Naiset kertokaahan minulle, voiko mies olla liian romanttinen? Ja yleensäkkin mikä nykyajan naisille on romanttista. Ennen se oli se kynttilä illallinen, kukat ja suklaa rasia.
Toimiiko se vielä että se mies tuo vaikkapa ruusun treffeille. Onko se jo liian vanhanaikaista?
Pitääkö nykyään lähteä yhdessä hyppäämään benji hyppyä, kun ennemmin riitti ihan yhteinen hetki vaikkapa jossain järven rannalla auringonlaskun aikaan.
Kun on vain joskus tullut vastaan, että kun on osoittanut hellyyttä ja ollut romanttinen. Niin naiselta onkin tullut vastauksena että minä ahdistan häntä.
Joten kysymys onkin, Mikä on romanttista? ja missä menee se romanttisen romanttisuuden raja? Koska se rupee olemaan naisen mielestä ahdistelua?
Toimiiko se vielä että se mies tuo vaikkapa ruusun treffeille. Onko se jo liian vanhanaikaista?
Pitääkö nykyään lähteä yhdessä hyppäämään benji hyppyä, kun ennemmin riitti ihan yhteinen hetki vaikkapa jossain järven rannalla auringonlaskun aikaan.
Kun on vain joskus tullut vastaan, että kun on osoittanut hellyyttä ja ollut romanttinen. Niin naiselta onkin tullut vastauksena että minä ahdistan häntä.
Joten kysymys onkin, Mikä on romanttista? ja missä menee se romanttisen romanttisuuden raja? Koska se rupee olemaan naisen mielestä ahdistelua?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kyllä se niin vain taitaa olla, että jos mies on sellainen josta nainen itse on todella kiinnostunut, niin ei ole olemassakaan romanttisuutta, joka olisi "liikaa". Vaan kaikki on tervetullutta.
Vaan jos nainen ei ole miehestä kovin paljon kiinnostunut, niin tekstari jossa sanotaan " hei vaan" on ahdistavaa ja ahdistelua.
Näin ainakin on itseni kohdalla ollut, kun ajattelen taaksepäin.
Nykyisin olen ollut naimisissa jo vuosia. Mieheni toi ekoille treffeillemme kukkia, ja se oli minusta ihanaa. Nykyisinkin saan kukkia töihin lähetin tuomana monta kertaa vuodessa, eli tärkeinä merkkipäivinä. Aina se vaan jaksaa sykähdyttää yhtä paljon, vaikka kyse monen mielestä on varmaan todella mälsästä ja tavanomaisesta yltiöromanttisuudesta. Mutta kun miestäni rakastan, niin niitä kukkiakin rakastan, ja tunnen oloni kovin hemmotelluksi.
eli vaikka ne kukat vanhanaikaisia onkin. Niin saattavat silti toimia =)
Toki en mitään valtavaa kukkapuskaa ole tytölleni viemässäkään. Ajattelin ihan vaikka yhtä isoa punaista ruusua. Koska iso kukkakimppu vaan tuntuu vähän ehkä liiankin kliseiselta ja vanhanaikaiselta
Mutta tottahan tuo on mitä sanoit. Että kun toista oikein rakastaa, niin sillä ei ole niin väliä mitä antaa lahjaksi. Se on se ele enemmänkin kun se asia mitä antaa.
Mutta oonko mä liian vanhanaikanen. Kun parikymppisenä suunnittelen tälläsiä? Pitäiskö sitä sitten opetella olemaan nykyaikainen? Mun mielestä vaan tällänen vanhemman tyyppinen romanttisuus on aivan mahtavaa =)
Eli omasta mielestäni toi "vanhanaikainen" toimii vieläkin hyvin. Itse pidän romanttisista illoista tosi paljon :D kukkiakin on tullu vietyä aina silloin tällöin ja aina on tullu positiivista palautetta. Kynttilä illalliset tai auringon laskun katsominen tyttöystävän kanssa on parasta mitä tiedän.
Vie yksi iso punainen ruusu, toimii!
Muutenkin sillä saa pisteet kotiin, että on romanttinen. Melkein kaikki naiset pitävät romantiikasta, mutta sitä ei kuitenkan saa olla liikaa.
Muista, että mahtavaa on myös sellainen naisen mielestä "spontaani romantiikka", eli olet suunnitellut jtn hurmaavaa etukäteen, mutta esim. treffeillänne se tulee naiselle yllätyksenä ja ikäänkuin itsestään. Mitään hyvää esimerkkiä en nyt osaa antaa, mutta kuitenkin.
Ne parhaat ja hurmaavimmat asiat ovat useasti sellaisia ihan pieniä juttuja, ei tarvitse olla mitenkään suuripiirteistä. Esim. kesäiltana käsikädessä kävellessänne muistat, että nainen on joskus aiemmin sanonut rakastavansa minttusuklaa-jäätelöä. Kas, sähän huomaat torin laidalla jäätelökioskin, sitten menette sinne ja ostat teille kyseiset jäätelöt, kioskilta jatkatte johonkin kivaan paikkaan, esim. Helsingissä on mahtavaa kävellä neidon kanssa kesäisin (tai miksei muulloinkin) Kruunuhaassa tai Skattalla, aurinko laskee ja on kaunista. Sä oot romanttinen ja hurmaava, keräät pointsit kotiin!
Kyllä se lähtee siitä mitä kerrot kehollasi, eli sitä mitä viestit ittestäsi.
Ne silmät ja hymy sekä tuo mitä kerroit on OK eli sitten olet varmaan se oikea tai kannattaa tarttua käteesi sun.
Ei se paljoa vaadi.
Muuten nuo suklaat voit unohtaa se on halpaa kuin mitä.
Ole itsesi se mikä olet ja kerro rehellisin tunntein sanoin ja kehollasi.
Rakastan romanttisuutta. Minusta ihminen ei voi olla liian romanttinen. "Hempeät" teot ja sanat ovat ihania. Minä ainakin olen todella otettu saadessani ruusuja mieheltä milloin tahansa, sellaiseen ei kyllä (ikävä kyllä) kovin usein törmää.
Hei, mun mielestä olisi ihanaa jos joskus mies toisi kukkia. Mun mies sanoi jo ihan suhteen alussa että hän ei ole sen tyyppinen mies joka kukkia kantaa ja tietty mä olin vähän pettynyt :( Mutta hän kyllä huomioi mua muilla pikkujutuilla eli jättelee silloin tällöin suklaasydämiä mulle kun tietää että tykkään suklaasta ja kirjoittelee pieniä viestejä lapuille joissa kertoo rakastavansa ym.
Eli kyllä mun mielestä on ihana jos miehessä on romanttisia piirteitä mutta se ei saa olla yltiöpäistä eikä tietenkään yhtäkkistä tyyliin "koskaan ennen ei ole tuonut kukkia" ja sit kun alkaa tuomaan niin kertoo ehkä jostain muusta kun äkillisestä romanttisuudesta...
akka ei ymmärrä mitään romantikasta.Luulee,että
p...jakamien on romanttista!
Sielultaan tyhjiä pönttöjä.Aika menee hukkaan
tuollaisten tylsimyksien kanssa.Vie ennemmin
johonkin pubiin,ainakin osaavat viinaa jouda!Siinä mestareita!!!
kun noin masentuneen tuntusen jutun sait aikaseksi.....relax....kyllä naiset hyvän,romanttisen miehen haistaa ja tykkää.Kokeile Sinäkin.
Kaikki naiset eivät ole romantikkoja, toiset taas liiaksikin. Tutustu naiseen ensin ja ota selvää siitä mistä hän pitää. Silloin osaat toimia oikein.
Jos mies on miehekäs ja hieman saavuttamaton, romanttiikka on ihanaa, mutta jos mies on liian kiltti, romantiikka tekee pahaa.
olet vain törmännyt vääriin naisiin. Kyllä nainen ilahtuu yhä kukasta, suklaasta ja auringonlaskusta, jos vaan mieskin on kiinnostava. Jos nainen on ahdistunut sinuun se voi johtua siitä, että olit vain väärä mies hänelle. Ei kukaan ahdistu kukasta. Tietysti voit jotenkin muuten ahdistaa naista, kuten olemalla liian paljon yhteydessä.
Parhaiten pärjää, kun on oma itsensä eikä yritä esittää muuta. Kyllä se nainen sieltä joskus löytyy, joka osaa arvostaa sinua hömpötyksineen päivineen!
Itse en henkilökohtaisesti pidä mistään kukkien yms. saamisesta ja puolisoni kyllä tietää sen eikä ole itsekään mikään romanttisuuden Kauno Saario. Vakka kantensa valitsee!
Riippuu siis naisesta. Ite elänyt suht "rankan" elämä ikääni nähden ja vaikka olen kova ulkokuoreltani ja miehet siis tähän toki sortuu, koska muuta en itsestäni anna. Sisimmässäni kuitenkin toivoisin saavani romantiikkaa, ruusuja ym. Tosin tämä saattaa olla vain fantasia. joskus fantasiat on hyvä pitää fantasiana, koska jos ne toteutuu saattaa fantasia kokea tavallaan inflaaation... Saattaisin mahdollisesti jopa säikähtäää jos nykyinen mieheni tekisi käytökseensä poikkeavaa toimintaa ja olisi esim valmistanut kynttiläillallisen. Tässä vaiheessa todellakin juoksisin pois niin lujaa kuin mahdollista....
kuka urpo on ikinä sanonut, että kukat on romanttisia? kliseemäistä huttua jolla ei ole mitään tekemistä romantiikan kanssa, sillä kukkien ostoon ei välttämättä liity mitään mikä littyy kahden ihmisien väliseen käsitykseen romantiikasta tai läheisyydestä. romantiikkaa on kumppanin ymmärtäminen, huomioiminen ja todellinen läheisyys, missä ajatukset, tunteet ja olotilat jaetaan. romantiikkaa on kosketus ja totuus. liikaa , puretaan ja keskustellaan. oma kumppanini ei koske, ei suutele, ei keskustele ei jaa itseään. silti pitäisi aina olla seksiin valmis pelkästä vihjeestä. fyysinen kosketuskin rajoittuu genitaali alueelle. edes suutelua on turha odottaa. arki menee toisiamme vältellessä - katsekontakti on harvinaista herkkua! silti hän rakastaa kuulemma yli kaiken eikä halua erota. mitä ihmettä? mitä helvettiä on romantiikka! rehut voi vaikka tunkea perseeseen! kysynpähän vain.
Olisikohan aika ottaa jalat alle, et selvästikkä ol onnellinen ja täällä eletää vaan kerran, siihe ei saa toist tilaisuut mut,ehkä haluutki juuri tollast suhdetta ja valittaa et kaik o sielt takapääst, o hiljaa tai tee asial jottai jokainen on itse oman onnensa seppä.
Olen kokenut joskus jonkun miehen "romanttiset" yritykset ahdistavina, vaikka ne ovat hänen mielestään juuri niitä romanttisia. Kyseessä on ihminen, josta en ole kiinnostunut. Suklaarasia on lähinnä hauska vitsi ja klisee. Jos taas on itse kovin ihastunut ja rakastunut mieheen, niin kaikki huomionosoitukset kolahtavat. Jopa se suklaarasia voisi tuntua hauskalta. Ruusu on aina hyvä idea ja yksi ruusu ajaa saman asian kuin kymmenen. Pääasia, ettet vie tulppaania tai krysanteemia tai purkkikukkaa.
Eräs saita miesystäväkandidaattini jopa perusteli purkkikukan tuodessaan, että se tulee halvemmaksi kun kestää niin pitkään =)) Sama mies tilasi ravintolassa kaikkein halvinta soppaa, mitä listalla oli. Vähän kyllä hävetti. Kyseinen mies syntymäpäivänäni ei tuonut mitään, ja kertoi, että aikoi ensin tuoda helmikorvakorut, (joista tiesi minun pitävän) mutta ei ollut sitten ostanutkaan mitään. Mies vielä maireana odotti kiitosta aiotusta lahjasta, mikä oli minusta kaiken huippu. Hänen mielestään aikominen oli sama, kuin ostaminen, ja minun piti tästä aikomuksestakin olla kiitollinen ikään kuin olisin saanut lahjan.
Ne suklaatkin olivat jotain muutama vuosi sukulaiselta sukulaiselle kierrätettyjä mummon antamia juhlapöydän konvehteja.
Ahdistavuus tulee ehkä siitä, että mies tekee kaikkensa iskeäkseen tai pitääkseen naisen itsellään, ja nainen tuntee ahdistusta, koska tuntee, ettei voi sanoa tuollaisen eleen jälkeen hyvästejä ja vielä sekin, että on kiitollisuudenvelassa jotenkin.
Kylläpä tuli karmeita muistoja mieleen...
Missä sun laisia miehiä oikein on, kun minä en ole koskaan saanut sen enempää ruusuja kuin erityisesti muutakaan muistamista merkkipäivinä ehkä aivan kunkin suhteen alkumetrejä lukuunottamatta. Mun mielestä yhteinen auringonlasku tai takkatulen ääressä istuminen on parasta mitä vois olla. Ainakin aikuiset naiset käsittääkseni arvostavat juuri sellaista millä ei ole suurta rahallista arvoa ja naisillehan romantiikka on aina ihana asia, mulle ainakin kun olen ilman sitä kärvistellyt suuren osan elämää.
Hienoa että vielä löytyy sellast romanttisuut johon liittyy ruusu,kynttilä ja ilta-aurinko. Älä vaan kadota sitä.
Muistan kun seurustelin nuorempana erään ihanan pojan kanssa.Hän toi minulle ruusun ensimmäisillä treffeillämme olin otettu.Myöhemmin hän lähetti minulle kesätyöpaikkaani ruusuja,melkein joka viikko=)Kyllä työkaverit oivat kateellisia.Kävimme kävelemässä meren tai järven rannalla katselemassa auringon laskuja.Sain häneltä sitten kerran pikkuruisen paketin.Aukaisin sen ja sieltä paljastui kihlasormus.Poika eli nyttemmin jo aikuinen mies on aviomieheni ja lasteni isä.Yhdessä ollaan oltu 11 vuotta,joista kaksi naimisissa=)Ja kukkien antaminen jatkuu yhä.Joten älä epäröi että olet liian romanttinen=)On hienoa nähdä nuorissa tuota piirrettä ja minusta se ei todellakaan ole vanhanaikaista.
tapasin ekaa kertaa nyt miehen joka ymmärtää romantiikkaa .ekaksi sain suklaata ja suukon menimme syömään ja sitten hänen luokseen ja sain samppanjaa ja kynttilän hän sytytti vaikka oli aurikoinen päivä olin erittäin otettu kyllä se on romantiikkaa jos se nainen tietää mitä on romantiikka ei bentsihyppy käseikädessä merenrataan ja hellää olemista se on romantiikkaa ainakin aikusilla