Ennen olin ulospäinsuuntautunut ja positiivinen, puheliaskin, nykyisin varjo enää vain siitä. Uusia ystävyyssuhteita en osaa enää luoda ja vanhat ystävät ovat kadonneet vuosien mittaan, joko erimielisyyksien takia tai muuten vain erilleen kasvamisen. Olen ujo ja luonut ympärilleni suojamuurin, jonka takia luulen että minua saatetaan pitää ylpeänä. Koulussa olen yksin ja tuntuu että minua katsotaan jostain syystä oudosti. Kukaan ei lähipiiristäni varmaan tiedä miten yksin olen. Onneksi minulla on edes perhe ja kihlattuni.
En jaksa enää yrittää
Nimetön
2742
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekin erakoitunut maailman talloessa,tiedän mitä se on :/ minut voi meseen lisätä jos tahtoo turista iloista ja suruista. Olen siis 22 vuotias nainen. [email protected]
Tutulta tuntui tekstisi..seurustelen onnellisesti vaan ei ystäviä..
mailaa:[email protected]