Elikkäs mulle kävi niin et tutustuin erääseen tyttöön kun kävimme samalla kuntoilukurssilla tuossa syksyn aikana aina joulukuun alkuun asti. En paljoa päässyt juttelemaan hänen kanssaan mut sen verran kuitenkin että ihastuin. Itse jatkoin sitä kuntoiluharrastusta ja sain sen käsityksen että hänkin jatkaa sitä. Mut nyt sitä tyttöä ei ole näkynyt sitten joulukuun alun ja ajattelin että otan itse yhteyttä tekstarilla että saan selitettyä onko minulla mitään mahdollisuuksia hänen kanssaan.
Se vaan askarruttaa mieltä että miten saisin selitettyä kuka oon sillä tavalla että hän muistaisi minut ja onko kuukausi jo liian pitkä aika viime näkemästä?? Apu kelpaa...
Se vaan askarruttaa mieltä että miten saisin selitettyä kuka oon sillä tavalla että hän muistaisi minut ja onko kuukausi jo liian pitkä aika viime näkemästä?? Apu kelpaa...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei oo mitään menetettävää!
Käyttäydy vaan asiallisesti, niin kaikki on ihan ok kävi miten kävi.
Kuukausi ei oo liian pitkä aika... Olisin itse aika otettu jos joku vielä viitsisi ottaa yhteyttä niinkin pitkän ajan jälkeen.
Jos nainen ei sua muista niin hän ei ole ainakaan kiinnostunut tai jos jättää vastaamatta. jos nainen vastaa textariin, niin sulla on hyvät mahikset! Textarii vaan, jos sulla numero on, niin selvii. eikä tarvi ees häpee jos huonosti käy jos toinen kerta ei enää ole harrastuksessa.
kuukausi on kuule lyhyt aika! anna palaa - kuten muutkin sanoo
tekemättä jättämisiä katuu eniten
kunhan käyttäydyt asiallisesti. Eihän sitä tarvitse mainita kuin että olet "se kaveri salilta".
sun olevan se "Sika-Pentti" joka pani paljaalla baari-illan jälkeen..
Totta kai hän sinut muistaa; ei sitä tarvitse selitellä. Mitä jos soittaist ja antaist hänen kuulla sointuvan äänesi? Voisi olla vielä tehokkaampaa.Rohkea rokan syö!
Elikkäs kavereitten ja näiden viestien rohkaisemana laitoin hänelle viestin tuossa torstaina päivällä ja jännitin iltaan asti kunnes vastaus tuli. Kyllä se minut muisti mut on varattu, kuinkas muutenkaan.
Tämä oli jo kolmas kerta kun kävi näin, eli ihastuin varattuun tyttöön, tein aloitteen ja sain taas vastaukseksi saman kuin aiemminkin.
Alkaa jo niin masentaa edes enää yrittää löytää ketään kun kaikki jotka kiinnostaa mua näyttävät olevan varattuja.
Ei jaksa enää tämmöistä, perkele...
Harmi, että siinä kävi sitten tälleen.
Tiedän, että varmaan ottaa aivoon jonkin verran mut älä lannistu. Jos yhtään lohduttaa, niin mielestäni toimit ihan oikein. Se ottaa joskus oman aikansa löytää se oikea, mut sen odottaminen kannattaa aina.
Nyt kohti uusia seikkailuja! ;o)
Eihän tuo enää niin paljoa masenna vaikka pakit tulikin. Ei se sitä tyttöäkään vastausviestin perusteella harmittanut että otin yhteyttä, ilahtui kun joku siitä ryhmästä edes muisti sen vielä. Mut saa nähdä tuleeko kiusallinen tilanne jos se vielä sinne saapuu, viestistä ymmärsi että voi tullakin.
Siitä tulee kiusallinen tilanne ainoastaan, jos käyttäydyt kiusaantuneesti. Kaikista paras juttu on morjestaa ilosesti heti kun näet sen ja keskittyä sitten vaan kuntoiluun. Ei kannata alkaa mitään mykkäkouluu tms.
Tsemppejä kuntotypyllä.
Kyllä kait jokainen jotain yritysharjoituksia joutuu kokemaan, että löytyy sopiva. Toisinaan antamaan pakit, toisinaan saamaan.
Mutta mielestäni aitous ja rehellisyys on valttia.
Siinä kysymisessä ei ole mitään menetettävää, eihän sitä tyttöä tarvi ensimmäisellä kerralla kysyä seurustelukumppaniksi. Kysyy jotain muuta. Siinä sitä näkee, alkaako juttu luistamaan ja vastaako puheet omaa kuvitelmaa ja arvomaailmaa, jos vastaa, saattaa juttu lähteä etenemään. Siitähän ei voi olla varma miten, mutta se onkin sitten oma juttunsa.
Hyvä se on jo ennenkuin pääsee alkamaan tunteet liiaksi kasvamaan, että toinen on varattu. Silloin tuli homma kerralla selväksi ja mielen saa helpommin irti ihastuksesta.
Ei siinä ole mitään häpeämistä, ettei päässyt enempää tutustumaan henkilöön, joka olisi kiinnostanut. Kaverina tai jumppatuttuna voi aina jatkaa. Sen puhelinnumeron voi kait poistaa puhelimesta, niin se ei kiusaa sitä tyttöä, eikä sen miestä.