kuka kertoisi?

Mieheni petti minua pari vuotta, siis avioliiton viimeiset kaksi vuotta. Naimisissa olimme 14v. ja ihan siinä eron alkuaikoina luulin, että en ikinä pysty antamaan anteeksi hänen tekoaa. Mutta niinkuin useimmissa tapauksissa, niin tässäkin, aika on tehnyt tehtävänsä.
Anteeksi olen antanut jo ajat sitten, mutta en silti hyväksy moista käytöstä. Erostamme on kulunut 7vuotta.

joka et vielä tiedä, että miehet pettävät keskimäärin paljon.

Miehen elämää johdattaa sukupuolielin. Lue Juice Leskisen runokokoelma.
T. 30 vuotta aviossa ollut, petetty

myöhemmin.rikotusta ei koskaan eheää saa. luottoa ei takaisin kannata odottaa. kerran pettäjä aina pettäjä.

Heips!Nyt totuuden julki tulemisesta on seitsemän kuukautta. Puhuin asiasta parille vaitolovelvolliselle. Molemmat sanoivat, että edessä on pitkä prosessi. Mielessäni ajattelin, ettei minulle.Toisin kävi.En päässytkään tämän asian yläpuolelle hetkessä. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja jälkikäteen voin sanoa, että ensimmäiset pari kuukautta olivat kaameita.
Petoksia oli useita ja yksi suhdekin. Ne olivat tapahtuneet viiden viimeisen vuoden aikana. Kun perheessämme on lapsia neljä, avioliittoa 18 vuotta, en näe muuta mahdollisuutta kuin jatkaa. Anteeksiannan sitten kun siltä tuntuu, muutoin elämme "normaalia" liittoa. Minua on helpottanut se, että mieheni on täysillä mukana uuden ajanjakson alkamisesta ja katuu syvästi tekojaan. Kotia en halua hajoittaa. Avioero olisi nyt helpoin ratkaisu, mutta kun tiedän tutuistani, pitkällä tähtäimellä se vasta raskas prosessi on. Tee aivan oma päätöksesi, kuuntele sydäntäsi ja järjen ääntä, älä usko muita neuvojia, jotka sivullisina eivät voi tietää tosiasioita rakkaudestanne. Ja ole kärsivällinen.Löysin itselleni uuden harrastuksen, joka myös on auttanut ajattelemaan muutakin. Ja lasten tulevaisuus on ykkösasia. Koti ja molemmat vanhemmat ovat heille yhtä rakkaita,voin olla epäitsekäs ja kärsiä nyt sisäänpäin lasteni vuoksi jos keiden. Hyvä, uusi kirja "Revitty sydän" on niin pettäjän kuin peteytn kannalta kirjoitettu kirja saatavana kirjakaupoissa. Siinä yritetään käsitellä "voiko uskottomuudesta selvitä". Se kirja voi joitakin auttaa.Jos puoliso vilpittömästi on sinun ja avioliiton jatkamisen puolella, kannattaa yrittää. Elämässä on vielä paljon suurempia suruja ja rikoksia kuin aviorikos. Loukkaantuminen, viha ja pettymys ovat tunteita, jotka tuntuvat pitkään ja puolisosi täytyy ne kestää. Ehkä parikin vuotta asia on tosi kipeä. Onhan avioliitossasi miljoonasti enemmän hyviä hetkiä ja rakkautta kuin huonoja. Laita se etusijalle. Jäähän valheesta ja petetyksi tulemisesta varmasti haavat, mutta niidenkin kanssa voi elää. Kuten muidenkin elämän haavojen kanssa, joita tulee itsekullekin vakiomäärä.Tsemppiä!