Rappauksen kestoikä

Itse olen aikonut samaa ainakin kokeilla. Jos näyttää siltä että rappauksesta ei mitään tule, joko a) palkkaan ammattimiehet tai b) lätkäisen puuverhouksen.

Kuinka kauan kesti rappaaminen? Mitkä olivat lopulta kokonaiskustannukset? Paljonko oli rapattava pinta-ala, oliko ikkunoita paljon?

onnistui? kirjoitti:

Itse olen aikonut samaa ainakin kokeilla. Jos näyttää siltä että rappauksesta ei mitään tule, joko a) palkkaan ammattimiehet tai b) lätkäisen puuverhouksen.

Kuinka kauan kesti rappaaminen? Mitkä olivat lopulta kokonaiskustannukset? Paljonko oli rapattava pinta-ala, oliko ikkunoita paljon?

Lue lisää

kreikkalaisissa ja italialaisissa taloissa. Parisen viikkoa tais mennä, neliötä talossa 160 kahdessa kerroksessa, ikkunoitakin on riittävästi. Ikkunat helpoittavat käsin rappausta, koska ne vähentävät rapattavaa pinta-alaa.

En edes suojannut ikkunoita käsin rapatessani, jos roiskui, niin pesin saman tien pois. Pelkkä ikkunoiden suojaus vie ammattilaisilta muutaman päivän.

Sokkelirappauslaasti oli halpaa, kymmenkuntako 25kg:n säkkiä sitä meni, henkilönostin taisi olla viitisen päivää ja se oli kalleinta, mutta hauska peli.

Talon maalaus betonimaalilla oli toinen projekti, pariin kertaan maalasin ja siihen taisi mennä viikko ja muistaakseni 3-5 kpl 10 litran purkkia maalia. Maalatessa pääsi melko ylös telan jatkovarrella, joten henkilönostin oli pari päivää.

samanlaista kuin kirjoitti:

kreikkalaisissa ja italialaisissa taloissa. Parisen viikkoa tais mennä, neliötä talossa 160 kahdessa kerroksessa, ikkunoitakin on riittävästi. Ikkunat helpoittavat käsin rappausta, koska ne vähentävät rapattavaa pinta-alaa.

En edes suojannut ikkunoita käsin rapatessani, jos roiskui, niin pesin saman tien pois. Pelkkä ikkunoiden suojaus vie ammattilaisilta muutaman päivän.

Sokkelirappauslaasti oli halpaa, kymmenkuntako 25kg:n säkkiä sitä meni, henkilönostin taisi olla viitisen päivää ja se oli kalleinta, mutta hauska peli.

Talon maalaus betonimaalilla oli toinen projekti, pariin kertaan maalasin ja siihen taisi mennä viikko ja muistaakseni 3-5 kpl 10 litran purkkia maalia. Maalatessa pääsi melko ylös telan jatkovarrella, joten henkilönostin oli pari päivää.

Lue lisää

Ahaa, itse luulin että ne ovat hankalammat tehdä, kun pitää ikkunan smyygit tehdä. Käytitkö valmiita listoja tms, vai pelkkää lautaa apuna?

Nostin on kyllä hauska peli, siitä olen samaa mieltä :)

Eli siis rappasit pinnan suoraksi ja maalasit päälle?

merkitys kirjoitti:

Ahaa, itse luulin että ne ovat hankalammat tehdä, kun pitää ikkunan smyygit tehdä. Käytitkö valmiita listoja tms, vai pelkkää lautaa apuna?

Nostin on kyllä hauska peli, siitä olen samaa mieltä :)

Eli siis rappasit pinnan suoraksi ja maalasit päälle?

Lue lisää

valmiiseen rapattuun ja maalattuun betonipintaan liimattuna.

Rappasin pinnan mahdollisimman suoraksi ja maalasin pariin kertaan päälle.

Odotas muutava vuosi, ymmärrät varmasti miksi suositellaan 3-kertaista verkotuksen kanssa. Ja oikein vielä maalasit.

kauta, uskokaa kaikkia kirjoitti:

Odotas muutava vuosi, ymmärrät varmasti miksi suositellaan 3-kertaista verkotuksen kanssa. Ja oikein vielä maalasit.

suositellaan sipoon kuitulaasti pinta

papua voinee rapata kerrallakin, mutta onpa vaara haljeta.

kauta, uskokaa kaikkia kirjoitti:

Odotas muutava vuosi, ymmärrät varmasti miksi suositellaan 3-kertaista verkotuksen kanssa. Ja oikein vielä maalasit.

kanssa täällä ammattilaisetkaan.


Styroksitalossa näin verkon. Sipotkin taidettin rapata ilman mitään verkkoja.

samanlaista kuin kirjoitti:

kreikkalaisissa ja italialaisissa taloissa. Parisen viikkoa tais mennä, neliötä talossa 160 kahdessa kerroksessa, ikkunoitakin on riittävästi. Ikkunat helpoittavat käsin rappausta, koska ne vähentävät rapattavaa pinta-alaa.

En edes suojannut ikkunoita käsin rapatessani, jos roiskui, niin pesin saman tien pois. Pelkkä ikkunoiden suojaus vie ammattilaisilta muutaman päivän.

Sokkelirappauslaasti oli halpaa, kymmenkuntako 25kg:n säkkiä sitä meni, henkilönostin taisi olla viitisen päivää ja se oli kalleinta, mutta hauska peli.

Talon maalaus betonimaalilla oli toinen projekti, pariin kertaan maalasin ja siihen taisi mennä viikko ja muistaakseni 3-5 kpl 10 litran purkkia maalia. Maalatessa pääsi melko ylös telan jatkovarrella, joten henkilönostin oli pari päivää.

Lue lisää

olla pelkkää mielen nostatusta.

lööper kirjoitti:

olla pelkkää mielen nostatusta.

hehhheee:-)

käytetty lammitalojen kirjoitti:

kanssa täällä ammattilaisetkaan.


Styroksitalossa näin verkon. Sipotkin taidettin rapata ilman mitään verkkoja.

Rappaus pysyy seinässä hyvin, mikäli tehdään ohjeiden mukaisesti. Rappaus on maailman yleisin ulkoseinien pinnoite, sitä on käytetty sadoissa miljoonissa taloissa, suurissa ja pienissä.
Räystäät riittävän leveänä ja huollisesti asennetut ikkunapellit vielä lisäävät kestokykykyä.
Lopputuloksena huoleton ja huoltovapaa pinta.
Kosteus ja jäätyminen on ongelma, joka on voitettavissa.
Ihan varma en ole kuinka kauan pysyy näissä uusissa hyvin keskeltä seinää eristetyissä rakenteissa, joissa pakkasilla ulkokuori on erittäin kylmä. Ainakin korjausrappauksissa ovat kylmät tiiliseinät olleet ongelmallisia, eli nämä puurunkoiset sisältä eristetyt, joiden pintaan on tiili muurattu tai liian vähällä lämmityksellä olleet täystiilirakenteetkin.
Kivipinta tuntuu maalaisjärjellä hyvältä rappausalustalta, mutta se sitoo kylmää merkittävästi ja on jäätymisvaarassa paljon pidempiä aikoja, kuin puu tai eristepinta.
Vanhat kerrostalot joissa on paksu tiiliseinä ja huono eristys päästävät paljon lämpöä lävitseen ja seinät kuivuvat kohtuullisen hyvin.
Nykyaikaiset erinomaisen eristyskyvyn omaavat seinät eivät paljonkaan ulkokuorta enää lämmitä ja jos vettä pääsee valumaan rappauksen taakse, irtoaa varmasti.
Nykyisiin taloihin sopii mielestäni parhaiten lämpörappaus lämmöneristeen päälle ja siinä suosikkirappausalustani on solupolystyreeni, joka ei käytännössä ime itseensä vettä laisinkaan, mutta läpäisee vesihöyryä betonin veroisesti tai hieman paremmin.
Rungon lämpötila nousee merkittävästi, kun seinän ulkopuolella on lämmöneristys ja mahdollinen seinän kosteus poistuu ulospäin lämpötilaeron vaikutuksesta tehokkaasti.
Tasaiselle solupolystyreeni pohjalle on myös todella joutuisaa ja helppoa rapata, eikä yleensä erillistä oikaisukerrosta tarvita.
Eniten aikaa kuluu ikkunan ja ovien pielissä ja siksi hinnoittelenkin neliöhinnan ilman aukkojen vähennystä.
Silikaattilaastit ovat parempi valinta rapattaessa kuivan lämmöneristeen päälle, kalkkisementtilaastilla on taipumuksena kuivua liian nopeasti, jolloin syntyy pintaan helposti pieniä halkeamia, joista vesi voi sitten päästä rappauksen alle.
Rappauspinnan kosteuden haihdutus- ja läpäisykyky on rajallinen. Tällöin seinärakenteen ilmatiiveys on erittäin tärkeää ja ongelmia sisältä tulleesta liian suuresta kosteudesta ilmavuotoina seinärakenteessa on ollut puurunkoisissa levypintaisissa taloissa. Valetut betonirakenteiset seinät ovat kaikkein turvallisimpia ilmavuotoja vastaan, kevytsoraharkoillakin on oltava valppaana, ettei ilmavuotoja harkon läpi pääse syntymään.
Tukiverkkoja kannattaa käyttää pääsääntöisesti aina, koska näin saadaan estettyä rappauspinnan halkeilua ja estettyä veden pääsy rappauksen alle jäätymään. Tukiverkko on myös erittäin halpaa, joten siinä säästämistä voisi sanoa jo suorastaan tyhmyydeksi.

rappaamaan täällä espooossa naapurissa olevaa betoniharkkotaloa? Yhden talven näytti rappaus kestävän ja viime kesänä oli ensimmäisen uusinta rappauksen aika.

Ei siinä muuta vikaa ollut, mutta rappaus irtosi pohjastaan ja irtoili levyinä.

Arvatenkin laasti oli ollut huonoa / väärää laatua.

Minäkin rappasin oman lukaalin osin itse. Ohjeet sain saksalaiselta laastin valmistajalta. Käytin van saman sarjan tuotteita ja prikulleen ohjeiden mukaan jälkihoitoineen.

Rappari Risto kirjoitti:

Rappaus pysyy seinässä hyvin, mikäli tehdään ohjeiden mukaisesti. Rappaus on maailman yleisin ulkoseinien pinnoite, sitä on käytetty sadoissa miljoonissa taloissa, suurissa ja pienissä.
Räystäät riittävän leveänä ja huollisesti asennetut ikkunapellit vielä lisäävät kestokykykyä.
Lopputuloksena huoleton ja huoltovapaa pinta.
Kosteus ja jäätyminen on ongelma, joka on voitettavissa.
Ihan varma en ole kuinka kauan pysyy näissä uusissa hyvin keskeltä seinää eristetyissä rakenteissa, joissa pakkasilla ulkokuori on erittäin kylmä. Ainakin korjausrappauksissa ovat kylmät tiiliseinät olleet ongelmallisia, eli nämä puurunkoiset sisältä eristetyt, joiden pintaan on tiili muurattu tai liian vähällä lämmityksellä olleet täystiilirakenteetkin.
Kivipinta tuntuu maalaisjärjellä hyvältä rappausalustalta, mutta se sitoo kylmää merkittävästi ja on jäätymisvaarassa paljon pidempiä aikoja, kuin puu tai eristepinta.
Vanhat kerrostalot joissa on paksu tiiliseinä ja huono eristys päästävät paljon lämpöä lävitseen ja seinät kuivuvat kohtuullisen hyvin.
Nykyaikaiset erinomaisen eristyskyvyn omaavat seinät eivät paljonkaan ulkokuorta enää lämmitä ja jos vettä pääsee valumaan rappauksen taakse, irtoaa varmasti.
Nykyisiin taloihin sopii mielestäni parhaiten lämpörappaus lämmöneristeen päälle ja siinä suosikkirappausalustani on solupolystyreeni, joka ei käytännössä ime itseensä vettä laisinkaan, mutta läpäisee vesihöyryä betonin veroisesti tai hieman paremmin.
Rungon lämpötila nousee merkittävästi, kun seinän ulkopuolella on lämmöneristys ja mahdollinen seinän kosteus poistuu ulospäin lämpötilaeron vaikutuksesta tehokkaasti.
Tasaiselle solupolystyreeni pohjalle on myös todella joutuisaa ja helppoa rapata, eikä yleensä erillistä oikaisukerrosta tarvita.
Eniten aikaa kuluu ikkunan ja ovien pielissä ja siksi hinnoittelenkin neliöhinnan ilman aukkojen vähennystä.
Silikaattilaastit ovat parempi valinta rapattaessa kuivan lämmöneristeen päälle, kalkkisementtilaastilla on taipumuksena kuivua liian nopeasti, jolloin syntyy pintaan helposti pieniä halkeamia, joista vesi voi sitten päästä rappauksen alle.
Rappauspinnan kosteuden haihdutus- ja läpäisykyky on rajallinen. Tällöin seinärakenteen ilmatiiveys on erittäin tärkeää ja ongelmia sisältä tulleesta liian suuresta kosteudesta ilmavuotoina seinärakenteessa on ollut puurunkoisissa levypintaisissa taloissa. Valetut betonirakenteiset seinät ovat kaikkein turvallisimpia ilmavuotoja vastaan, kevytsoraharkoillakin on oltava valppaana, ettei ilmavuotoja harkon läpi pääse syntymään.
Tukiverkkoja kannattaa käyttää pääsääntöisesti aina, koska näin saadaan estettyä rappauspinnan halkeilua ja estettyä veden pääsy rappauksen alle jäätymään. Tukiverkko on myös erittäin halpaa, joten siinä säästämistä voisi sanoa jo suorastaan tyhmyydeksi.

Lue lisää

on lammitalossa pysynyt nyt pari talvea ilman yhtään halkeamaa. Jos kerran lasikuitu pysyy pakkasella kuitujen avulla kasassa säröilemättä, niin kyllä kuitupitoinen betonilaastikin.

Toisekseen ainakin mun LL400 lammitalossa, missä auto on seinä vieressä katoksessa, niin talvella talon puolen ikkunat ovat autosta auki, toisen puolen ikkunat jäässä, joten se siitä sun höpinästä, ettei yhtään lämpöä menis talosta ymäristöön.

olisi sattunut kirjoitti:

rappaamaan täällä espooossa naapurissa olevaa betoniharkkotaloa? Yhden talven näytti rappaus kestävän ja viime kesänä oli ensimmäisen uusinta rappauksen aika.

Ei siinä muuta vikaa ollut, mutta rappaus irtosi pohjastaan ja irtoili levyinä.

Arvatenkin laasti oli ollut huonoa / väärää laatua.

Minäkin rappasin oman lukaalin osin itse. Ohjeet sain saksalaiselta laastin valmistajalta. Käytin van saman sarjan tuotteita ja prikulleen ohjeiden mukaan jälkihoitoineen.

Lue lisää

asuu:-)

uudellamaalla kirjoitti:

asuu:-)

kai sitten neljännes hulluistakin?

kauta, uskokaa kaikkia kirjoitti:

Odotas muutava vuosi, ymmärrät varmasti miksi suositellaan 3-kertaista verkotuksen kanssa. Ja oikein vielä maalasit.

matskua käytössä näissä harkkotalohommissa tällä hetkellä? Taitaa paljastua 10 v päästä viimeistään, ettei ihan miten vain voinut tehdä.

mun yhteenkertaan kuiturappaus kirjoitti:

on lammitalossa pysynyt nyt pari talvea ilman yhtään halkeamaa. Jos kerran lasikuitu pysyy pakkasella kuitujen avulla kasassa säröilemättä, niin kyllä kuitupitoinen betonilaastikin.

Toisekseen ainakin mun LL400 lammitalossa, missä auto on seinä vieressä katoksessa, niin talvella talon puolen ikkunat ovat autosta auki, toisen puolen ikkunat jäässä, joten se siitä sun höpinästä, ettei yhtään lämpöä menis talosta ymäristöön.

Lue lisää

Olet käsittänyt väärin, kyllä Lammi talosta lämpöä seinän läpi menee ja vielä enemmän, mitä huonommin se on tehty.
Vasta 1 metri paksu Eps-kerros on U-arvoltaan 0. Lisäksi Lammi rakenne on kylmäsiltoja täynnä, joten lämpöä karkaa, mutta se on eduksi vain rakenteelle ja ulkopinnan jäätymisvaaralle. Lammi taloa kannattaakin lämmittää reilusti kuivuu nopeammin, eikä pääse rappauspinta jäätymään liian usein.
Lammi talo ei muutenkaan ole niitä kaikkein parhaiten eristettyjä taloja.
Pari vuotta nyt mitään vielä halkeamista tiedä, Lammi talon riittävä kuivuminen Eps-eristeen läpi kestää noin 5 vuotta vähintään riippuen lämpötilaeroista seinän molemmin puolin.
Halkeamat johtuvat yleisimmin betonin kutistumista, painumavauriot eivät enää nykyään rasita rakennuksia.
Aika merkillinen ja turha autokatos sulla, jos ikkunat jäätyvät autossa katoksessa.

Rappari Risto kirjoitti:

Olet käsittänyt väärin, kyllä Lammi talosta lämpöä seinän läpi menee ja vielä enemmän, mitä huonommin se on tehty.
Vasta 1 metri paksu Eps-kerros on U-arvoltaan 0. Lisäksi Lammi rakenne on kylmäsiltoja täynnä, joten lämpöä karkaa, mutta se on eduksi vain rakenteelle ja ulkopinnan jäätymisvaaralle. Lammi taloa kannattaakin lämmittää reilusti kuivuu nopeammin, eikä pääse rappauspinta jäätymään liian usein.
Lammi talo ei muutenkaan ole niitä kaikkein parhaiten eristettyjä taloja.
Pari vuotta nyt mitään vielä halkeamista tiedä, Lammi talon riittävä kuivuminen Eps-eristeen läpi kestää noin 5 vuotta vähintään riippuen lämpötilaeroista seinän molemmin puolin.
Halkeamat johtuvat yleisimmin betonin kutistumista, painumavauriot eivät enää nykyään rasita rakennuksia.
Aika merkillinen ja turha autokatos sulla, jos ikkunat jäätyvät autossa katoksessa.

Lue lisää

nyt ne kylmäsillat sitten kun noin vaahtoo...
"Lammi talo ei muutenkaan ole niitä kaikkein parhaiten eristettyjä taloja" niin selvittää tämän samalla, kiitos !!!

Lapsuuden kotini on 1958 muurattu siporexista ja kalkkilaastilla rapattu eikä rappauksessa ole muuta vikaa kuin se että auringon ja sateiden vaikutuksesta se on harmaantunut eli ei ole enää valkoinen! 25 - 30 v ... pyh.

kun tiiliverhottu mökkisi näyttää jo nuhjuiselta.
Kipasehan katsomassa 80-luvun tiilitalovanhuksia.

kotini kirjoitti:

Lapsuuden kotini on 1958 muurattu siporexista ja kalkkilaastilla rapattu eikä rappauksessa ole muuta vikaa kuin se että auringon ja sateiden vaikutuksesta se on harmaantunut eli ei ole enää valkoinen! 25 - 30 v ... pyh.

Lue lisää

ei rappauksen tarvitse lähteä irti pohjistaan, että on uusimisen tarpeessa.

Pesua ja kalkkimaalia uudelleen pintaan ja hyvin toimii.

Mutta mistä nykyään saa saman tasoisen rappauksen kun 50 v sitten tehtiin = käsin lyömällä laastikauhalla kiviaines pohjainen laasti hyvissä olosuhteissa....

Tuo kestävyys on myös makuasia, poltettu tiili toimii, vaatii hyvän muurauksen ja saumaksen

vielä sittenkin kirjoitti:

kun tiiliverhottu mökkisi näyttää jo nuhjuiselta.
Kipasehan katsomassa 80-luvun tiilitalovanhuksia.

Kun asutaan taajama alueella, jossa on liikennettä. Voimme katsella vanhoja rapattuja taloja, ne kaipaa pesua ja maalausta, irtonaiset risat pois ja paikkaa ennen maalausta.

Kun katselee vaikka vanhoja julkisia rakennusksia / kirkkoja; joissa on TIILI verhous,
tarvitsee vain pesua.

Kahi on mielestäni aivan turha tiili niin ulos kuin sisään.