aina ollut maatalous- ja aluepolitiikka. Tämän politiikan harjoittaminen on tullut Suomelle kalliiksi, kun erilaisia toimintoja on venytetty pitkien etäisyyksien päähän toisistaan. Yritykset eivät noudata Kepun poliittisia viisauksia, minkä seurauksena toimettomuutta ja hätäavun tarpetta esiintyy eniten Kepulandiassa. Kepu siis pyrkii ylläpitämään sellaista Suomea, jonka toiminnot perustuvat enemmän kärryteiden aikakauteen. Maatalouspolitiikka on puolestaan tarkoittanut törkeää rahastusta veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksella ennen EU-aikaa. Toiset käyttävät tästä ilmaisua varastaminen.
Muilla politiikan sektoreilla Kepun politiikkaa voi kuvata ajelehtivaksi, poukkoilevaksi, kaksilla kärryillä kulkemiseksi, tuuliviirimäiseksi. Siinä on pyrkimys saavuttaa poliittista valtaa keinolla millä hyvänsä. Yhtenä päivänä vaaditaan kiivaasti polttoaineverojen alennusta ja seuraavana päivänä ollaan itse niitä nostamassa.
Kepu on kuulu myös poliittisista toimintatavoistaan. Kepu pettää aina, iltalypsy, siltarumpupolitikointi, väyrystely, pekkarointi, Kekkosen konstit jne. ovat tyypillisiä luonnehdintoja juuri Kepun politiikalle. Muiden puolueiden politiikassa ei esiinny tällaista demoralisoivaa vivahteikkuutta, jota keput myös viekkaudeksi kutsuvat. Poliittinen kuluttajansuoja on Kepulle tuntematon käsite, petos ja valehtely, siis kaikenlainen hyssälöinti on nostettu Kepussa kunnia-asemaan.
Demokratian kannalta tällainen puolue, jonka politiikka on ennustamatonta maatalous- ja aluepolitiikkaa sekä ulkopolitiikkaa lukuunottamatta, on melkoinen rajoite. Ilman Kepua meillä olisi tilanne, missä äänestäjät tietäisivät äänestäessään, millaisen poliittisen vaihtoehdon puolesta he äänestävät. Tällainen demokraattinen tilanne on Ruotsissa vallalla, kun siellä ei ole voimakasta omaa Kepua.
Eiköhän tässä nyt ollut alkuun näitä asioita, missä Kepu on haitallinen.- ruotsista...
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen monen monituisen kerran kirjoittanut täällä eri näkökulmista siitä, miten Kepun politiikka on haitallista.
Tässä ei ole varmaan oikea paikka alkaa luetella yksityiskohtaisesti tuon haitallisuuden eri ilmenemismuotoja. Tyydyn siis tässä vain esimerkinomaiseen luetteloon.
Kepun politiikan keskiössä on aina ollut maatalous- ja aluepolitiikka. Tämän politiikan harjoittaminen on tullut Suomelle kalliiksi, kun erilaisia toimintoja on venytetty pitkien etäisyyksien päähän toisistaan. Yritykset eivät noudata Kepun poliittisia viisauksia, minkä seurauksena toimettomuutta ja hätäavun tarpetta esiintyy eniten Kepulandiassa. Kepu siis pyrkii ylläpitämään sellaista Suomea, jonka toiminnot perustuvat enemmän kärryteiden aikakauteen. Maatalouspolitiikka on puolestaan tarkoittanut törkeää rahastusta veronmaksajien ja kuluttajien kustannuksella ennen EU-aikaa. Toiset käyttävät tästä ilmaisua varastaminen.
Muilla politiikan sektoreilla Kepun politiikkaa voi kuvata ajelehtivaksi, poukkoilevaksi, kaksilla kärryillä kulkemiseksi, tuuliviirimäiseksi. Siinä on pyrkimys saavuttaa poliittista valtaa keinolla millä hyvänsä. Yhtenä päivänä vaaditaan kiivaasti polttoaineverojen alennusta ja seuraavana päivänä ollaan itse niitä nostamassa.
Kepu on kuulu myös poliittisista toimintatavoistaan. Kepu pettää aina, iltalypsy, siltarumpupolitikointi, väyrystely, pekkarointi, Kekkosen konstit jne. ovat tyypillisiä luonnehdintoja juuri Kepun politiikalle. Muiden puolueiden politiikassa ei esiinny tällaista demoralisoivaa vivahteikkuutta, jota keput myös viekkaudeksi kutsuvat. Poliittinen kuluttajansuoja on Kepulle tuntematon käsite, petos ja valehtely, siis kaikenlainen hyssälöinti on nostettu Kepussa kunnia-asemaan.
Demokratian kannalta tällainen puolue, jonka politiikka on ennustamatonta maatalous- ja aluepolitiikkaa sekä ulkopolitiikkaa lukuunottamatta, on melkoinen rajoite. Ilman Kepua meillä olisi tilanne, missä äänestäjät tietäisivät äänestäessään, millaisen poliittisen vaihtoehdon puolesta he äänestävät. Tällainen demokraattinen tilanne on Ruotsissa vallalla, kun siellä ei ole voimakasta omaa Kepua.
Eiköhän tässä nyt ollut alkuun näitä asioita, missä Kepu on haitallinen.mallia läheskään kaikissa asioissa.
Esim. perintöveroa ei siellä ole ollenkaan mutta suomessa SDP vastusti ruotsin mallia.
Sosialistien politiikka on sitä, että kaikki raha ja päätösvalta annettaisiin ulkomaille.
Rahan pitää kiertää suomessa.
- Quality opinions
Avaajan mielestä Neuvostoliitossa ja muissakin sosialistisissa maissa kolhoosi-malli on toiminut hyvin. MPP ilmeisesti on siis Linkolan hengenheimolaisia, kun hänen mielestään on ihan hyvä, jos ihmiset kuolevat nälkään, sillä niinhän on jokaisessa kommunistisessa maassa käynyt. Malliesimerkki on Pohjois-Korea, joka sijaitsee hyvin hedelmällisellä maaperällä. Sielläkin kommunistinen järjestelmä on onnistunut nälänhädän luomisessa.
Kirjoitin, että sosialistinen malli näytti takaavan leipäviljan saannin NL:ssa, mutta muista elintarvikkeista oli pulaa. Israelissa tällainen malli sen sijaan on edelleen taannut valtion ruokahuollon. Pohjois-Korea tuskin on mikään malliesimerkki enää, kun lähes kaikki muut sosialistiset järjestelmät ovat ympäriltä kaatuneet. Pohjois-Korean ongelmat eivät johtune sosialismista, vaan siitä, että maa on täydellisesti eritäytynyt ja diktatorisesti johdettu. Se voi tietysti kutsua itseään sosialistiseksi sitä olematta. Eivät muutkaan diktaturit käytä itsestään nimitystä hirmuvalta.
- Vanha demari
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoitin, että sosialistinen malli näytti takaavan leipäviljan saannin NL:ssa, mutta muista elintarvikkeista oli pulaa. Israelissa tällainen malli sen sijaan on edelleen taannut valtion ruokahuollon. Pohjois-Korea tuskin on mikään malliesimerkki enää, kun lähes kaikki muut sosialistiset järjestelmät ovat ympäriltä kaatuneet. Pohjois-Korean ongelmat eivät johtune sosialismista, vaan siitä, että maa on täydellisesti eritäytynyt ja diktatorisesti johdettu. Se voi tietysti kutsua itseään sosialistiseksi sitä olematta. Eivät muutkaan diktaturit käytä itsestään nimitystä hirmuvalta.
Kunnioitettava toverini MPP on aivan oikeassa puolustaessaan Pohjois-Koreaa ja sosialismia. Ei siellä mitään ongelmia eikä varsinkaan nälänhätää ole. Kansa on omasta tahdostaan siirtynyt niukkaan ruokavalioon, koska on tieteellisesti todistettu, että ihmiset (ainakin rottakokeissa) elävät pidempään, jos he saavat energiaa hieman vähemmän kuin keho vaatisi. Sosialistinen malli on siis ylivoimainen yhteiskuntajärjestelmä myös kansanterveyden kannalta.
Proletariaatin diktatuuri on toiveissamme myös Suomessa. Pohjois-Koreassa tavoite on jo saavutettu. Huutakaamme siis kaikki vallankumouksen lapset kolminkertainen eläköönhuuto pohjoiskorealaisille työn sankareille: eläköön, eläköön, eläköön!!! - Wikipediasta
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoitin, että sosialistinen malli näytti takaavan leipäviljan saannin NL:ssa, mutta muista elintarvikkeista oli pulaa. Israelissa tällainen malli sen sijaan on edelleen taannut valtion ruokahuollon. Pohjois-Korea tuskin on mikään malliesimerkki enää, kun lähes kaikki muut sosialistiset järjestelmät ovat ympäriltä kaatuneet. Pohjois-Korean ongelmat eivät johtune sosialismista, vaan siitä, että maa on täydellisesti eritäytynyt ja diktatorisesti johdettu. Se voi tietysti kutsua itseään sosialistiseksi sitä olematta. Eivät muutkaan diktaturit käytä itsestään nimitystä hirmuvalta.
"Muutenkin kibbutseissa on demokraattisin päätöksin luovuttu sosialismista aste asteelta ja lisätty yksityistä omistusta sekä alettu maksaa palkkoja markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, siis esimerkiksi korkeampia palkkoja ammattitaitoisille työntekijöille."
Kyllä Mpp sinulle jää enää Kuuba ja Pohjois-Korea. Muistuipa kuitenkin mieleen, että monien asiantuntijoiden mielestä sosialismi toimii yhdessä paikassa eli Intian Keralan osavaltiossa. En ole lukenut JKK:n matkakertomusta Intiasta (eikös hän käynyt siellä) ja varmaan hän voisi kehua täällä Keralaa.
- kommenttia
Oletpa saanut oikein suomettuneisuuden kauneimpien oppien mukaisen kuvan Neuvostoliiton maataloudesta. Taitaa kuvat niistä viidestä puimurista jotka kaikissa propagandakuvissa
Neuvostoliiton maatalouden heikkous oli suorastaan hämmästyttävää, kun huomioidaan maan laajat, hedelmälliset maatalousalueet. Viljaa ei kyetty kasvattamaan edes oman väestön käyttöä varten, vaan viljaa tuotiin lännestä, jopa USA:sta niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaa. Lihapula johtui siitä kun vähäkin oma vilja käytettiin leipään ja karja oli vailla rehua. Muistamme myös kuinka maissin laaja-alaiset viljely-yritykset Hruštšovin kaudella johtivat laajamittaiseen epäonnistumiseen ja elintarvikepulan pahenemiseen.
Maatalous toimii parhaiten yksityisomistukseen perustuvana. Suomessahan maatalouden tuottavuus nousi huimasti aikoinaan kun lohko- ja sarkajaosta sekä vainiopakosta (tavallaan yhteisomistus) päästiin isojaon myötä itseellisiin tiloihin. Samalla tiiviit kyläyhteisöt hajosivat.
Kuinka maataloustuotteet sitten jaetaan kuluttajille ja markkinoidaan eteenpäin, ja kuinka maataloustuotteiden hinta määräytyy voidaan keskustella.
Suomessa suosittiin ja suojeltiin pitkään omaa maataloutta, ja osin niin tehdään vieläkin, vaikka kaupan vapautuminen on tuonut meille muidenkin maiden tuotteita. Suomalaisille tuttu ruokaympyräkin on tehty paitsi kansanterveydellisistä lähtökohdista, myös maatalouspoliittisista tavoitteista, se korostaa monia kotimaisia tuotteita vähätellen esim, hedelmien ja muiden tuontituotteiden ravintosisältöjä.
Elintarvikkeiden jakelu on Suomessa monopolisoitu käytännössä kahdelle kauppaketjulle, ne määrittävät mitä tuotteita kaupan tiskillä nähdään. Niinpä elintarviketeollisuutemmekin on keskittynyt muutaman ison ketjun käsiin. Viljelijät tuottavat sopimusviljelijöinä raaka-ainetta näille ketjuille, eivät vapaille markkinoille.
Maatalouden systeemiin pitää siis liittää kauppa ja jakelu. Meillä se on siis monoplisoitu, ja sitä kautta vain suuret yksiköt niin tuottajatasolla kuin jalostuksessa pärjäävät, pienimuotoinen pellolta pöytään järjestelmä puuttuu. Voitot käärii väliporras tuottajan ja kuluttajan välissä. Jos pystyisimme murtamaan isojen kauppaketjujen sanelupolitiikan, maataloutemme tukemisen tarve ja veronmaksajien rasitus pienenisi ja olisimme lähempänä aitoa markkinavetoista tuotantoa.- huomio...
Suomessakin ollaan menossa siihen kolhoosimaatalouteen mikä on kuitenkin tehotonta NL,ton mallin mukaan.
Uusi-ukki vähentäisi tiloja vielä puolella ja jos tuki maksetaan tulevaisuudessa pinta-alan mukaan niin "kusessa ollaan"! - syyt...
huomio... kirjoitti:
Suomessakin ollaan menossa siihen kolhoosimaatalouteen mikä on kuitenkin tehotonta NL,ton mallin mukaan.
Uusi-ukki vähentäisi tiloja vielä puolella ja jos tuki maksetaan tulevaisuudessa pinta-alan mukaan niin "kusessa ollaan"!Niin, nykysysteemi jossa ruokaa ei voida tuottaa lähikaupan tiskille vaan se tuotetaan HK:lle tai Atrialle jotka jalostaa sen ja jakaa SOK:n tai Keskon kautta muoviin pakattuina standardituotteina kuluttajille johtaa isoihin tiloihin ja tehomaatalouteen, tai on jo johtanut. Tukipolitiikka on tukenut kehitystä. Ja EU:n mallioppilaana omaksumamme direktiivit joiden mukaan vaikkapa tilateurastus on tehty mahdottomaksi.
Lähiruokaa ei enää ole kuin niillä joilla on oma perunamaa ja jotka syövät itse pyytämäänsä kalaa, metsistä keräämiään marjoja ja ampumaansa riistaa, heidänkin on tosin maito ja leipä hankittava marketin tiskiltä. Ja voi leivän päälle.
Kuinka mukavaa olisikaan hakea lähileipomon tuore leipä, lihakaupan tutulla tuottajalla kasvatettu paisti tai savukylki, kalastajan pyytämä siika tai kuha jne. Nyt syömme sitä tehtaalla pakattua suojakaasuun pakattua jauhelihaa ja kassivilejelyssä keinoruuan lihottamaa kirjolohta.
Onhan meistä kuluttajistakin tullut uusavuttomia. Kalan perkaaminenkin taitaa monelle olla mahdotonta, saati fileeraus. Valitan, jos annoin liian kauniin kuvan NL:n maataloudesta. Yritin olla sitä mitenkään kaunistelematta, mutta ilmeisesti epäonnistuin. Olen ollut siinä uskossa, että leipäviljan kohdalla saavutettiin kohtalaisia tuloksia, mutta tämä arvioni saattaa olla virheellinen. Kuten kerroin omakohtaiset havaintoni ovat olleet sellaisia, että ruokapöydissä oli aina kasoittain leipää, mutta muuta ei sitten juuri ollutkaan. Muistan, kun söin kerran ns. "tasokkaassa" moskovalaishotellissa jotain broileriruokaa. Leipää oli pöydässä varmaan saavillinen, mutta broilerista syötäväksi tarjottiin lähinnä luut. Salaattia ei ollut lainkaan, mutta ruuan lisäkkeenä oli kyllä kaalia.
Sosialistisen mallin toimivuus on parhaiten nähtävissä varmaankin Israelissa, missä asiaa pääsevät havainnoimaan myös ulkomaalaiset. Kibbutseillahan ulkomaalaisia käytetään myös halpatyövoimana. En tunne kovin tarkoin Israelin maatalouden tuottokykyä, mutta sellainen mielikuva minulla kuitenkin on, että kollektiivinen maatalousmalli on siellä ollut varsin toimiva. Korjaa jos olen väärässä.- limppua...
Mielipidepankki kirjoitti:
Valitan, jos annoin liian kauniin kuvan NL:n maataloudesta. Yritin olla sitä mitenkään kaunistelematta, mutta ilmeisesti epäonnistuin. Olen ollut siinä uskossa, että leipäviljan kohdalla saavutettiin kohtalaisia tuloksia, mutta tämä arvioni saattaa olla virheellinen. Kuten kerroin omakohtaiset havaintoni ovat olleet sellaisia, että ruokapöydissä oli aina kasoittain leipää, mutta muuta ei sitten juuri ollutkaan. Muistan, kun söin kerran ns. "tasokkaassa" moskovalaishotellissa jotain broileriruokaa. Leipää oli pöydässä varmaan saavillinen, mutta broilerista syötäväksi tarjottiin lähinnä luut. Salaattia ei ollut lainkaan, mutta ruuan lisäkkeenä oli kyllä kaalia.
Sosialistisen mallin toimivuus on parhaiten nähtävissä varmaankin Israelissa, missä asiaa pääsevät havainnoimaan myös ulkomaalaiset. Kibbutseillahan ulkomaalaisia käytetään myös halpatyövoimana. En tunne kovin tarkoin Israelin maatalouden tuottokykyä, mutta sellainen mielikuva minulla kuitenkin on, että kollektiivinen maatalousmalli on siellä ollut varsin toimiva. Korjaa jos olen väärässä.oli, sieltähän huudettiin suomen puolelle että; "tulkaa hakemaan leipää"!
Mutta kuka se nyt olikaan joka huuti takaisin että; "tule hakemaan leipäs päälle voita"! limppua... kirjoitti:
oli, sieltähän huudettiin suomen puolelle että; "tulkaa hakemaan leipää"!
Mutta kuka se nyt olikaan joka huuti takaisin että; "tule hakemaan leipäs päälle voita"!Mistä kummasta sinä olet mahtanut tuollaisen viisauden hoksata. Ihanko omasta päästäsi vai oletkos kenties katsonut Tuntemattoman sotilaan jo toista kymmentä kertaa ja asia on vihdoin jäänyt päähäsi. Vanhala se huutaja oli. Katsot vielä pari kertaa sen leffan, niin se selviää sinullekin.
Mutta onko tämä yleispätevä totuus, minkä nyt kerrot. Ovatko israelilaisetkin huutaneet palestinalaiselle, että tulkaa hakemaan ja nämä sitten takaisin, että tules hakemaan leipäs päälle voita. Tuottaako siis kollektiivimaatalous aina vain leipää, muttei muuta?- malleja..
Mielipidepankki kirjoitti:
Mistä kummasta sinä olet mahtanut tuollaisen viisauden hoksata. Ihanko omasta päästäsi vai oletkos kenties katsonut Tuntemattoman sotilaan jo toista kymmentä kertaa ja asia on vihdoin jäänyt päähäsi. Vanhala se huutaja oli. Katsot vielä pari kertaa sen leffan, niin se selviää sinullekin.
Mutta onko tämä yleispätevä totuus, minkä nyt kerrot. Ovatko israelilaisetkin huutaneet palestinalaiselle, että tulkaa hakemaan ja nämä sitten takaisin, että tules hakemaan leipäs päälle voita. Tuottaako siis kollektiivimaatalous aina vain leipää, muttei muuta?ulomailta ja ajatella että, tuota pitää siveltaa myös suomessa.
Olkaamme suomalaisia.
Kännykänkuorista ei voi tehdä soppaa. - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Valitan, jos annoin liian kauniin kuvan NL:n maataloudesta. Yritin olla sitä mitenkään kaunistelematta, mutta ilmeisesti epäonnistuin. Olen ollut siinä uskossa, että leipäviljan kohdalla saavutettiin kohtalaisia tuloksia, mutta tämä arvioni saattaa olla virheellinen. Kuten kerroin omakohtaiset havaintoni ovat olleet sellaisia, että ruokapöydissä oli aina kasoittain leipää, mutta muuta ei sitten juuri ollutkaan. Muistan, kun söin kerran ns. "tasokkaassa" moskovalaishotellissa jotain broileriruokaa. Leipää oli pöydässä varmaan saavillinen, mutta broilerista syötäväksi tarjottiin lähinnä luut. Salaattia ei ollut lainkaan, mutta ruuan lisäkkeenä oli kyllä kaalia.
Sosialistisen mallin toimivuus on parhaiten nähtävissä varmaankin Israelissa, missä asiaa pääsevät havainnoimaan myös ulkomaalaiset. Kibbutseillahan ulkomaalaisia käytetään myös halpatyövoimana. En tunne kovin tarkoin Israelin maatalouden tuottokykyä, mutta sellainen mielikuva minulla kuitenkin on, että kollektiivinen maatalousmalli on siellä ollut varsin toimiva. Korjaa jos olen väärässä.Pääsin minäkin kerran Moskovaan enkä ole runsaimmista ruokalajeista notkuvaa pöytää nähnyt kuin Italiassa. Tämä Oli Gorbatshovin aikana.
Paikalliset vaan valittvat, että sokeri on loppu, kun Gorba hillitsi viinan kulutusta vaikeuttamalla sen saatavuutta ja nostamalla hintaa.
Kansa rupesi keittämään itse ja osti sokerit pois kaupoista. Maltillinen oikeistolainen kirjoitti:
Pääsin minäkin kerran Moskovaan enkä ole runsaimmista ruokalajeista notkuvaa pöytää nähnyt kuin Italiassa. Tämä Oli Gorbatshovin aikana.
Paikalliset vaan valittvat, että sokeri on loppu, kun Gorba hillitsi viinan kulutusta vaikeuttamalla sen saatavuutta ja nostamalla hintaa.
Kansa rupesi keittämään itse ja osti sokerit pois kaupoista.Kyllä minäkin sitten pääsin seuraavina päivinä tällaisten notkuvien pöytien ääreen, kun kyselin vähän asian perään paikallisilta suomalaisduunareilta. He tiesivät, missä on paras ruplan vaihtokurssi ja missä parhaat sapuskat. Tämän yhdistelmän tuntemisella suomalainen söi ja joi niin paljon kuin halusi ja halpaa oli. Kun osui vielä sellaiseen vähän eksoottisempaan ravinteliin, sai kuulla myös kritiikkiä neuvostojärjestelmää vastaan. Kadunmies taas ei uskaltanut edes puhutella turisteja. Tämä oli Brezhnevin aikaa.
Jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että 80-luvun alkupuolella yksi rupla maksoi 8 mk virallisella vaihtokurssilla, mutta katukurssilla yhdellä markalla taas taisi saada keposesti 8 ruplaa. Ainakin parilla satasella sai melkein muovikassillisen ruplia.- leivästäkin
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä minäkin sitten pääsin seuraavina päivinä tällaisten notkuvien pöytien ääreen, kun kyselin vähän asian perään paikallisilta suomalaisduunareilta. He tiesivät, missä on paras ruplan vaihtokurssi ja missä parhaat sapuskat. Tämän yhdistelmän tuntemisella suomalainen söi ja joi niin paljon kuin halusi ja halpaa oli. Kun osui vielä sellaiseen vähän eksoottisempaan ravinteliin, sai kuulla myös kritiikkiä neuvostojärjestelmää vastaan. Kadunmies taas ei uskaltanut edes puhutella turisteja. Tämä oli Brezhnevin aikaa.
Jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että 80-luvun alkupuolella yksi rupla maksoi 8 mk virallisella vaihtokurssilla, mutta katukurssilla yhdellä markalla taas taisi saada keposesti 8 ruplaa. Ainakin parilla satasella sai melkein muovikassillisen ruplia.Neuvostoliitto esitti virallisesti ihan muuta kuin todellisuus oli. Moskova ja Leningrad olivat näyteikkunoita joissa kaupoissakin saattoi olla tarjontaa, ei länsimaiseen tapaan mutta hengissäpysymisen edellytykset täyttäen.
Maassa oli kuitenkin alueita joissa ruokaa ei ollut tarpeeksi. Venäläinen on kuitenkin kekseliäs ja sitkeä, ihmisillä oli pieniä kasvipalstoja jopa kerrostalojen pihoilla joissa kaalia ym viljelemällä saatiin sen verran ruokaa että selvittiin, ja pimeät markkinat tietysti olivat merkittävät. Lopultahan pienet yksityiset tilat jopa laillistettiin ruokapulan ollessa pahimmillaan.
Mutta ne kuvat niistä leikkupuimureista kauniissa rivissä loputtomia viljavainioita puimassa olivat propagandaa johon meilläkin uskottiin. Kalustoa oli niin vähän että vain harvoi edes koko sato satiin talteen. Useinhan sadonkorjuuseen komennettiin muita työläisiä "iskuriryhmiksi" jotta saatiin pelastettua edes jotain.
Viralliset tilastot tietysti kertoivat sadon olleen vuosi vuodelta kasvavia. Sellaista se on sosialimi, meillähän tuota vääristelyä edustaa edelleen SDP ja Vasemmistolitto - Maltillinen oikeistolainen
Mielipidepankki kirjoitti:
Kyllä minäkin sitten pääsin seuraavina päivinä tällaisten notkuvien pöytien ääreen, kun kyselin vähän asian perään paikallisilta suomalaisduunareilta. He tiesivät, missä on paras ruplan vaihtokurssi ja missä parhaat sapuskat. Tämän yhdistelmän tuntemisella suomalainen söi ja joi niin paljon kuin halusi ja halpaa oli. Kun osui vielä sellaiseen vähän eksoottisempaan ravinteliin, sai kuulla myös kritiikkiä neuvostojärjestelmää vastaan. Kadunmies taas ei uskaltanut edes puhutella turisteja. Tämä oli Brezhnevin aikaa.
Jotenkin mulla on sellainen muistikuva, että 80-luvun alkupuolella yksi rupla maksoi 8 mk virallisella vaihtokurssilla, mutta katukurssilla yhdellä markalla taas taisi saada keposesti 8 ruplaa. Ainakin parilla satasella sai melkein muovikassillisen ruplia.Omat kokemukseni olivat isäntien tarjoamilta illallisilta. Markkoja en vaihtanut rupliin, koska olin sen suuntaisella duunimatkalla, että meitä varoiteltiin varjostajista. Eipä silti, omaa aikaa jäi tuolla neljän päivän reissulla sen verran vähän, etten olisi ruplakassillista ehtinyt missään tuhlatakaan. Turistisamovaarin ostin ja muutaman pullon täällä harvinaisempia vodka- ja brandy-merkkejä. Eivät maistuneet ollenkaan pahoilta. ;-)
- mvv
.maatalous kun kaupassa on leipää, Mielipidepankin mielestä. Kuinkahan hän itse olisi tyytyväinen jos näin olisi. Mutta oma suu ja kontin suu ovat eri asioita.
Maataloutta ja muuta teollisuutta ei voi verrata suoraa toisiinsa. Teollisuutta muuttaa pois Suomesta koska sen valmistamia tuotteita ostetaan yhä enemmän vaikkapa vain Aasian maissa. Ruuan suhteen olemme suurin piirtein omavaraisia. Siksi sitä kanattaa tuottaa täällä, koska raakaaineet ja syöjät ovat lähellä. Samalla tulee työllistettyä suuri määrä työväkeä, niin pelloilla, konepajoilla kuin elintarviketehtaissa.
Ylituotanto Sumessa on menneen talven lumia, ne on pois sulaneet, eikä tilanne ole muuksi muuttumassa. Mitä yli jää elintarvikkeita ne menee Venäjälle. Se vienti on täysin samanlaista kun muukin vienti. Tosin EU:lta pitää vientiin saada lupa. Tilannehan on se ,ettei Valio pysty toimittamaan sovittujakaan kauppoja Venäjälle.
Maailma on muuttunut myös yhä epävarmemaksi. Ei ehkä sota uhkaa, mutta ilmaston tuomat yllätykset ovat yhä yleisempiä. Ei siis pidä jättäytyä markkinoiden vietäväksi maataloustuoteissa.
Koneiden järkevä käyttö takaa elintarvikkeiden tuottamisen kriisienkin aikan. Mielipidepankki on usein esittänyt ,että vain hevosilla voi viljellä kriisiaikana. Suorakylvö ym. muut säästävät polttoainetta nykyisin maataloudessa, ja kehitys on jatkumassa tässä suhteessa taloudellisempaan suuntaan. Sensijaat hevoset ei ole mikään ratkaisu, ne syövöt itse suuren osan pellon tuotosta ja vaativat paljon ihmistyövoimaa.
Mutta Mielipidepankki on uskossaan vahva, en halua horjuttaa hänen uskoaan, tuon vain oman mielipiteeni tässäkin nyt näkyviin.Mvv: "Ihan hyvin toimii maatalous kun kaupassa on leipää, Mielipidepankin mielestä. Kuinkahan hän itse olisi tyytyväinen jos näin olisi. Mutta oma suu ja kontin suu ovat eri asioita."
En ole noin sanonut. Minulle riittää se, että kaupassa on leipää. Enhän sano, että hyvin toimii autoteollisuus, kun kaupassa on autoja. Tässäkin riittävää on se, että kaupassa on autoja myytävänä.
Mvv: "Maataloutta ja muuta teollisuutta ei voi verrata suoraa toisiinsa. Teollisuutta muuttaa pois Suomesta koska sen valmistamia tuotteita ostetaan yhä enemmän vaikkapa vain Aasian maissa. Ruuan suhteen olemme suurin piirtein omavaraisia. Siksi sitä kanattaa tuottaa täällä, koska raakaaineet ja syöjät ovat lähellä. Samalla tulee työllistettyä suuri määrä työväkeä, niin pelloilla, konepajoilla kuin elintarviketehtaissa."
Maataloutta voi hyvin verrata mihin tahansa muuhun elinkeinoon. Jonkun verran tässä on olemassa työnjakoa. Esim. Norja, Islanti ja Japani ovat suuria kalantuottajamaita. Banaanien ja eksoottisten hedelmien tuotantoa on vielä kohtalaisen vähän harjoitettu pohjoismaissa, mutta päiväntasaajan maissa kylläkin.
Yhdysvalloissa kulutetaan erilaisia tuotteita kaikkein eniten. Kehitys on silti kulkenut siihen suuntaan, että yhä vähemmän näistä tuotteista valmistetaan USAssa. USA tuo ulkomailta koko ajan enemmän. Puheesi teollisuuden siirtymisestä markkinoiden läheisyyteen ei päde lainkaan USAn kohdalla. Ne siirtyvät poispäin sieltä.
Mvv: "Ylituotanto Sumessa on menneen talven lumia, ne on pois sulaneet, eikä tilanne ole muuksi muuttumassa."
Ylituotanto-ongelma väheni tuntuvasti EU-liitoksen ansiosta. Hirveää huutoa maatalouden suunnalta on sen takia kuulunutkin. Sitä ennen maatalous oli huolettoman pojan yritystoimintaa, kun valtio takasi hinnan sillekin ruualle, mitä ei syöty.
Mvv: "Maailma on muuttunut myös yhä epävarmemaksi. Ei ehkä sota uhkaa, mutta ilmaston tuomat yllätykset ovat yhä yleisempiä. Ei siis pidä jättäytyä markkinoiden vietäväksi maataloustuoteissa."
On virhe kuvitella, että uhat osuvat aina jonnekin muualle kuin Suomeen. Jos se kriisi pysäyttääkin oman tuotannon, silloin on pakko kääntyä ulkomaiden puoleen. Tällainen mahdollisuus oli käsillä vuonna 1986 Tsernobilin ydinonnettomuuden vuoksi. Maailma on paljon suurempi kuin Suomi, joten siellä on myös maataloustuotteita paljon enemmän tarjolla kuin Suomessa. Voisi olla turvallisempi rakentaa sellainen systeemi, missä kriisienkin sattuessa varmistettaisiin ruuan saanti. protektionistiosessä systeemissä tällaisia rakenteitä ei ole valmiina, kun jokainen maa uskoo kykenevänsä itse huolehtimaan kansalaisten ruokinnasta. Yleensä maailman kriisit ovat olleet sellaisia, missä oma kyky tuottaa ruokaa on romahtanut ja ollaan hätäaputuonnin varassa.
Mvv: "Koneiden järkevä käyttö takaa elintarvikkeiden tuottamisen kriisienkin aikan. Mielipidepankki on usein esittänyt ,että vain hevosilla voi viljellä kriisiaikana. Suorakylvö ym. muut säästävät polttoainetta nykyisin maataloudessa, ja kehitys on jatkumassa tässä suhteessa taloudellisempaan suuntaan. Sensijaat hevoset ei ole mikään ratkaisu, ne syövöt itse suuren osan pellon tuotosta ja vaativat paljon ihmistyövoimaa."
Käsitykseni hevosten merkityksestä kriiseissä perustuu siihen, että monissa kriisityypissä energiatalous pettää ensimmäisenä. Tulee puutetta energiasta. Silloin hevosvoimat ja ihmislihakset astuvat kuvioihin. Tämän lisäksi osaamisen pitäisi olla laajaa. Nykyinen tehomaatalous suosii osaamisen kapeutta. Kriisissä ihmisten enemmistö ei välttämättä edes tietäisi, miten perunat istutetaan maahan. Meillä ei siis mitenkään ole rakennettu maataloutta kriisejä varten, vaan kriisit huomioimatta. Kriisiä käytetään vain poliittisena argumenttina ilman tarkempaa sisältöä.
Mvv: "Mutta Mielipidepankki on uskossaan vahva, en halua horjuttaa hänen uskoaan, tuon vain oman mielipiteeni tässäkin nyt näkyviin."
Itse asiassa en ole uskovainen. En oikein jaksa uskoa mihinkään jumaliinkaan. Pyrin järkisyihin vedoten ja usein muualta kuin meiltä Suomesta saadun tiedon valossa jakamaan valistuksen ilosanomaa muillekin. Asiat eivät nimittäin aina ole niin kuin niiden halutaan näyttävän.- mvv
Mielipidepankki kirjoitti:
Mvv: "Ihan hyvin toimii maatalous kun kaupassa on leipää, Mielipidepankin mielestä. Kuinkahan hän itse olisi tyytyväinen jos näin olisi. Mutta oma suu ja kontin suu ovat eri asioita."
En ole noin sanonut. Minulle riittää se, että kaupassa on leipää. Enhän sano, että hyvin toimii autoteollisuus, kun kaupassa on autoja. Tässäkin riittävää on se, että kaupassa on autoja myytävänä.
Mvv: "Maataloutta ja muuta teollisuutta ei voi verrata suoraa toisiinsa. Teollisuutta muuttaa pois Suomesta koska sen valmistamia tuotteita ostetaan yhä enemmän vaikkapa vain Aasian maissa. Ruuan suhteen olemme suurin piirtein omavaraisia. Siksi sitä kanattaa tuottaa täällä, koska raakaaineet ja syöjät ovat lähellä. Samalla tulee työllistettyä suuri määrä työväkeä, niin pelloilla, konepajoilla kuin elintarviketehtaissa."
Maataloutta voi hyvin verrata mihin tahansa muuhun elinkeinoon. Jonkun verran tässä on olemassa työnjakoa. Esim. Norja, Islanti ja Japani ovat suuria kalantuottajamaita. Banaanien ja eksoottisten hedelmien tuotantoa on vielä kohtalaisen vähän harjoitettu pohjoismaissa, mutta päiväntasaajan maissa kylläkin.
Yhdysvalloissa kulutetaan erilaisia tuotteita kaikkein eniten. Kehitys on silti kulkenut siihen suuntaan, että yhä vähemmän näistä tuotteista valmistetaan USAssa. USA tuo ulkomailta koko ajan enemmän. Puheesi teollisuuden siirtymisestä markkinoiden läheisyyteen ei päde lainkaan USAn kohdalla. Ne siirtyvät poispäin sieltä.
Mvv: "Ylituotanto Sumessa on menneen talven lumia, ne on pois sulaneet, eikä tilanne ole muuksi muuttumassa."
Ylituotanto-ongelma väheni tuntuvasti EU-liitoksen ansiosta. Hirveää huutoa maatalouden suunnalta on sen takia kuulunutkin. Sitä ennen maatalous oli huolettoman pojan yritystoimintaa, kun valtio takasi hinnan sillekin ruualle, mitä ei syöty.
Mvv: "Maailma on muuttunut myös yhä epävarmemaksi. Ei ehkä sota uhkaa, mutta ilmaston tuomat yllätykset ovat yhä yleisempiä. Ei siis pidä jättäytyä markkinoiden vietäväksi maataloustuoteissa."
On virhe kuvitella, että uhat osuvat aina jonnekin muualle kuin Suomeen. Jos se kriisi pysäyttääkin oman tuotannon, silloin on pakko kääntyä ulkomaiden puoleen. Tällainen mahdollisuus oli käsillä vuonna 1986 Tsernobilin ydinonnettomuuden vuoksi. Maailma on paljon suurempi kuin Suomi, joten siellä on myös maataloustuotteita paljon enemmän tarjolla kuin Suomessa. Voisi olla turvallisempi rakentaa sellainen systeemi, missä kriisienkin sattuessa varmistettaisiin ruuan saanti. protektionistiosessä systeemissä tällaisia rakenteitä ei ole valmiina, kun jokainen maa uskoo kykenevänsä itse huolehtimaan kansalaisten ruokinnasta. Yleensä maailman kriisit ovat olleet sellaisia, missä oma kyky tuottaa ruokaa on romahtanut ja ollaan hätäaputuonnin varassa.
Mvv: "Koneiden järkevä käyttö takaa elintarvikkeiden tuottamisen kriisienkin aikan. Mielipidepankki on usein esittänyt ,että vain hevosilla voi viljellä kriisiaikana. Suorakylvö ym. muut säästävät polttoainetta nykyisin maataloudessa, ja kehitys on jatkumassa tässä suhteessa taloudellisempaan suuntaan. Sensijaat hevoset ei ole mikään ratkaisu, ne syövöt itse suuren osan pellon tuotosta ja vaativat paljon ihmistyövoimaa."
Käsitykseni hevosten merkityksestä kriiseissä perustuu siihen, että monissa kriisityypissä energiatalous pettää ensimmäisenä. Tulee puutetta energiasta. Silloin hevosvoimat ja ihmislihakset astuvat kuvioihin. Tämän lisäksi osaamisen pitäisi olla laajaa. Nykyinen tehomaatalous suosii osaamisen kapeutta. Kriisissä ihmisten enemmistö ei välttämättä edes tietäisi, miten perunat istutetaan maahan. Meillä ei siis mitenkään ole rakennettu maataloutta kriisejä varten, vaan kriisit huomioimatta. Kriisiä käytetään vain poliittisena argumenttina ilman tarkempaa sisältöä.
Mvv: "Mutta Mielipidepankki on uskossaan vahva, en halua horjuttaa hänen uskoaan, tuon vain oman mielipiteeni tässäkin nyt näkyviin."
Itse asiassa en ole uskovainen. En oikein jaksa uskoa mihinkään jumaliinkaan. Pyrin järkisyihin vedoten ja usein muualta kuin meiltä Suomesta saadun tiedon valossa jakamaan valistuksen ilosanomaa muillekin. Asiat eivät nimittäin aina ole niin kuin niiden halutaan näyttävän.N-Liiton reissulta tuonut leipää kotiin tulijaisiksi. Hyvää oli, ei siinä mitään valittamista. Mutta kyllä ravintoloissa yritettiin selvästi huiputtaa, astioita oli paljon, mutta lautasella oli joku surkastunut vihannes. N-Liittolaiset olivat ylpeitä vähän erikoisista asioista. Yksikin matkaesittelijä kertoi ylpeänä kuinka jossakin kaupassa oli viisi kilometriä tiskiä. Sitä sitten mentiin katsomaan.
Se teollisuus mitä Suomesta on lähtenyt muihin maihin on mennyt markkinoiden ja halvemman työvoiman perässä. Eihän Kiinalaisella ole rahaa ostaa kalliilla palkalla Suomessa tehtyä kännykkää.
Nythän maanviljelijällä on tavallaan huoletonta. Jos kato tulee, niin tukeen se ei vaikuta. Ja koska sadon arvo on pieni ei kadonkaan arvo voi olla suuri. Ennen oli toisin, jos sato jäi korjaamatta, halla vei tai jotain sellaista, niin rahaa ei tullut. Sitten yritettiin jokin katokorvauksia saada, ja valtakunassa oli hirmuinen meteli.
En ole sanonut ettei Suomeenkin joku uhka voi kohdistua. Se voi tulla mihinkä hyvänsä, siksi on tärkeää kun maataloustuotanto on hajautettu laajalle. Suomi voi joko tarvita tai tarjota apua kun sen aika tulee. Mutta näille uhkille on yhteistä se, että maataloustuotanto laskee, siksi ei saa luottaa vain harvoihin kortteihin.
Maatalousasiantuntemusta Suomessa kyllä kriisienkin aikana riittää. Polttoainetta silloin tietysti on käytettävä vain elintärkeissä toimissa. Maatalous on yksi sellainen. Ja eihän ne hevosetkaan tiedä kuinka päin perunat istutetaan. Kysy vaikka Ukilta Oulusta.
Mutta sinä uskot että Suomeen on edullisempaa tuoda ruoka kun valmistaa sitä täällä.
Pienenä vinkkinä sinulle, tilaa Maaseudun Tulevaisuus lehti, niin tiedät paljon enenmmän maataloudesta, taloudesta, ympäristöasioista, ei tarvitsisi niin paljon kuvitella. Siinä lehdessä on paljon hyvää puolueetonta tietoa, sen tiedon puute on huutava näissä keskusteluissa. - huomautus..
mvv kirjoitti:
N-Liiton reissulta tuonut leipää kotiin tulijaisiksi. Hyvää oli, ei siinä mitään valittamista. Mutta kyllä ravintoloissa yritettiin selvästi huiputtaa, astioita oli paljon, mutta lautasella oli joku surkastunut vihannes. N-Liittolaiset olivat ylpeitä vähän erikoisista asioista. Yksikin matkaesittelijä kertoi ylpeänä kuinka jossakin kaupassa oli viisi kilometriä tiskiä. Sitä sitten mentiin katsomaan.
Se teollisuus mitä Suomesta on lähtenyt muihin maihin on mennyt markkinoiden ja halvemman työvoiman perässä. Eihän Kiinalaisella ole rahaa ostaa kalliilla palkalla Suomessa tehtyä kännykkää.
Nythän maanviljelijällä on tavallaan huoletonta. Jos kato tulee, niin tukeen se ei vaikuta. Ja koska sadon arvo on pieni ei kadonkaan arvo voi olla suuri. Ennen oli toisin, jos sato jäi korjaamatta, halla vei tai jotain sellaista, niin rahaa ei tullut. Sitten yritettiin jokin katokorvauksia saada, ja valtakunassa oli hirmuinen meteli.
En ole sanonut ettei Suomeenkin joku uhka voi kohdistua. Se voi tulla mihinkä hyvänsä, siksi on tärkeää kun maataloustuotanto on hajautettu laajalle. Suomi voi joko tarvita tai tarjota apua kun sen aika tulee. Mutta näille uhkille on yhteistä se, että maataloustuotanto laskee, siksi ei saa luottaa vain harvoihin kortteihin.
Maatalousasiantuntemusta Suomessa kyllä kriisienkin aikana riittää. Polttoainetta silloin tietysti on käytettävä vain elintärkeissä toimissa. Maatalous on yksi sellainen. Ja eihän ne hevosetkaan tiedä kuinka päin perunat istutetaan. Kysy vaikka Ukilta Oulusta.
Mutta sinä uskot että Suomeen on edullisempaa tuoda ruoka kun valmistaa sitä täällä.
Pienenä vinkkinä sinulle, tilaa Maaseudun Tulevaisuus lehti, niin tiedät paljon enenmmän maataloudesta, taloudesta, ympäristöasioista, ei tarvitsisi niin paljon kuvitella. Siinä lehdessä on paljon hyvää puolueetonta tietoa, sen tiedon puute on huutava näissä keskusteluissa.maaseudun tulevaisuus lehti on suomen kolmanneksi luetuin päivälehti, elikkä kyllä monessa kaupunkilais taloudessakin halutaan tietää oikeaa tietoa.
mvv kirjoitti:
N-Liiton reissulta tuonut leipää kotiin tulijaisiksi. Hyvää oli, ei siinä mitään valittamista. Mutta kyllä ravintoloissa yritettiin selvästi huiputtaa, astioita oli paljon, mutta lautasella oli joku surkastunut vihannes. N-Liittolaiset olivat ylpeitä vähän erikoisista asioista. Yksikin matkaesittelijä kertoi ylpeänä kuinka jossakin kaupassa oli viisi kilometriä tiskiä. Sitä sitten mentiin katsomaan.
Se teollisuus mitä Suomesta on lähtenyt muihin maihin on mennyt markkinoiden ja halvemman työvoiman perässä. Eihän Kiinalaisella ole rahaa ostaa kalliilla palkalla Suomessa tehtyä kännykkää.
Nythän maanviljelijällä on tavallaan huoletonta. Jos kato tulee, niin tukeen se ei vaikuta. Ja koska sadon arvo on pieni ei kadonkaan arvo voi olla suuri. Ennen oli toisin, jos sato jäi korjaamatta, halla vei tai jotain sellaista, niin rahaa ei tullut. Sitten yritettiin jokin katokorvauksia saada, ja valtakunassa oli hirmuinen meteli.
En ole sanonut ettei Suomeenkin joku uhka voi kohdistua. Se voi tulla mihinkä hyvänsä, siksi on tärkeää kun maataloustuotanto on hajautettu laajalle. Suomi voi joko tarvita tai tarjota apua kun sen aika tulee. Mutta näille uhkille on yhteistä se, että maataloustuotanto laskee, siksi ei saa luottaa vain harvoihin kortteihin.
Maatalousasiantuntemusta Suomessa kyllä kriisienkin aikana riittää. Polttoainetta silloin tietysti on käytettävä vain elintärkeissä toimissa. Maatalous on yksi sellainen. Ja eihän ne hevosetkaan tiedä kuinka päin perunat istutetaan. Kysy vaikka Ukilta Oulusta.
Mutta sinä uskot että Suomeen on edullisempaa tuoda ruoka kun valmistaa sitä täällä.
Pienenä vinkkinä sinulle, tilaa Maaseudun Tulevaisuus lehti, niin tiedät paljon enenmmän maataloudesta, taloudesta, ympäristöasioista, ei tarvitsisi niin paljon kuvitella. Siinä lehdessä on paljon hyvää puolueetonta tietoa, sen tiedon puute on huutava näissä keskusteluissa.En minä ole niin sanonut, että ruoka pitää tuoda meille. Jos Suomessa tuotetulle ruualle on kysyntää, sitä voidaan ihan hyvin tuottaa täällä. Itse ainakin tulisin siinä tilanteessa harkitsemaan myös kotimaista vaihtoehtoa, vaikka se olisi kallimpaa, jos tuote on laadullisesti (maku, puhtaus, eettinen tuotantotapa) parempaa kuin ulkomainen. Olen vain sanonut, että tehomaataloustuotannossa kilpailukykymme ei ole kaksinen. Tästä kertoo jo se, että näitä tanskalaisia tehotuotantopossuja saa paljon halvemmalla kuin vastaavia suomalaisia.
Maataloustuottajien kriisinsietokyky on hyvä. Ei heillä ole hätäpäivää, sillä oma suu on silloin aina varmasti lähempänä kuin kaupunkilaisserkkujen. Sen vuoksi pitäisi panna enemmän painoa sille, haluavatko kuluttajat heittäytyä enemmän ulkomaisen ruuan varaan. Taikka haluavatko he täyttä omavaraisuutta. Maatalouspolitiikkaamme tuntuu ohjaavan enemmän se, mitä tuottajien edustajat toivovat. Heille tämä on elinkeinokysymys. Omavaraisuuden merkityksestä taas osaisivat sanoa enemmän syöjät. Tämän vuoksi Suomessa pitäisi herättää keskustelua siitä, minkä tasoinen omavaraisuus normaaliakoina ja minkälainen kriisiaikoina tyydyttäisi suomalaisten syöjien toiveet. Tuottajat haluavat tietysti aina tuottaa niin paljon kuin mahdollista, jos kaikesta maksetaan syötiinpä se tai ei.
- Valehtelet
todella paljon.
Avaukseni kommenttien määrä ja kiihkeys kertovat ihan muusta kuin mitä sinä väität. Minut näytetään otettavan enemmän tosissaan kuin olisi ehkä kohtuullista. Ymmärrän kuitenkin pelon sekaista huoltasi.
- Hyvin syönyt
..yrittänee viestittää, että keskusta on pääasiallisesti maanviljelijöiden puolue ja etujärjestö.
Neuvostojärjestelmähän romahti juuri maatalouden tehottomuuteen, sillä se joutui 70-ja 80-luvulla ostamaan kaikki vapaan markkinataus- maailman viljavarastot tyhjäksi nälänhädän torjumiseksi sosialismin( sossuhöppänöiden) taivaanvaltakunnassa. Se siitä vasemmistolaisesta kolektiivi tuotannosta.
Muutama fakta vielä keskustan äänestäjäkunnasta.
Niin kuin SOSSU-MYYRÄKIN hyvin tietää keskustan kannattajakunnasta, vain 10% kuuluu viljelijäväestöön ja viljelijöistä noin 30% äänestää kokoomusta.
Suomalainen perheviljelmä pohjainen Maataloustuotanto on niin arvokas asia, että siitä kannataa pitää kiinni ja sitä kannattaa puolustaa sossujen myyräntyöltä.sentään jotain. Kepu on todellakin pääasiallisesti maanviljelijöiden puolue ja etujärjestö, vaikka se on kaikin tavoin yrittänyt pimittää tätä ominaisuutta (mm. nimenvaihdoksin).
Sossut eivät valitettavasti ole niitä, jotka ovat ajamassa maatalousprotektionismia alas Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan. Tätä toivovien on asetettava toivonsa tähän talousliberalismin suuntaukseen ja vapaan markkinatalouden kannattajiin. Olikohan se toissapäivänä, kun Suomen liberaalipuolueen puolusihteeri kirjoitti tästä asiasta hesarin mielipidesivuilla.- libilaarien
Mielipidepankki kirjoitti:
sentään jotain. Kepu on todellakin pääasiallisesti maanviljelijöiden puolue ja etujärjestö, vaikka se on kaikin tavoin yrittänyt pimittää tätä ominaisuutta (mm. nimenvaihdoksin).
Sossut eivät valitettavasti ole niitä, jotka ovat ajamassa maatalousprotektionismia alas Suomessa sen paremmin kuin muuallakaan. Tätä toivovien on asetettava toivonsa tähän talousliberalismin suuntaukseen ja vapaan markkinatalouden kannattajiin. Olikohan se toissapäivänä, kun Suomen liberaalipuolueen puolusihteeri kirjoitti tästä asiasta hesarin mielipidesivuilla.politiikalla hyväosaisten asema saattaisi hieman parantua, mutta heikompiosaisten asema huononisi.
- mennyt oikein
tuo sosialistisen maatalouden vilja-asiakaan. Neuvostoliittohan osti jatkuvasti viljaa Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tästä kierteli aikanaan vitsikin. Kennedy soitti Hrustsoville ja ilmoitti, että mekin olemme päättäneet siirtyä sosialismiin. Hrustsov oli kauan hiljaa ja totesi: Misäs sitten vehnät ostetaan?
- MPP:n uskoa
Mielipidepankille opetettiin aikanaan kuinka työnsankarit tuottivat viljaa ja kaikkea hyvää neuvostoihmiselle yli tarpeen pikku pioneerien laulaessa ja leikkiessä iloisina taustalla.
Mielipidepankki uskoi. Ja sai uskolleen vahvistusta kun hänelle tarjottiin yllinkyllin leipää turistimatkalla Suureen ja Mahtavaan.
Ei saa ivata Mielipidepankin uskoa sosialismin kaikkivoipaisuuteen.
- opttanut kaksi
toisaalta tulevaisuuden tutkimuksen ja toisaalta historian tutkimuksen argumenttiä, joita en ole kuullut missään. Tulevaisuuden osalta hän on perustellut Venäjän kulkua kohti demokratiaa sillä, että meidän kylpylöissämme vierailee mukavia venäläisiä. Historian osalta hän on nyt todennut, että kun hän on saanut jopa ylenmäärin leipää turistimatkallaan Neuvostoliitossa, se todistaa että kolhoosit ja sovhoosit ovat onnistuneet maataloudessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä631812- 1231344
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1281297- 1401064
- 101917
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten340854Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82744Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap55674Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist50663Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j66638