Miesystävälläni on kaksi teini-ikäistä lasta, joita inhoan! He ovat kiittämättömiä, huonotapaisia, ahneita, itsekkäitä, laiskoja, tyhmiä, saamattomia, epäsiistejä, epärehellisiä, pinnallisia, tuhlailevaisia, mustasukkaisia, kateellisia...
Juu, kyllä helpotti :)
Negalista on liian pitkä eikä juuri mitään hyvää sanottavaa. Miesystäväni on itse samaa mieltä, mutta ei vaan tee / saa tehdyksi asian eteen yhtään mitään.
Tähän asti juttumme on edennyt ilman räjähdystä siten, että olen ollut nuorten kanssa tekemisissä mahdollisimman vähän. Eikä ole ollut edes puhetta että minun ja hänen lapset tapaisivat keskenään. (Minulla 3 lasta, joista yksi muuttanut jo kotoa pois ja kaksi teiniä).
Tämä suhde taitaa olla tuhoon tuomittu? Mies on muuten mukava, mutta vanhemmuuden kanssa hän on pihalla kuin lumiukko.
Ajattelin lopettaa tämän suhteen nyt eikä myöhemmin. Eipä taida rakkautta riittää, kun tällaiset asiat ei ole kohdallaan kuten lastenkasvatus ja rahankäyttö.
Juu, kyllä helpotti :)
Negalista on liian pitkä eikä juuri mitään hyvää sanottavaa. Miesystäväni on itse samaa mieltä, mutta ei vaan tee / saa tehdyksi asian eteen yhtään mitään.
Tähän asti juttumme on edennyt ilman räjähdystä siten, että olen ollut nuorten kanssa tekemisissä mahdollisimman vähän. Eikä ole ollut edes puhetta että minun ja hänen lapset tapaisivat keskenään. (Minulla 3 lasta, joista yksi muuttanut jo kotoa pois ja kaksi teiniä).
Tämä suhde taitaa olla tuhoon tuomittu? Mies on muuten mukava, mutta vanhemmuuden kanssa hän on pihalla kuin lumiukko.
Ajattelin lopettaa tämän suhteen nyt eikä myöhemmin. Eipä taida rakkautta riittää, kun tällaiset asiat ei ole kohdallaan kuten lastenkasvatus ja rahankäyttö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Alkaisi hyysäämään toisen kakruja.Kyllä tuollainen suhde on tuhoon tuomittu.
Itselläni on kokemusta siitä, että vaikka minulla joskus oli kotona vaikeaa niin löysin silti ympäriltäni suojelevia aikuisia. Vietin esim. paljon aikaa naapurissa kaverini luona ja hänen äitinsä kohteli minua lähes kuin omaa lasta. Hän tiesi ettei minulla ole kotona helppoa. Hän oli enkelini ja pelastukseni, samoin äitini sisko joka antoi minulle sitä välittämistä ja huomiota, jota ilman jääneenä en olisi näin tasapainoinen ihminen. Olen ikuisesti kiitollinen näille ihmisille, jotka minusta välittivät vaikken ollut heidän jälkeläinen.
Olen saanut rakkautta.. jos aina omilta vanhemmilta (iä kuollut) niin kuitenkin elämässäni on ollut aina hyviä ihmisiä. Ehkäpä jumala lähetti heidät kohdalleni..
Teinit ovat teinejä vain vähän aikaa. Entä jos pidätte etäsuhdetta yllä muutaman vuoden, ja kun teinit omillaan, sitten yhteen? Teinejä täytyy ymmärtää, sillä he ovat lapsia, mutta heiltäkään ei tarvitse ottaa vastaan minkälaista kohtelua vain. Rajojen asettaminen kuuluu lasten vanhemmille, ei vanhempien uusille kumppaneille. Lapset ovat vanhempiensa heijastumia kuitenkin, joten itse jäin miettimään tekstissäsi millainen mies on pohjimmiltaan, jos lapset ovat kuvatunlaisia.
Se tyttö on niin mustasukkainen, että ei onnistu etäsuhdekaan.
Isä on sitä mieltä, että lapset voivat tulla hänen luokseen milloin haluavat. Joten minä olen se, joka aina odottaa. Minullakin on omat velvoitteeni, joten ei sitten minullekaan aina käy.
Sitäpä minäkin mietin, että millaisen miehen kanssa olen tekemisissä! Sellaisen, joka on ihan liian lepsu kasvatusasioissa. Yrittää rahalla korvata jotain lapsilleen(en tiedä mitä, koska hän lähti suhteesta, jossa nainen piti toista miestä).. Masentuneen miehen...
Mutta en minä jaksa alkaa terapeutuksi! Mies on jotenkin hukassa... En minä voi auttaa.
toinen on teini ja toinen 4 luokalla.mitään ne ei tee.ei voi edes laittaa astioita laittaa koneeseen syönnin jälkeen vaikka ei sen nyt niin vaikeaa pitäisi olla.mieheni ei edes patista niitä tekeen mitään..musta tuntuu että mä oon joku prkleen piika täällä..ja kaiken lisäksi meillä on 1 yhteinen lapsi ja toinen syntyy keväällä..oonkin miettinyt että helpommalla pääsisin kun lähtisin mutten viitsisi lapsistani tehdä isätöntä..vaikka ei tuo lasteni isä kyllä esikoisenkaan kanssa paljoa tee...ja tämän 4:llä luokalla olevan "kasvatuksesta"riidellään koko aika..jooh muta voimia sullekkin :)
joka vieraillut luonamme joka toinen viikonloppu jo vuosien ajan.Nyt molemmat lapset teinejä.
Minuakin on niin ottanut pattiin kun oma tyttäreni tekee (lähes) mukisematta kotitöitä,mutta mieheni poika lihoo ja popsii sipsejä sohvalla!!Mieheni joskus muinoin patisti hänet kotihommiin,mutta on jo luovuttanut kun teini-jätkä vaan makaa.
Monesti se on raivostuttanut,mutta otinpa lusikan kauniiseen käteeni ja ITSE komensin pojan hommiin.Jopahan tepsi!!
Voi olla että olen ilkeä äitipuoli,mutta kovinpa poika kanssani viihtyy vaikkapa keittiössä sipulia pilkkoen,heh!Samalla saa juteltua kaikenlaista.
mieheni on myös mielissään että saatiin pojalleenkin edes jonkinmoista kuria tähän taloon,kun hänestä itsestään ei ollut kuria laittamaan.
Pääasia on kuitenkin se,että toinen vanhemmista puuttuu näihin kasvatuksellisiin asioihin,jos toinen ei osaa/pysty...Vähän kun luovitaan puolin ja toisin niin hyvä tulee.En sitten tiedä kuinka paljon on sellaisia perheitä,joissa ei uus-vanhemman anneta puuttua oman jälkeläisensä tekemisiin/tekemättä jättämisiin..Meillä ei ole onneksi sitä ongelmaa(mutta ei kaikki aivan helppoakaan ole ollut).