Hesarin mukaan lastensuojelu on kriisissä, koska apua tarvitsevia lapsia on niin paljon.
Ongelman syynä on se, että vanhemmat (yleensä äiti) laiminlyö velvollisuutensa kasvattaa ja hoitaa lapsiaan. Näistä rikoksista pitäisi määrätä huomattavasti kovempia rangaistuksia kuin nyt. Äidit eivät näköjään hoida lapsiaan, ellei niitä pakoteta siihen.
Ongelman syynä on se, että vanhemmat (yleensä äiti) laiminlyö velvollisuutensa kasvattaa ja hoitaa lapsiaan. Näistä rikoksista pitäisi määrätä huomattavasti kovempia rangaistuksia kuin nyt. Äidit eivät näköjään hoida lapsiaan, ellei niitä pakoteta siihen.
Vastaukset 103
Vanhimmat
ja isistä siis ei ole mihinkään, koska yksikin hyvä vanhempi riittää
Yh:t, äitiyslomat ym. vapaat, mies töissä, matkoilla jne...
vastuu pitäisi olla isällä - mutta harvapa mies siihen kykenee --> lapset meneekin lastensuojeluun ja sijoitukseen
aika karmeeta
Miehillä ei normaalisti ole vauvakuumetta eikä mies voi päättää lapsen synnyttämisestä (eli isyydestään), joten vastuu lapsesta on kyllä äidillä.
joo - tyypillistä miehistä puhetta taas
lapsillahan ei ole kuin yksi vanhempi - aika looseri olet
Juttu meni näköjään feminismiksi..
Täältä tähän.
Selitä, miten kondomin käyttö liittyy feminismiin?
Tuo on harvinaisen totta. Vastuu perheen toimeentulosta, lasten hoidosta sekä kotiaskareista on sysätty miehen harteille. Ja vielä pitäisi jaksaa peuhata sängyssä kuten perheenäidin lomatkoilla niin useasti kohtaama välimeren orhi.
Ei ihme, että suomalainen mies kuolee nuorena.
suomalainen mies ei kuole mitenkään erityisen nuorena.
lol
sulla kokemusta tummista kaluista?
Sijaisperheitä ei ole tarpeeksi ja sosiaalityöntekijöillä on kädet täynnä töitä. Siinä olisikin yksi ammatti, mihin en äitinä kykenisi. Näkee kaiken sen kurjuuden, missä pienet lapset joutuvat elämään :(
Miten rangaistuksien koventaminen auttaisi asiaa? Päihdeongelmaista vanhempaa ei voi millään keinolla pakottaa normaalin vastuullisen vanhemman rooliin.
On että viinan jakelemisen vois oikeastaan pistää rajalliseksi niin että kukaan ei saa niin paljoa viinaksia että siitä ongelmaa tulisi ainakaan laillisesti. Ei muuttasi minun elämääni, eikä kenekään kohtuukäyttäjän.
Huumeet vois laillistaa ainakin ongelmaisille niin ettei narkkarien tarvi kriminalisoitua, kunnon hoito päälle. Eli se rahoitus mikä menee nyt huumepoliisille täysin terveydenhuoltoon, se säälittävä 1% takavarikko-osuus katutasolla ei auta yhtään mitään.
Olen vähän perillä siitä mitä katutasolla päihdeongelmat on... esim. huumeriippuvaisen naisen KANNATTAA hankkiutua raskaaksi koska se on ainoa tapa saada varmasti toimiva ja laadukas riippuvuushoito. Sairasta, sekä se että on pakko hankkia se lapsi ongelmaisena että se että ongelmaista ei muuten auteta.
Oon kelaillut että jos joskus on tilaisuus niin mielummin ryhtyisin sijaisperheeksi kuin hankkisin lisää omia lapsia. Niillekin on vaan todella roisit kriteerit.
Viinan jakelu
- kohtuukäyttäjille tuo voisi toimia vähentävänä tekijänä samalla tavoin kuin hintojen nostaminen. Kohtuukäyttäjillä toisaalta ei taida olla ongelmia lapsista huolehtimisessa? Jos olisi teoria, missä kohtuukäyttäjästä voi pikkuhiljaa vuosien myötä tulla kunnon deeku, niin sitten viinan jakelun säännöstely olisi perusteltua. Suurkuluttajat ja alkikset kyllä keksivät keinot, pannut porisemaan ja omatekoisilla onneen. Niitä odotellessa otetaan vähän Lasolia.
Huumeiden laillistaminen
- en kannata tätä, ainakaan kovien huumeiden kohdalla. Huumeiden kanssa on muitakin ongelmia kuin kriminalisoituminen. Saamisen helpottaminen antaa nuorille, lapsille ja joillekin aikuisillekin mielikuvan, että kyseessä ei ole näin ollen mikään ongelma-aine ja huumeita voi huoletta nauttia limun, Mehukatin ja savukkeen sijaan ilman ongelmia.
Huumeiden vaikutuksen alaisena ihminen voi olla erittäin vaarallinen ja ennalta-arvaamaton käytökseltään ja sitten näitä hihhuleita me tavalliset kahvinjuojat väistelisimme kaduilla ja liikenteessä. Oletko koskaan ollut tekemisissä ihmisen kanssa, joka on aineista täysin sekaisin? Jos olet, tiedät mistä puhun. En todellakaan halua sellaisia yleismaisemaani ulos mennessä, saati lasteni lähettyville toikkaroimaan arkipäivisin. Toisaalta en ole niin perehtynyt kaikkiin huumausaineisiin, että tietäisin niiden vaikutusmahdollisuuksista ja eroista. Ehkä joku toinen aine sekoittaa koko ajatusmaailman (persoonan)ja antaa hallusinaatioita ja toinen vain "rentouttaa" ja tekee rauhalliseksi. Toivottavasti saamme kohta lukea asiaan perehtyneen mielipiteen.
Huumehoito on samoilla kantimilla kuin mielenterveyshoitokin Suomessa. Ihmiset joutuvat turvautumaan kyseenalaisiin, moraalittomiin ja jopa vaarallisin keinoihin päästäkseen hoitoon.
Olen myös miettinyt sijaisperhemahdollisuutta ennemmin kuin hankkisin lisää lapsia. Mieheni ei ole pitänyt ajatuksesta, joten sitä mahdollisuutta ei ole sen kummemmin tutkittu.
"Suurkuluttajat ja alkikset kyllä keksivät keinot, pannut porisemaan ja omatekoisilla onneen. Niitä odotellessa otetaan vähän Lasolia."
Tässä suhteessa on sellainen angle että alkoholiongelma kielii säännöstelypolitiikan aikana väistämättä rikollisesta toimesta ja mahdollistaa viranomaistoiminnan. Mielestäni nykyinen systeemi on järjetön; toistuvasti humalassa puukon kanssa sohinut tai raiskannut saa mennä samantien ostamaan vapauduttuaan vankilasta pari pulloa brenkkua vaikka itseasiassa juuri se brenkku onkin ongelmien syy.
Alkoholi ja päihdeongelmia ei saada koskaan kitkettyä ja sitä ei tule mielestäni edes yrittää; vain vähentäminen on järkevää. Jos säännöstelyn kautta voidaan vähentää ongelmaisia vaikka edes 20% suhteessa muihin toimintatapoihin on se jo yksistään riittävä peruste puuttua tuohon muka-oikeuteen juoda - oikeuteen jota ei mihinkään ole virallisesti kirjattu. Toisin kuin terveyden ja hyvinvoinnin turva joka on perustuslaissakin annettu.
"Huumeiden kanssa on muitakin ongelmia kuin kriminalisoituminen. Saamisen helpottaminen antaa nuorille, lapsille ja joillekin aikuisillekin mielikuvan, että kyseessä ei ole näin ollen mikään ongelma-aine"
Laillistaminen ei tarkoita vapaata jakelua. Alkoholin vapaa jakelu on minusta juuri sitä väärän signaalin antamista, vituttaa nähdä siidukkapullot kylki kyljessä limujen ja energiajuomien vieressä.
Terve suhtautuminen erilaisiin huumaaviin aineisiin voi toteutua vain jos niistä kerrotaan rehellisesti ja ne pistetään sellaisen kalterin taakse joka oikeasti pitää. Nykyisinhän penskoille sattaa olla yhtä helppoa saada lailttomasti alkoholia (alle 18v:t eivät saisi juoda, se on heille kiellettyä.) kuin huumeitakin. Huumepolitiikka ei siis täytä nykyisellään tarkoitustaan alkuunkaan.
"Huumeiden vaikutuksen alaisena ihminen voi olla erittäin vaarallinen ja ennalta-arvaamaton käytökseltään"
Tämä on enemmän stereotypia kuin huumeiden vaikutusta. Kuulemma hakattu koirakin puree lopulta; laittomuus tuo väkivallan ja imagon, kriminalisoitumisen ja huumevelat. Okei, onhan tuolla kaduilla hörhöjä välillä näkynyt mutta eivät he "järjettömästi väkivaltaisia" ole; vieroitusoireisiin korjaussarjaa hankkiva mummonpotkija hoidetaan antamalla asiallinen vieroitushoito niin ettei tarvi potkia niitä mummoja. Väkivalta on osa LAITONTA kuviota, sama väkivalta leimaa laitonta asekauppaa tai vaikka laittomia velanperijöitä. Huumeiden psykofyysinen vaikutus ei ole sen ennalta-arvaamattomampi kuin alkoholinkaan - joka sentään vastaa 70% suomalaisesta väkivallasta yksin - silti kovin moni ei tunne itseään uhatuksi humaltuneen seurassa. Ehkä se on se ympäristö ja sen referenssi, ei se aine niinkään.
Itse olen varsin valistunut asioiden suhteen ja nää näkemykset on parasta mitä mulla on tarjota omalle elinympäristölleni ja lasteni tulevaisuudelle. Jos kävis niin ikävästi että muksuni joskus jotain kokeilisi on mulle "ihan sama" kuoleeko hän laillisen alkoholin myrkytykseen vai laittoman huumausaineen yliannostuksen. Mielummin pidän lapseni elossa ja siedän jopa käyttämistä tai riippvuuuttakin KUNHAN siihen on asiallinen hoito olemassa ja lieveilmiöt ovat mahdollisimman vähäiset. Tässä asiassa se pahin skenaario on aina kuolema, kuolemaa parempi ovat sairaala ja mielisairaala ja valitsen suuremman chanssin niille kuin haudalle - koska siitä viimeisestä ei voi palata.
Vois kuvitella että tämä on jo vähän enemmänkin kuin pikkusormen myymistä - mutta ei se ole.
Ja tutkimusten mukaan paras päihdemalli kotoa on päihtettömyys joka kuitenkaan ei tuomitse ankarasti käyttöä ja on avoin. Tiedän että noistakin perheistä tulee huumenuoria - mutta alle neljäsosa muihin perheisiin verrattuna - ja he selviää kymmenen kertaa useammin irti aineista kuin muut. Heillä kun on terve itsesuojeluvaisto ja itsearvostus vaikka ehkä saattavat väärin välillä valita.
Laadin innoissani pitkän ja perusteellisen vastauksen sinulle, mutta hävitin viestini jonnekin :( Sen kerran, kun täällä innostuu!
Lyhyesti siis.
Onko se brenkku syy? Etkö ole kuullut onnettoman ja väkivaltaisen lapsuuden painolastista :)? No joo, harvemmin saa lehdestä lukea jengin vetäneen puukkohippaa selvin päin saunoessaan.
Totaalikieltäminen ei ole mahdollista nykyajan maailmassa, ei viinan, eikä huumeiden osalta, joten siinä mielessä olen samoilla linjoilla.
Vapaasta jakelusta en kirjoittanut minäkään. Saannin helpottaminen on juuri sitä, että olut on limupullon kanssa vieri vieressä. Nythän on uutisia myöten puhuttu, miten helposti ala-ikäiset saavat alkoholia. Katsotaan saavatko yhtä massiivista propagandaa aikaiseksi kuin savukkeiden kanssa. Savukerintamalla ainakin yleinen mielipide polttamiseen on kääntynyt negatiivisemmaksi ja väittäisin jopa yksilötasolla näin tapahtuneen.
Ei ole mitään stereotypiaa sanoa aineiden vaikutuksen alla olevaa ihmistä ennalta-arvaamattomaksi. Luen itse tähän kategoriaan myös humalaisen. Erityisesti lapsen silmin humalainen on pelottava ja kummallinen käytökseltään. Kukkaa poltellut on ennalta-arvaamaton liikenteessä ratin takana istuessaan. En ainakaan menisi turvallisuustakuuseen pariskunnasta, joka pöhnässä ajelee motarilla kolmeakymppiä, kun lujempaa ei uskalla ajaa. Järjettömästä väkivallan uhkasta en kirjoittanut minäkään.
Terve suhtautuminen huumeisiin ja alkoholiin on sitä, että niiden vaarat tietää ja niistä puhutaan kotona lapsille rehellisesti jne.
Omien lasten kohdalla jokainen valitsee samoin, jos vaihtoehtona on lapsen kuolema.
Kiitos kirjoituksestasi.
Ongelma johtuu pitkälti siitä, ettei naiset pysty hallitsemaan vauvakuumettaan. Lapsista maksettavat tukiaiset, lomat ja muut etuudet ovat omiaan lietsomaan vauvakuumetta.
Rangaistusten lisäksi pitäisi tukiaiset poistaa. Se olisi myös oikeudenmukaista veronmaksajia kohtaan. Syntyvyyttä on pakko alentaa jo ilmaston lämpenemisenkin vuoksi. Planeetta ei kestä nykyistäkään ihmismäärää.
Mikään ei estä naista ottamasta katumuspilleriä tai tekemästä aborttia, jos vahinko sattuu.. Valitettavasti miehellä ei ole oikeutta päättää synnyttämisestä. Lakia pitääkin muuttaa tältä osin. On väärin, että mies olisi vastuussa vahinkolapsesta, jonka nainen päättää synnyttää.
verrattuna siihen, että siementen jakelu on täysin vapaata tällä hetkellä.
Ja kondomin käyttöön ei edes lakia tarvita: tarvittaisiin pikkuisen järkeä jakelijalta. Mutta liikaa vaadittu.
On helpompi tosiaankin sysätä vastuu naisille. Nyt ja aina. Ja ruikuttaa sitten kun on myöhäistä, eli raskaus alkanut, että "naiset naiset sitä ja tätä".
"On NIIIIIN vääärin että mies on vastuussa lapsesta, jonka ihan itse on siittänyt..." jee jee.
Hyvä aloitus, mutta kuten täällä on tapana, aihe kääntyy miesten ja naisten väliseksi syyttelyksi ja alkuperäinen aihe jää jalkoihin.
No asia on tärkeä, ja HS uutinen arvokas.
AP kuitenkin teki aloitteen naisasiana (taitaa olla femakko), koskapa syyttää PELKÄSTÄÄN naisia asiasta. Minusta oikeampi aloitus olisi ollut syyttää molempia vanhempia, siis myös isiä kelvottomuudesta.
Mutta kun lapsilla ei ole kuin se yksi vanhempi. Isiä ei Suoemessa ole.
Taas kerran etsitään syyllisiä kun pitäisi yrittää ymmärtää syyt. Mutta joo. Syyttämällähän kaikki ongelmat ratkaistaan. Niinhän ne on ratkaistu aina.
pohtia vaikka sitä, millaisia isiä täällä olevat miehet ovat - miten huolehtia omista lapsistaan, jos lapsen äiti ei siihen vaikka kykene. Eikä alkaa vain yksipuolisesti syyttäämän naisia lasten synnyttämisestä, kun itse kerta on yhtä syyllinen lapsen aikaansaamiseen. Ei lapsia yksin tehdä, miksi niistä pitäisi yksin huolehtia.
Mutta ei täällä tuohon tosiaan kyetä.
Siinä puhuttiin suluissa, mutta sinä haluat nähdä siinä omat vahvat tulkintasi. Olet juuri sellainen syyttelijä mistä puhun ja käsittelit aihetta juuri tästä näkökulmasta, kun et muuhun tulkintaan kyennyt. Et esimerkiksi tarttunut samalla innolla tuohon rangaistus kysymykseen?
luepa viimeisin vastaukseni
en ole harrastanut sen kummemmin kuin tyyppi jolle vastasin, eli none. Toki meillä ihmisillä on eri herkkyysasteet, pahoittelen jos näin minua tulkitaan. Tarkoitus oli eri.
missä se on. Sä et ole rekkautunut, joten vaikeuttaa hieman asiaa
Kertokaapa.
miksi miehen pitäisi kyetä hoitamaan lapsia?
Meiltä puuttuu se hormonaalinen perusta, rakastuminen. Miehelle lapsenhoidon rooli on järkiperäinen valinta, vastuukysymys - naista kuljettaa tämän lisäksi tunne ja yhteenkuuluvuus. Isä on väistämättä - tosissaan yrittäessäänkin - muutaman askeleen sivussa.
Olen helvetin hyvä isä lapsilleni ja ylpeä siitä, silti en puoliakaan lasteni äidistä.
no aloituksen (AP) esittämästä syystä: jos äidistä ei siihen ole, niin silloin vastuu jää toiselle vanhemmalle, eli isälle.
Ja mä uskon sinusta myös, että kykenisit yksin hoitmaaan lapsesi, jos heidän äidilleen vaikka tapahtuisi jotain, etkä "lähettäisi" lapsia lastensuojelun kautta sijaiskoteihin.
Mä en vain oikeasti tahdo tajuta, että miksi miehet ei kykene lapsia hoitamaan. En tajua.
hoitamaan lapsia? Miksi äiti ei kykene siihen?
tai et uskalla sanoa syitäsi, vaan rupeat pallottelemaan.
Vaikka siksi, että äiti on kuollut.
Mietitään parisuhteita ja niiden muodostusta...
Huono mies ottaa huonon naisen - tai toisinpäin - he saavat lapsen, toinen (tai molemmat) eivät jaksa, lapsi jää toiselle - joka jaksaa vielä vähemmän yksin. Lapsi jää heitteille.
Eli kummankin vika eikä kummankaan erityisesti. Ei aina näin, mutta väitän että usein. Luuserit ryhtymässä tosimiesten ja -naisten puuhiin. Ei siitä hyvää synny :-/
Ja aika pitkälti tästä maailmasta ajattelisinkin olevan kyse HS uutisen taustoilla.
Mä en vain jaksa myöskään hyväksyä tuota yksipuolista syyn vieritystä pelkästää lasten äideille, kuten aloituksessa tehdään. Lapsilla on kaksi vanhempaa - muuten sitä lasta ei synny.
Jos pitää tehdä laki pakkoaborteista alkoholisti (nisti)äideille, niin rinnalle pitää tehdä laki vastaavien miesten pakkosteriloinnista. Pallit poikki ja piste.
Niin varmasti selviäsin.
Näkisitte tosin mut täällä itkemässä kumppania itselleni jakamaan perheonnea n. kello 21.30-21.45 välisenä aikana eli silloin kun on aikaa ja vielä jaksaa ennen sänkyyn kaatumista...
Etävanhemman rooli on hiukan kiitollisempi. Paitsi sen suhteen että aina pieni syyllisyys niskassa ja ikävä lapsia :-P
ongelma. En haluaisi lapseni kasvavan vieraiden luona. Ottaisin ilomielin vastuuni lapsestani. Kukkomies oli totuuden jäljillä siinä, että isä rakentaa tunnesiteen lapseensa vasta lapsen synnyttyä. Se tunneside ei tule koskaan olemaan lähelläkään sitä äidin tunnesidettä. Isä ei kanna kehossaan lasta. Kyllä mies kykenee hoitamaan lapsiaan, jos mies haluaa kyetä siihen. Taitaa olla sellaiset miehet välinpitämättömiä tai jotain.
Tarkoitinkin sitä, että miksei äiti kykene hoitamaan lapsia silloin kun on kotona lapsen/lasten kanssa, vaan odottaa isän kotiintuloa ja sitä, että isä ottaa homman haltuunsa? Miksi isän pitäisi silloin ottaa vastuu lapsenhoidosta? Miksi ei riitä isän apu kaikessa muussa, mitä isä hoitaa. Niin kuin toimeentulo ja kykyjen mukaan osallistuminen lapsenhoitoon.
Aloittajat nyt ovat usein naisvihaajia ja yleensä lapset pysyy äidillä joka on se VIIMEINEN lenkki joka murtuu jos murtuu! Eihän se oo äidin syy niin paljoa kuitenkaan, vaan myös sen tukirakennelman joka on pettänyt jo aikaisemmin, eli myös sen miehen. Lapsella on AINA kaksi vanhempaa joille kuuluu yhtäläinen vastuu. Naiset nyt vaan on luonnostaan parempia siinä vastuussaan, ja siksi viimeinen (ja saavat syyn niskoilleen siksi kun kokonaiskuvaa ei katsota...)
Vähän kuin syytettäisiin tiilenkantajaa siitä ettei kanna 20 ihmisen tiiliä. "Miksi kaadut!?? Oletko huono ja laiska!?"
Tahtoisin nähdä nää tyypit sanomassa samaa pelissä oma naamansa.. tahtoisin... :)
että isä jää kotiin lapsia hoitamaan ja äiti menee töihin.
halua töihin?
Kannattaisi miehen katsoa mihin mulkkunsa lykkää.
paljon järjellä ajatellut.
Mutta nyt on asiat kohtuullisen hyvin. Suurin ongelma oli yhteensopimattomuus. Ero ei ollut kenties hyvä ratkaisu mutta kahdesta huonosta vähemmän huono. Minun läsnäolon puuttuminen on tehnyt äidistä paremman äidin lapselle kuin minun läsnäolo. Hyvä niin.
ettet pysty antamaan lapsillesi niin paljon kuin haluaisit etävanhemmuuden takia?
Mulla ei ole henkilökohtaista kokemusta asiasta, mutta voisin kuvitella että omasta lapsesta erossa oleminen on yksi ikävimpiä tunteita. Kyllähän lapset tietty tuntee sen, kun vanhempi aidosti välittää vaikkei olisikaan fyysisesti mukana jokaisessa arkipäivässä mutta helppoa se ei silti varmaankaan ole kenellekään. Huomattavasti parempi vaihtoehto kuitenkin kuin elää riitaisassa ja ahdistavassa ilmapiirissä.
"Kukkomies oli totuuden jäljillä siinä, että isä rakentaa tunnesiteen lapseensa vasta lapsen synnyttyä."
Voisin väittää, että noin tekee moni nainenkin. Omalla kohdalla ainakin vasta lapsen syntymän jälkeinen alkuaika sai aikaan sen että lapsi muuttui todeksi. Ei se raskausaikana tuntunut niin todelliselta, vaan vasta kun se oli syntynyt. Ja silloinkin keski aikansa sisäistää asia, että se nyt tosiaan on mun oma lapseni.:) Se tunnesidos alkoi kehittyä vasta hiljalleen...kuukausien kuluessa. Vieraalta ja oudolta se lapsi heti syntymän hetkellä tuntui kun ei sitä asiaa osannut vielä pitää totena. Näin ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla.
Ja uskoisin, että lasten isällekin on muodostunut vahva tunneside lapsiin ja uskoisin jopa että se on tapahtunut suurinpiirtein samassa tahdissa itseni kanssa.
siitä, että äiti on enemmän läsnä ja äiti tuntee lapsensa paremmin kuin isä. En tarkoittanutkaan, että lapsenhoito pitäisi olla kokonaan äidin vastuulla. En tiedä, jos olisin nainen ja äiti, niin luottaisinko miehen kykyyn hoitaa lapsia? Jos olisin koti-isä, niin luottaisinko töissäkäyvän naisen kykyyn hoitaa lapsia? Kyllähän siinä tapauksessa minulla olisi enemmän käytännön kokemusta ja tietoa lapsista. Miksen sitten kantaisi vastuuta siinä asiassa? En näe ainuttakaan syytä, että miksi en.
joo, käly sanoi, että miltei oksensi, kun sen oli "käsketty" suudella sitä limaista, kirkuvaa, veristä lihamöykkyä, joka sieltä jalkovälistä oli putkahtanut
:-))
sitä toisen puolesta. Tuleva isä ei vaan tunne mahassaan vauvan potkuja yms.
lähi- että etävanhempi. Toinen lapsistamme asuu mun kanssani ja toinen isällään. Ja niin on ollut aina, erosta asti. Tottakai siihen nyt on jo tottunut, koska erosta on jo sen verran kauan. Tuo oli meille ainakin ihan luonnollinen ratkaisu. Poika on 'isänsä poika' ollut aina, joten se tuntui ihan normaalilta että haluaa olla lähempänä isäänsä.
En tiedä, millainen tilanne olisi silloin, jos emme olisi 'läheisissä' väleissä kummankin perheen kesken, mutta nyt ainakin kumpikin lapsista saa olla molempien vanhempien kanssa silloin kun haluaa tai miten hyvältä tuntuu.
Mulla ei ole omia lapsia enkä siis voi puhua omasta kokemuksestani, mutta mä uskon että esim adoptiolapseen on mahdollista saada yhtä vahva tunneside kuin biologiseen lapseen vaikkei sitä lasta ole kantanutkaan omassa kehossaan.
Mun mielestä vanhempien kuuluu tasapuolisesti osallistua lapsista huolehtimiseen. Kyllä ainakin mun tuntemat äidit kykenee vallan mainiosti hoitamaan lapsensa kun ovat yksin kotona lastensa kanssa mutta niinpä pystyy isätkin. Kyse on vanhemman vastuusta, jonka mä kuvittelisin henkisesti tasapainoiselle ihmiselle tulevan luonnostaan.
äiti sen vauvan tuntee siis fyysisesti mutta henkinen puoli ei aina kulje samaa tahtia :)
vanhempien kyvyttömyyttä päästä yhteisestä elämästä yhteisymmärrykseen.
Mutta se MIKSI? Olisikohan vastaus niin yksinkertaisesti, että EI HALUA?
fyysinen ja henkinen olisi erillään toisista? Mikä ne erottaa toisista?
Tärkeintähän on, että lapset tuntevat olevansa rakastettuja olipa asumisjärjestelyt sitten minkälaiset tahansa.
Mä oon pakostakin seurannut naapuriin muuttaneen naisen elämää, jolla on pari lasta ja ex-mies käy välillä hakemassa lapset luokseen. Mä oon monesti huomannut ihailevani sitä, miten hyvin vanhemmat vaikuttaa tulevan toimeen ja lapset on aina tosi iloisia sekä lähtiessään isänsä luokse että palatessaan äitinsä luokse. Jotain tehdään silloin oikein :)
mulla ne ainakin kulki eri aikaa. En muista tiedä.:)
suurimmalla osalla eri aikaan. Kysymys onkin miksi? Olisiko henkistä ilman fyysistä, fyysistä ilman henkistä? Joo. Tämä alkaa mennä jo aiheen ohi.
Ja kun meillä ainakin lapset olivat niin pieniä kun erottiin, niin eivät ne tule edes muistamaan aikaa jolloin ovat asuneet samassa perheessä, joten ovat siis alusta asti tottuneet tähän järjestelyyn.
Ja kyllä meistä vanhemmistakin tää on ollut hyvä ratkaisu. Vaikeaa olis kuvitella,, et asiat olis mennyt jotenkin toisin.
ovat oleellisia. Ilman toista ei varmaan olisi toistakaan.
olekkaan erillään. Fyysinen on henkisen silmille näkyvä muoto. Ja henkinen on fyysiselle silmille näkymätön tunnettava muoto.
Koen etten ole tarpeeksi läsnä lapsieni elämässä enkä haluaisi että he kaipaavat minua. Etenkin tuota nukkumaanmenoaikaa kaipaan aivan vietävästi. Onneksi vanhempi lapsista käy täällä yökylässä suhteellisen ahkerasti... Sikäli hyvä tilanne että sain vuokra-asunnon todella läheltä vanhaa kotia.
On kyllä pakko sanoa että vanhemmuuteni laatu on lisääntynyt huomattavasti siitä kun lähdin. Aikaisemmin siirsin liian helposti vastuuta äidille kun hän oli läsnä. Nyt otan niistä harvemmista hetkistä sitten kaiken irti kun olen omillani. Sikäli luultavasti isyyteni on lähinnä parantunut eron myötä, läsnäolon vähyys on se kaikkein kiusaavin asia itselleni...
Ja tuo mitä sanot ahdistavasta ilmapiiristä on täsmälleen se mikä nyt on korjaantunut. Toivon vaan että pääsen jossain vaiheessa vielä antamaan lapsilleni myös mallin terveestä ja toimivasta parisuhteesta... vaikka se vanhemmuus tärkeintä lapsille onkin.
niin:) Mä olen kai vaan erillistänyt ne, etten tuntisi olevani yhtään muita huonompi ihmisenä/äitinä :D
Et oo ainoa mies, keneltä on kuullut tuon saman asian että isyyden laatu on parantunut eron jälkeen. Kai sitä isyyttä alkaa arvostamaan eri tavalla kun se ei enää olekaan osa arkipäiväistä elämää. Ja tietty riitaisa suhde vie vanhemmilta voimia, jolloin lapset ei välttämättä saa täysin ansaitsemaansa huomiota.
Musta tuntuu, että nykyajan isit muutenkin panostaa tietyllä tavalla enemmän lapsiinsa (ne "kunnon" isit) kuin esim mun vanhempien ikäluokka. Miehet osallistuu enemmän lasten hoitoon ja yrittää olla lähellä lapsiaan henkisestikin. Se huolenpito ei ole enää vain taloudellista tms. Toki se on aina yksilöstä riippuvainen asia ja saattaa olla vain mun omassa päässä mutta luulen, että isät on ottaneet vähän tiukemman otteen omasta paikastaan lapsen elämässä mikä on tietysti hyvä asia.
Perheitä on erilaisia ja jokaisella on se oma tapansa elää. Tärkeintä on, että ne järjestelyt tuntuu kaikista perheen osapuolista hyvältä eikä tarvitse riidellä. Mikään ei oo niin kuluttavaa kuin vuosikausien rajut perheriidat...
Asutteko fyysisesti lähellä toisianne niin, että lasten on helppo päästä kummankin vanhemman luo? Minkä ikäisiä sun lapset muuten on?
paremmaksi kuin muut...
"Musta tuntuu, että nykyajan isit muutenkin panostaa tietyllä tavalla enemmän lapsiinsa (ne "kunnon" isit) kuin esim mun vanhempien ikäluokka. Miehet osallistuu enemmän lasten hoitoon ja yrittää olla lähellä lapsiaan henkisestikin."
Varmasti totta. Meillä miehillä alkaa järkevät roolit oleen niin vähissä että isyys on niitä juttuja joissa voi sitten olla terveesti jotain tärkeää ja olennaista. Se antaa itselle paikan ja motiivin olla ihmisiksi ja pyrkimään kohti parempaa.
Tuli mieleeni autokoulunopettajani purinat siitä, että nykyajan mieheltä on karsittu mahdollisuudet olla mies niin vähiin että kyllä oluenjuonti sentään täytyy pitää joka miehen perusoikeutena. Hänellä taisi olla jonkinlainen neljänkympin kriisi... :)
Lasten takia sitä takuulla itsekin yrittäisi kaikin tavoin olla ihmisiksi ja tehdä kaikkensa lastensa eteen. Kun nyt ensin siunaantuis niitä lapsia :)
samassa kaupungissa kyllä, toistaiseksi ainakin. Voi olla että ex perheineen muuttaa pois tästä kaupungista muttei kuitenkaan niin hirveän pitkälle.
Kyllä nuo näkemiset ovat aina onnistuneet puolin ja toisin, keskimäärin viikoittain; joskus useammin, joskus harvemmin. Lapset ovat 4- ja 3-vuotiaita.
Historia osoittaa että nettikeskustelu kanssani saattaa johtaa toivottuihin raskauksiin.
Parempi olla varovainen aakkostensa kanssa...
eron jälkeen nähtiin melkein päivittäin, ainakin pikaisesti... Ja kyllä nykyäänkin usein parisen kertaa viikossa. Miten nyt sattuu olemaan tarvetta joko vanhemmilla tai lapset haluaa. Ei meillä noista asioista koskaan riitoja ole tullut, eikä sen puoleen eron jälkeen mistään muustakaan.
ajatellutkaan, että mun tarvisi olla muita parempi. Kunhan olisin edes tasavertainen niin sekin olis jo paljon.:)
Sulla on sitten ollut ilmeisen hedelmällisiä nettikeskusteluja.
Kiitos varoituksesta, se oli reilu teko :)
Teillä kuulostaa hoituneen nuo arkiasioiden hoitamiset todella mallikkaasti. Harva siihen pystyy ainakaan heti eron jälkeen, vaikka täytyis muistaa että sille erolle oli syynsä ja sen jälkeen pitäis keskittyä jakamaan vanhemmuus niin, että lapset ei kärsi tuollasessa tilanteessa.
Mun tietty helppo puhua kun ei ole kokemusta, minähän varmaan ne parhaat lapsetkin kasvattaisin ;)
Samanarvoisuus ihmisenä taas ei. Se, että jokaisella ihmisellä on oma arvo ja oma paikka, minkä itse tuntee omaksi.
Ihminen joka luulee olevan enemmän arvoinen kuin muut, on alhaisempi kuin muut. Ihminen, joka on enemmän arvoinen kuin muut, ei korosta omaa arvoaan, vaan ottaa oman paikkansa sieltä, mihin kuuluu. Korottamatta itseään. Ymärtämällä, että on muille, eikä muut hänelle. Siihen ei silloin enää mainospuheita tarvita. Silloin teot ja tekemättä jättämiset puhuu puolestaan.
Oli huono sanavalinta se parempi. En keksinyt tähän hätään parempaakaan. En osaa selittää sitä täällä. Se on jotain, minkä voisi kenties näyttää...
Ainahan ne ovat kunhan vaan jaksaa nostaa asiaa... tai edes tikkua... ruudulle :)
Mutta, nyt tarvii suunnata kohti pyykkitupaa kun nlapsukaiset tulee iltapäiväksi tänne ja vielä on hetki järjestellä asioita. Tulipa taas siirettyä huomiseen paljon sellaista minkä olisi voinut tehdä tänäänkin... nää palstat on perkeleestä... :)
yhteenkuuluvuutta ja rakkautta lapsiasi kohtaan?
Mäkin olen siirtänyt siivousta koko ajan, aina löytyy jokin syy miksi ei tarvitsis nyt heti siivota mutta pakko se tänään nyt on siivota.
Heti kun olen syönyt päivän ruoan, eihän sitä nälkäsenä jaksa siivota ;)
Mukavaa päivää lasten kanssa!
ja katotaan sitten uudestaan.
Hetken mietittyäni kävi mielessä että onkohan tuo ajatukseni sittenkin varjo omasta historiasta... siis, kyllä rakastan ja tunnen yhteenkuuluvuutta lapsiini ja näen heissä itsenikin jossain muodossa. Mutta jotenkin se äidin rooli on niin valtava lapsille, biologisesti. Tässä nyt olisi varmaan materiaalia psykoanalyytikolle - mutta minusta rakkaus lapseen on äidissä "sisällä" ja isässä se on "ulkona". Isä kohtaa lapsen suoraan ensi kertaa ulkopuolellaan, äiti sisäpuolellaan.
Tällöin minusta tuntuu että äidin rakkaus on enemmän "itsessä", se on vaativampaa ja kokonaisempaa kuin mitä isän jolle lapset ovat tuttavuuksia joita rakastetaan ja joihin siirretään itseä opettamisen kautta. Tällöin äidillä on paremmat valmiudet välittää lapsistaan, vaikka tietenkin yksilöiden välillä on valtavia eroja... jotain se luonto on kuitenkin naiselle suonut enemmän tässä asiassa...
no jos nyt raa'an biologiselta pohjalta tarkastellaan asiaa, niin lapsi tosiaankin kasvaa äidin eikä isän sisällä ja luonto on suonut äideille tarvittavat hormoonit jaksaa hoitaa lastaan yötä myöten n. 1/2 vuotta synnytyksen jälkeen väsymättä siinä määrin, kuin mitä väsyisivät jos kyseistä hormoonia ei naisessa erittyisi. En tiedä että onko tutkittu sitä, miten äidin raskaus ja lapsen syntyminen vaikuttaa miehen hormoonitoimintaan. Varmastikin hyvin monella tapaa, koska hormoonitoiminta on sidoksissa tunne-elämään.
Tunneside lapseen tai kehen tahansa ihmiseen tai mihin tahansa asiaan kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän aikaa viettää lapsen/ihmisen/asian parissa. Naisilla voi olla sisäsyntyisesti etumatka tässä asiassa, mutta onhan mieskin raskauden aikana sen lapsen (vatsan) kanssa tekemisissä päivittäin, vaikkei se hänen sisällään olekaan. Siksi mieskin voi luoda tunnesiteen lapseen jo ennen tämän syntymistä. Mielestäni miehen kykyyn emotionaalisesti luoda läheisiä tunnesiteitä ihmisiin on paljon eroja: joku on miltei kyvytön ja lähestulkoon tunteeton mies, joku toinen puolestaan saattaa olla emotionaalisesti kyvykkäämpi kuin naiset keskimäärin.
Aloituksessa ei ollut linkkiä hesarin artikkeliin, enkä ole sitä lukenut, joten en tiedä mitä syitä lasten heitteilejätöille annettiin. Ilmeisesti päihteet ovat suurin syy. Mun mielestä äitejä ei tulisi syyllistää pelkästään, koska jos lapset jätetään heitteille, niin silloin on molemmissa vanhemmissa vikaa. Jos äidit ovat muuttuneet huonoiksi, niin syytä tulee etsiä myös esim. siitä, että isät ovat myöskin rappiolla.
Itse olen sitä mieltä, että jos lapsi syntyy maailmaan, niin sille on annettava paras mahdollinen hoiva tilanteesta riippumatta. Kaikki vain eivät siihen pysty, ikävä kyllä.
Mut ensin täytyy pitää hetken lepo ettei ruoka tule samantien ylös. Ja sitten tietty kahvit täytyy keittää... ;)
luet mun ajatuksia koska mäkin ajattelin pistää pienen ruokalevon jälkeen kahvin tippumaan. marry me ;)
Tuossa olis kyllä edellytykset pitkään ja onnelliseen liittoon jos kahvinkeittologiikka on yhteneväinen, eipähän tulis siitä ainakaan riideltyä :)
rauhassa kahvikupposes äärellä mutta älä liikaa mieti ettei mene unelmamies ohi suun. ;)
Enhän mä toki unelmamiestä halua missata :)
kokovartalohierontaa sillä aikaa kun harkitset asiaa? Sen jälkeen voisi olla iltapalan ja jälkiruoan vuoro. ;)
Meneeköhän nuo jo epärehellisten keinojen puolelle, koska selvästi hämärtää objektiivista arvostelukykyä... Tai no, mulla onkin lihakset vähän jumissa niin anna mennä vain ;)
tarkoitukseni on ainoastaan auttaa sinua rentoutumaan ja näkemään asiat selkeämmin tämän tärkeän päätöksen kynnyksellä. ;)
Kokovartalohieronnan jälkeen vastaus kallistuu kieltämättä tuonne myöntävän puolelle ;) Oikeista naruista vedetty...
viisasta valintaa. Joko pannaan lopullinen sinetti päätökselle ;P
Onko sulla vielä muita hyviä ominaisuuksia kuin oikea logiikka kahvinkeiton suhteen sekä kokovartalohierontataidot?
Vaikka nuo avioliiton tärkeimmät kysymykset onkin jo käyty läpi niin pitää olla varma ettei osta sikaa säkissä ;)
tekemään lähempää tuttavuutta niin käydään yhdessä läpi millainen taivas sinua odottaa unelmamiehes kanssa ;)
Tilava kainalo kuulostaa kyllä nyt houkuttelevammalta kuin siivous ;)
Täytyy sanoa että sä oot vähään tyytyväinen mies ;)
ylimääräiset työt tekemättä ja nautitaan toisistamme pitkän kaavan mukaan. En tyytynyt vähään vaan sain unelmani ;P
Ehdin imuroida koko kämpän jo, vähän huitaisten mutta ens kerralla sitte paremmin.
Se on ihan hyvä että oot realistinen noiden unelmien suhteen ettet pety odotusten suhteen ;)
Tuo mun vika lause siis. Pahoittelen surkeaa itseni ilmaisukykyä :)
Näytähän niitä seksikkäitä huuliasi tänne päin niin laajennetaan vähän sun sanavarastoasi. ;D
on oikein hyvä piirre miehessä. Tai ainakin sulla on hyvä mielikuvitus ;)
Mä joudun valitettavasti poistumaan nyt pienelle harkintatauolle, velvollisuudet kutsuu :)
fiksusti itseäni ilmaiseva tapaus. Tiedät mistä minut löytää joten palataan myöhemmin asiaan. ;)
Mä taas joskus ilmaisen itseäni harvinaisen epäfiksusti ;) Joskus pitäis ehkä oikein miettiäkin mitä näppäimistöltä päästää läpi...