Säteilevä hermokipu

Kärsimystä

Olen kolmenelonen mies, jolla on kovat kivut. Viimeiset viisi vuotta on ollut jatkuvaa hermokipua. Lääkärit määräävät jotakin panacodia, joka ei paljoa auta. Auttaa jos otan ison määrän yli reseptin, mutta sitten loppuu reseptit kokonaan. Lääkärit halveksivat ja syyttävät itseäni kivusta ja epäilevät alituiseen minua teeskentelijäksi ja lääkkeiden väärinkäyttäjäksi. Välilevyn suurehko pullistuma todettu selkärangassa.

Työelämästä jäin pois vuosi sitten. Kävin tänään lääkärillä hatanpäällä ja äijä nöyryytti oikein kunnolla, sanoi, että keskityn joka naksaukseen ja vihlaisuun. Täysi k-pää ei todellakaan ymmärrä mistä on kyse.

Minut tyrkättiin työttömyyskortistoon, vakuutusyhtiö totesi minut työkykyiseksi ja minulla ei kuulemma ole hermokipua (tunnen sen kokoajan kehossani). En kuitenkaan pysty käymään töissä. Edellisestä työpaikasta menin suoraan sairaalaan. Siitä ei tule mitään. Harmittaa sillä kaipaan työelämään. Pidin työstäni paljon ja olin siinä hyvä. Työn teko aiheuttaa kuitenkin helvetilliset säryt ja siten työnteko on muodostunut kärsimykseksi. Kun valitan asiasta ja joudun olemaan sairaslomilla, muut paheksuvat minua.

Narkomaaniksi tai alkoholistkiksi en ala, en aio hakea lääkkeitä pimeiltä markkinoilta ja nöyryyttää itseäni vielä lisää.

Nyt onkin mieleeni vähitellen tullut lähteminen täältä pois. En haluaisi kärsiä mitään kuolinkamppailua, vaan lähteä pienillä kärsimyksillä ja VARMASTI YHDELLÄ kerralla. Olo on ristiriitainen, haluaisin elää, mutta en pysty siihen näiden sietämättömien kipujen kanssa. Alavartaloni ja käteni ovat jatkuvassa hammassäryn kaltaisessa tilassa, se on sietämätöntä, varsinkin yö aikaan, nukkuminen on mahdotonta, paitsi pienissä pätkissä. Haluisin päästä pois tästä tilanteesta.

Liikun minkä pystyn, liikunnasta saan vieläkin jotakin,vaikka kivut ovatkin läsnä. Olen lihaksikas, voimakas ja hyväkuntoinen (en tietenkään pysty jouksemaan tms, mutta käyn salilla ja kävelen pieniä matkoja.

Osaako kukaan auttaa? Mitä helvettiä teen?

15

5315

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hoidettu

      Kivun syy täytyy selvittää. Yleensä se on ihan muualla kuin selkärangassa ja siksi lääkärit ei sitä löydä.

      Hoidoksi tarvitaan monin tutkimuksin parhaaksi todettua hoitoa. Kokeile vaikka manuaalista hoitoa, kuten osteopaattia tai kansanparantajaa. Hyviä löytyy ympäri Suomea muutamia.

      • hoidettumoneenkertaan

        Onko sinulla jokin oikein hyvä paikka tiedossa? oletko itse päässyt kivuistasi tai saanut niitä niin hyväksi, että kipu ei haittaa/ pysyy "nomraaleilla" kipulääkkeillä siedettävänä.

        Oon käynyt noilla ja lukuisilla, on ollut diplomia ja itseoppinutta, jäsenkorjaajaa, kansanparantajaa mitä lie osteopaattia, hermoratahierontaa, fysiatrista kuntoutusta. Lahdessa, Tampereella, Kotkassa, Porissa, mutta mikään ei ole auttanut viikkoa pidempään. Olen käynyt useita kertoja samalla jne. Kipu vain pysyy. Monista hoidoista ollut toki jotakin apua. Kipu jäykistää selkää ja "manuaalinen" hoito on rentouttanut ja tehnyt sinänsä olemisesta siedettävämpää, mutta tämä pääongelma, sähköinen hermokipu, ei vain lopu.

        On tutkittu reumapolilla ja "lääkitty" kipupolilla. Kipupolilla kylläkin otettiin ne viimeisetkin toimivat lääkeyhdistelmät pois ja laitettiin tilalle jotain epilepsialääkkeitä, jotka auttoivat seitsemän ensimmäistä päivää.

        Välilevyn pullistumaa ja mukamas jotakin kulumaa vasemmalla puolella. Jotenkin tuntuu paskalta, että mukamas kulumaa. Olen kyllä ollut kova lenkkeilijä ja kävelijä.

        Kaikki alkoi viisi vuotta sitten, sitä ennen selkä kyllä hiukan oireili vuoden verran, mutta aikaisemmin en ikinä kärsinyt selkäkivuista. Sulkapalloa pelasin ja otin yhden syötön. Selkä naksahti ja ihan kuin jokin olisi paennut pitkin vasempaa selkälihasta, kuin jokin säie olisi vetäytynyt ylös ja se oli sitten siinä. Meni liikuntakyky puoleksi vuodeksi lähes kokonaan. Pullistuma näkyy magneettikuvissa, mutta on suoraan keskelle, eikä voida leikata. Leikkauksista taitaa joka tapauksessa apukin olla aika olematon, paitsi joissakin erikoisissa tapauksissa.

        Itse tunnen, että vasen puoli on jollakin tapaa irti si-nivelen kohdilta. Eli lonkan ja selkärangan välissä jotakin hullusti.

        Liikun ja venyttelen minkä vain voin. En todella haluisi itselleni mitään pahaa tehdä, mutta viime aikoina tullut sellaiset mieleen ihan itsestään. En halua uhota millään itsetuholla, mutta hiukan joudun kamppailemaan sellaisten ajatusten kanssa. Sen olen päättänyt, että jos niin teen, teen sen kunnolla, enkä vahingoita sivullisia.

        Olen käyttänyt lähes ainoastaan julkisia lääkäreitä. Mehiläiseen vein magneettikuvani ja siellä sanottiin sama, että ei voi leikata. Muutaman kerran kävin samalla lääkärillä.

        Loppuu voimat kertakaikkiaan.


      • hankalaa
        hoidettumoneenkertaan kirjoitti:

        Onko sinulla jokin oikein hyvä paikka tiedossa? oletko itse päässyt kivuistasi tai saanut niitä niin hyväksi, että kipu ei haittaa/ pysyy "nomraaleilla" kipulääkkeillä siedettävänä.

        Oon käynyt noilla ja lukuisilla, on ollut diplomia ja itseoppinutta, jäsenkorjaajaa, kansanparantajaa mitä lie osteopaattia, hermoratahierontaa, fysiatrista kuntoutusta. Lahdessa, Tampereella, Kotkassa, Porissa, mutta mikään ei ole auttanut viikkoa pidempään. Olen käynyt useita kertoja samalla jne. Kipu vain pysyy. Monista hoidoista ollut toki jotakin apua. Kipu jäykistää selkää ja "manuaalinen" hoito on rentouttanut ja tehnyt sinänsä olemisesta siedettävämpää, mutta tämä pääongelma, sähköinen hermokipu, ei vain lopu.

        On tutkittu reumapolilla ja "lääkitty" kipupolilla. Kipupolilla kylläkin otettiin ne viimeisetkin toimivat lääkeyhdistelmät pois ja laitettiin tilalle jotain epilepsialääkkeitä, jotka auttoivat seitsemän ensimmäistä päivää.

        Välilevyn pullistumaa ja mukamas jotakin kulumaa vasemmalla puolella. Jotenkin tuntuu paskalta, että mukamas kulumaa. Olen kyllä ollut kova lenkkeilijä ja kävelijä.

        Kaikki alkoi viisi vuotta sitten, sitä ennen selkä kyllä hiukan oireili vuoden verran, mutta aikaisemmin en ikinä kärsinyt selkäkivuista. Sulkapalloa pelasin ja otin yhden syötön. Selkä naksahti ja ihan kuin jokin olisi paennut pitkin vasempaa selkälihasta, kuin jokin säie olisi vetäytynyt ylös ja se oli sitten siinä. Meni liikuntakyky puoleksi vuodeksi lähes kokonaan. Pullistuma näkyy magneettikuvissa, mutta on suoraan keskelle, eikä voida leikata. Leikkauksista taitaa joka tapauksessa apukin olla aika olematon, paitsi joissakin erikoisissa tapauksissa.

        Itse tunnen, että vasen puoli on jollakin tapaa irti si-nivelen kohdilta. Eli lonkan ja selkärangan välissä jotakin hullusti.

        Liikun ja venyttelen minkä vain voin. En todella haluisi itselleni mitään pahaa tehdä, mutta viime aikoina tullut sellaiset mieleen ihan itsestään. En halua uhota millään itsetuholla, mutta hiukan joudun kamppailemaan sellaisten ajatusten kanssa. Sen olen päättänyt, että jos niin teen, teen sen kunnolla, enkä vahingoita sivullisia.

        Olen käyttänyt lähes ainoastaan julkisia lääkäreitä. Mehiläiseen vein magneettikuvani ja siellä sanottiin sama, että ei voi leikata. Muutaman kerran kävin samalla lääkärillä.

        Loppuu voimat kertakaikkiaan.

        Selkäsärkyjä ,kipuja on todella vaikea määrittää. Mutta on kyllä kummallista, että sinun välilevyn pullistumasta(?) johtuviin kipuihin ei ole viitsitty määrätä sen verran hyvää kipulääkettä ,että arjen rutiinit onnistuisivat kunnolla ja että elämä maistuisi taas paremmin. minulla on itsellänikin kroonisia jatkuvia kipuja, lukuisista leikkauksista, ja kivulian haava/vamma kyljessä, ja todella tiedän, että kipu on kuin olisi siipi maassa. Sen kanssa on vaikea tulla toimeen, ja se määrittää sen hetkisen elämän tilanteenkin jopa jos on todella pahoja kipuja. .itsekin olen menossa kipupoliklinikalle. Auttaisiko jokin lihasrelaksantti siihen?onko sellaista ollut? on todella vaikea sanoa oikeastaan mitään, kun ei tiedä tapausta, mutta kyllä se hoidettava on pois se kipu. ilman muuta!


      • Toivon
        hankalaa kirjoitti:

        Selkäsärkyjä ,kipuja on todella vaikea määrittää. Mutta on kyllä kummallista, että sinun välilevyn pullistumasta(?) johtuviin kipuihin ei ole viitsitty määrätä sen verran hyvää kipulääkettä ,että arjen rutiinit onnistuisivat kunnolla ja että elämä maistuisi taas paremmin. minulla on itsellänikin kroonisia jatkuvia kipuja, lukuisista leikkauksista, ja kivulian haava/vamma kyljessä, ja todella tiedän, että kipu on kuin olisi siipi maassa. Sen kanssa on vaikea tulla toimeen, ja se määrittää sen hetkisen elämän tilanteenkin jopa jos on todella pahoja kipuja. .itsekin olen menossa kipupoliklinikalle. Auttaisiko jokin lihasrelaksantti siihen?onko sellaista ollut? on todella vaikea sanoa oikeastaan mitään, kun ei tiedä tapausta, mutta kyllä se hoidettava on pois se kipu. ilman muuta!

        Toivon, että saat avun kipupolilta. Minun tarvitsee kuitenkin kertoa oma kertomukseni kipupolista Tampereen TAYS:ssä;

        Olin web-ylläpitäjän opinnoissa ja minulla oli juuri työpaikka tulolla, samalla olin TAYS:in fysiatrian polilla (joka on naurettava nurkkaus). Pystyin sairaslomilla, panacodilla ja tramalila pysymään jotenkin mukana koulutuksessa, mutta tosiaan pätkittäin. Fysiatrialta hoitaja suositteli, että menisin kipupolille ja homma käynnistyi, lääkärin suosituksen kautta.

        No niin, sitten alkoivat vielä suuremmat vaikeudet, ei tramalia ja panacodia yhtäaikaa. Kun olin kuvannut kipuani ja lopetin, lääkäri alkoi kertoa tarinaa nuoresta, joka oli menettänyt ajokorttinsa, koska oli väärinkäyttänyt jonkun järkyttävän määrän tramalia ja saanut jonkun kohtauksen (tramalia ei saa ottaa liikaa), kertoi sen olevan nolo juttu. Minä en kuitenkaan ikinä ole ottanut tramalia edes täysiä mitä on määrätty, olen ottanut sen kipuuni, enkä ole ajanut autoa, sillä tunnen kovimman riskin liittyvän siihen, etten kivuissani pysty havainnoimaan ulkopuolista maailmaa!

        Olin todella tyrmistynyt, hirvittävien kipujeni kanssa, kun alettiin näin ahdistamaan. No suostuin, sillä ajattelin, että kyllä sieltä ajan myötä sitten tulee jotain asianmukaista lääkettä kipuihini. Ei tullut! Jouduin lopuksi lopettamaan kipujeni vuoksi työni, sillä vaikka kuinka soittelin ja valitin tilanteesta tilalle määrättiin ainoastaan jotakin mielialalääkkeitä, iso kavalkadi, mutta eivät auttaneet YHTÄÄN kipuihini!

        Olen niin täynnä sitä kipupolia. Kun olen asiasta jutellut kipuryhmissä siellä nauretaan Tampereen kivunhoitoa, on kuulemma maansa huonointa siinä vaiheessa, jos ei tavalliset lääkkeet auta. Eli niitä vahvoja opioideja paheksutaan, eikä määrätä kuin kuoleville! Olen todella vuosia ollut tässä mukana ja taistellut. Täällä varjellaan jostakin riippuvaisuudesta siinä vaiheessa kun toinen on ihan kivusta lamassa, eikä mikään auta. Tämä on siis niin törkeätä touhua, enkä todella ole mikään päihteitten käyttäjä. Alkoholinkin jättänyt kokonaan pois lääkityksen myötä.

        Minulla ei ole mitään kykyä ylläpitää työkykyäni, olen NIIN KYPSÄ tällaiseen jeesusteluun. Olen koittanut potilaskaveriltani erästä 'kovaa' lääkettä ja se auttoi todella ihan puolikaskin siitä.

        Mutta tietysti parhain asia olisi jos jotenkin kuntoutuisin, enkä tarvitsisi mitään lääkettä. En vaan oikein usko siihen, varsinkin kun monet lääkärit vielä sanovat, että hermon kipuviesti on jo jäänyt minulla sinne päälle, vaikka kaikki pinteet vapautuisivatkin, kipu jäisi silti.

        Mutta toivottavasti saat sitä apua. Itse lähden hakemaan sitä jostakin toisesta kaupungista, toiselta lääkäriltä ja yksityiseltä sellaiselta.
        Tai parannut tai sitten ennemmin tai myöhemmin se kolmas vaihtoehto :(


      • minullakin
        Toivon kirjoitti:

        Toivon, että saat avun kipupolilta. Minun tarvitsee kuitenkin kertoa oma kertomukseni kipupolista Tampereen TAYS:ssä;

        Olin web-ylläpitäjän opinnoissa ja minulla oli juuri työpaikka tulolla, samalla olin TAYS:in fysiatrian polilla (joka on naurettava nurkkaus). Pystyin sairaslomilla, panacodilla ja tramalila pysymään jotenkin mukana koulutuksessa, mutta tosiaan pätkittäin. Fysiatrialta hoitaja suositteli, että menisin kipupolille ja homma käynnistyi, lääkärin suosituksen kautta.

        No niin, sitten alkoivat vielä suuremmat vaikeudet, ei tramalia ja panacodia yhtäaikaa. Kun olin kuvannut kipuani ja lopetin, lääkäri alkoi kertoa tarinaa nuoresta, joka oli menettänyt ajokorttinsa, koska oli väärinkäyttänyt jonkun järkyttävän määrän tramalia ja saanut jonkun kohtauksen (tramalia ei saa ottaa liikaa), kertoi sen olevan nolo juttu. Minä en kuitenkaan ikinä ole ottanut tramalia edes täysiä mitä on määrätty, olen ottanut sen kipuuni, enkä ole ajanut autoa, sillä tunnen kovimman riskin liittyvän siihen, etten kivuissani pysty havainnoimaan ulkopuolista maailmaa!

        Olin todella tyrmistynyt, hirvittävien kipujeni kanssa, kun alettiin näin ahdistamaan. No suostuin, sillä ajattelin, että kyllä sieltä ajan myötä sitten tulee jotain asianmukaista lääkettä kipuihini. Ei tullut! Jouduin lopuksi lopettamaan kipujeni vuoksi työni, sillä vaikka kuinka soittelin ja valitin tilanteesta tilalle määrättiin ainoastaan jotakin mielialalääkkeitä, iso kavalkadi, mutta eivät auttaneet YHTÄÄN kipuihini!

        Olen niin täynnä sitä kipupolia. Kun olen asiasta jutellut kipuryhmissä siellä nauretaan Tampereen kivunhoitoa, on kuulemma maansa huonointa siinä vaiheessa, jos ei tavalliset lääkkeet auta. Eli niitä vahvoja opioideja paheksutaan, eikä määrätä kuin kuoleville! Olen todella vuosia ollut tässä mukana ja taistellut. Täällä varjellaan jostakin riippuvaisuudesta siinä vaiheessa kun toinen on ihan kivusta lamassa, eikä mikään auta. Tämä on siis niin törkeätä touhua, enkä todella ole mikään päihteitten käyttäjä. Alkoholinkin jättänyt kokonaan pois lääkityksen myötä.

        Minulla ei ole mitään kykyä ylläpitää työkykyäni, olen NIIN KYPSÄ tällaiseen jeesusteluun. Olen koittanut potilaskaveriltani erästä 'kovaa' lääkettä ja se auttoi todella ihan puolikaskin siitä.

        Mutta tietysti parhain asia olisi jos jotenkin kuntoutuisin, enkä tarvitsisi mitään lääkettä. En vaan oikein usko siihen, varsinkin kun monet lääkärit vielä sanovat, että hermon kipuviesti on jo jäänyt minulla sinne päälle, vaikka kaikki pinteet vapautuisivatkin, kipu jäisi silti.

        Mutta toivottavasti saat sitä apua. Itse lähden hakemaan sitä jostakin toisesta kaupungista, toiselta lääkäriltä ja yksityiseltä sellaiselta.
        Tai parannut tai sitten ennemmin tai myöhemmin se kolmas vaihtoehto :(

        Hei, minullakin on huonoja kokemuksia Mikkelin kipupolista mutta lähinnä lääkärin käyttäytymisestä.Jouduin jopa käymään mielenterveystoimistossa lääkärin haukuttua minut kun meinasin masentua totaalisesti kaiken sen helvetin keskellä.
        Juoksin puudutettavana leikkauksen jälkeen useamman kuukauden ja siitä ei aina ollut kun muutaman viikon apu.
        Viimein sain tälläisen lääkityksen ja tämä on nyt pitänyt minua jaloillaan jotenkin.

        Aamuisin otan Lyrica 150mg,oxycontin 20mg
        illalla otan Triptylin 25mg Oxycontin 20mg ja tarvittaessa minulla on oxynorm 10mg ja ne ovat jotenkin auttaneet kipuun.
        Tietysti on niitä huonoja päiviäkin ja samoin minulla on ruvennut oikea puoli nyt oirehtimaan.

        Tramalissa on se katto korkeintaan 400mg päivässä, ylimenevä osa ei edes enään auta.Ja minua Tramali ainakin hiotti aivan tolkuttomasti.
        Lyrica on hyvä lääke hermokipuun mutta tuo ensi alkuun hirveät sivuoireet, käytin sisukkaasti ja nyt ei ole enään mitään.

        Tsemppiä ja paistaa se aurinko joskus risukasaankin.


      • hoidettumoneenkertaan kirjoitti:

        Onko sinulla jokin oikein hyvä paikka tiedossa? oletko itse päässyt kivuistasi tai saanut niitä niin hyväksi, että kipu ei haittaa/ pysyy "nomraaleilla" kipulääkkeillä siedettävänä.

        Oon käynyt noilla ja lukuisilla, on ollut diplomia ja itseoppinutta, jäsenkorjaajaa, kansanparantajaa mitä lie osteopaattia, hermoratahierontaa, fysiatrista kuntoutusta. Lahdessa, Tampereella, Kotkassa, Porissa, mutta mikään ei ole auttanut viikkoa pidempään. Olen käynyt useita kertoja samalla jne. Kipu vain pysyy. Monista hoidoista ollut toki jotakin apua. Kipu jäykistää selkää ja "manuaalinen" hoito on rentouttanut ja tehnyt sinänsä olemisesta siedettävämpää, mutta tämä pääongelma, sähköinen hermokipu, ei vain lopu.

        On tutkittu reumapolilla ja "lääkitty" kipupolilla. Kipupolilla kylläkin otettiin ne viimeisetkin toimivat lääkeyhdistelmät pois ja laitettiin tilalle jotain epilepsialääkkeitä, jotka auttoivat seitsemän ensimmäistä päivää.

        Välilevyn pullistumaa ja mukamas jotakin kulumaa vasemmalla puolella. Jotenkin tuntuu paskalta, että mukamas kulumaa. Olen kyllä ollut kova lenkkeilijä ja kävelijä.

        Kaikki alkoi viisi vuotta sitten, sitä ennen selkä kyllä hiukan oireili vuoden verran, mutta aikaisemmin en ikinä kärsinyt selkäkivuista. Sulkapalloa pelasin ja otin yhden syötön. Selkä naksahti ja ihan kuin jokin olisi paennut pitkin vasempaa selkälihasta, kuin jokin säie olisi vetäytynyt ylös ja se oli sitten siinä. Meni liikuntakyky puoleksi vuodeksi lähes kokonaan. Pullistuma näkyy magneettikuvissa, mutta on suoraan keskelle, eikä voida leikata. Leikkauksista taitaa joka tapauksessa apukin olla aika olematon, paitsi joissakin erikoisissa tapauksissa.

        Itse tunnen, että vasen puoli on jollakin tapaa irti si-nivelen kohdilta. Eli lonkan ja selkärangan välissä jotakin hullusti.

        Liikun ja venyttelen minkä vain voin. En todella haluisi itselleni mitään pahaa tehdä, mutta viime aikoina tullut sellaiset mieleen ihan itsestään. En halua uhota millään itsetuholla, mutta hiukan joudun kamppailemaan sellaisten ajatusten kanssa. Sen olen päättänyt, että jos niin teen, teen sen kunnolla, enkä vahingoita sivullisia.

        Olen käyttänyt lähes ainoastaan julkisia lääkäreitä. Mehiläiseen vein magneettikuvani ja siellä sanottiin sama, että ei voi leikata. Muutaman kerran kävin samalla lääkärillä.

        Loppuu voimat kertakaikkiaan.

        hei minulla on aivan samat oireet kun sinulla ollut noin 2 vuotta ajoi polku pyörällä ja kun lopetin ajamisen niin ala selässä tuntui valtava paine ja menin seläleen makaamaan lattialle ja yhtäkkiä kuului poksahdus ja paine katosi välitömästi siitä eteen päin naksahtelua alkoi olla melko säänölisesti ja kun lääkäriin menin niin lääkäri laitoi röngkten kuvauksiin ja totesi että 2 nikaman kulumaa ja välilevyn pullistuma ja ohjasi kuntosalille jumpaamaan ja kävinkin jonki aikaa mutta lopetin sitten nytten kävin uudestaan noi viiko sitten terveyskeskus lääkärillä joka totesi että välilevyn pullistuman saa pois kun treenaa selkä lihaksia jotka tukevat selkärankaa nyt olen ruvenut treenaaman mutta vasta tosin muuman kerran mutta NÄIN SANOI TERVEYS KESKUS LÄÄKÄRI


    • minullakin

      Heitä minulle osoite niin kirjoitan sinne, minulla on kokemusta noista asioista mistä puhut.

      Selkä leikattu ja hermokipu päällä

      • tämän aiheen aloittaja

        [email protected]

        Sinne vois mailata, jos on paininut tään asian kanssa, kuten kerroit olevasi.


      • että asia järjestyy
        tämän aiheen aloittaja kirjoitti:

        [email protected]

        Sinne vois mailata, jos on paininut tään asian kanssa, kuten kerroit olevasi.

        oikeasti. Onko kukaan käynyt Helsingin Meilahden kipupolilla? lyrica on hyvä hermokipulääke, itselläni sitä, mutta oireet ovat vaan pahentuneet.sillä on ain väsyttävä vaikutus.Temgesic 0,4 mg auttaa hyvin pahoihin kipuihin. sitä en vain käytä usein. Oletko kertonut sanasta sanaan samat asiat kuin täällä lääkärillesi? Sinun täytyy kertoa että on vaikea elää silmittömien kipujen kanssa aati sitten töitä tehdä. Pakota hänet/heidät kohtaamaan tilanteen vakavuus jos muu ei auta.


    • Täälllä kans

      Sinnittele vielä. Mulla on samanlainen tilanne. Ja poden mielettömän huonoa omaatunto,kun en ole töissä. Mieli tekisi, mutta kroppa ei pysty. Sitten jos töihin menen, joudun sairauslomalle ja siitäkös työkaverit ilahtuvat...

      Henkisesti kyllä rassaa. Sitä ei auta, että sitten joku lääkäri, jonka tulisi ymmärtää ja auttaa, alkaa aukoo päätään. Tuttua on täälläkin...

      Kipupoliklinikka on hyvä vaihtoehto, jos sinne pääsee. Löytyy myös yksityissektorilta kivunhoitoon ja nimenomaan hermokipuunkin, erikoistuneita lääkäreitä.

      Harmi, etten tiedä missä päin asustelet. Olis kiva, kun joskus tällaiseen toiseen tapaukseen sattuis törmäämään jossai lääkärin odotusaulassa.

      • kipuilija

        Juu hiukan lohduttavaa, kun jollekin muullekin on tullut tuollainen lääkärityyppi. Aika paljon saa ottaa vastaan kipuilijana. Itsellä kanssa todella huono omatunto ja itsetunto kun ei oikein millään pysty olemaan työelämässä mukana.

        Olen kuullut, että täällä Suomessa ei paljon kipua hoideta ja nyt olen sen kokenut.

        Laitoin muuten tuonne ylös mailini.


      • Anonyymi
        kipuilija kirjoitti:

        Juu hiukan lohduttavaa, kun jollekin muullekin on tullut tuollainen lääkärityyppi. Aika paljon saa ottaa vastaan kipuilijana. Itsellä kanssa todella huono omatunto ja itsetunto kun ei oikein millään pysty olemaan työelämässä mukana.

        Olen kuullut, että täällä Suomessa ei paljon kipua hoideta ja nyt olen sen kokenut.

        Laitoin muuten tuonne ylös mailini.

        Espanjassa on lääkekannabis saatavilla . Eli pitänee minun sinne muuttaa. Ainoa vaan että auttaako se. Minulla on selkä murtunut. Haaveilen sinne muutosta. Vaan kun kulkuni tod.vaikeata. Särkyni helvetilliset. kohta 5 vuotta. Käytännössä en mitään apua ole saanut. Käskettiin kävelemään murtuneella selällä. romutuin täysin!


    • on tulossa tietääkseni

      Kun kerran kirjoitat aivan hyvin, katso netistä, missä kehittävät tätä KANTASOLUTERAPIAA. Soluja otetaan omasta kehosta (ei siis abortti-sikiöistä)
      ja laitetaan takaisin. Niillä pitäisi lähitulevaisuudessa saada apua monenlaiseen asiaan, mm. selkävälilevyjen pullistumisiin. Kirjoita vaikka, että tulisit tutkimuspotilaaksi. Minäkin tulisin, minulla on vaivana tukkeutuneita verisuonia päässä, aiheuttaa näkökentän häviämistä ja päänsärkyä.

    • Anonyymi

      Ymmärrän, mulla kipukouristuksia kohta 6 v. Lannerankaahtauma leikkauksia,sädetys. Pyysin lääkkeitä kipuun, joku valopää sanoi " tuleeko viihdekäyttöön" lukuisia lääkärikäyntejä, haukkumista, vähättelyä ym. Lääkäreitä ei ole enää olemassakaan, jotain kaikkosia.

    • Anonyymi00014
      UUSI

      Sama

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rakas

      Eihän se tietysti minulle kuulu, mutta missä sinä olet? 😠
      Ikävä
      66
      4212
    2. Pidit itseäsi liian

      Vanhana minulle? Niinkö?
      Ikävä
      66
      3912
    3. Kiva kun SDP alkaa hallitsemaan Suomea

      Vanhat hyvät ajat taas palaavat ja kansa vaurastuu. Muistatteko vielä Sorsan aikakauden? Silloin Suomessa tehtiin jopa
      Maailman menoa
      113
      3753
    4. SDP:n lyhyt selviytymisopas

      1. Komitea on vastaus, oli kysymys mikä tahansa Jos maailma on muuttumassa tai jossain palaa, demari ei hätiköi. Ensin p
      Maailman menoa
      75
      3124
    5. Joko olet luovuttanut

      Mun suhteen?
      Ikävä
      84
      3025
    6. Haluaisitko oikeasti

      Vakavampaa välillemme vai tämäkö riittää
      Ikävä
      62
      2339
    7. Keskisen kyläkaupassa Temun vaatteita myynnissä?

      Siis mitä? Miksi siis ei itse tilaisi Temusta samoja.
      Maailman menoa
      62
      1716
    8. Nanna Karalahti :Paljastus bisneksistä Jere Karalahden kanssa!

      Ottanut yhteyttä seiskalehden toimittajaan ja kertonut totuuden yhteisestä Herotreeni-nimisestä verkkovalmenuksesta.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      127
      1208
    9. Mitä se olisi

      Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?
      Ikävä
      41
      1205
    10. Toivoisitko

      Toivoisitko, että kaivattusi olisi introvertimpi tai extrovertimpi? Itsenäinen tai tarvitsisi enemmän apua/sinua? Osoit
      Ikävä
      117
      1192
    Aihe