Olen kohta 27v kaveri.
Olen vuosien varrella tavannut hienoja ihmisiä.
Muutamien kanssa olen jopa ystävystynyt.
Mutta tapanani on pitää yhteyttä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa tai harvemmin.
Miten Te naispuoliset ihmiset tämän koette?
Minusta se on ainakin miellyttävämpi tyyli kuin olla viikottain tekemisissä.
Olen yhteyksissä pelkästään tekstiviestien välityksellä silloinkin, en soittele, koska en halua viedä toiselta aikaa.
Mitä mieltä te olette?
Ajattelen silti ystäviäni usein tästä huolimatta.
Pidänkö yhteyttä liian harvoin vai juuri sopivasti?
Kun moni tuttuni asuu toisella puolella Suomea ja heillä on lapsuudenystävät ja muut ytävät, minä olen tullut kuvioihin vasta vuosia myöhemmin.
No sekava viesti, toivottavasti joku saa jotain tolkkua :)
Olen vuosien varrella tavannut hienoja ihmisiä.
Muutamien kanssa olen jopa ystävystynyt.
Mutta tapanani on pitää yhteyttä ehkä kerran kahdessa kuukaudessa tai harvemmin.
Miten Te naispuoliset ihmiset tämän koette?
Minusta se on ainakin miellyttävämpi tyyli kuin olla viikottain tekemisissä.
Olen yhteyksissä pelkästään tekstiviestien välityksellä silloinkin, en soittele, koska en halua viedä toiselta aikaa.
Mitä mieltä te olette?
Ajattelen silti ystäviäni usein tästä huolimatta.
Pidänkö yhteyttä liian harvoin vai juuri sopivasti?
Kun moni tuttuni asuu toisella puolella Suomea ja heillä on lapsuudenystävät ja muut ytävät, minä olen tullut kuvioihin vasta vuosia myöhemmin.
No sekava viesti, toivottavasti joku saa jotain tolkkua :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taidan olla erakkoluonne, koska mua ainakin ahdistaa, jos joku soittelee hirveän usein tai haluaa nähdä pari kertaa viikossa. Se vasta kamalaa onkin, kun toinen soittaa vain ajankulukseen ilman mitään asiaa, ja täytyy vaan kuunnella ehkä ei-niin-kiinnostavaa tarinaa, vaikka oliskin parempa tekemistä. Ehkä en oikeesti tarvii niin paljon omaa aikaa, kun luulen, mutta tykkään olla yksinkin. Ja myös mun mielestä ne ystävyyssuhteet pysyy hyvinä, vaikkei koko ajan ollakaan yhteydessä. Meillä on mukavaa sillon kun nähdään, ja juteltavaakin riittää, kun ei koko ajan olla oltu ajan tasalla toistemme tekemisistä. Paria kaveria en oo nähny tai jutellu niitten kanssa moneen kuukauteen (toista yli puoleen vuoteen, vaika asutaan samalla paikkakunnalla), ja ne suhteet vähän huolestuttaa, mutta katsotaan mitä tapahtuu, kun seuraavaksi taas näemme.
Mulla kans joitain ystäviä mitä näen tyyliin kerran kuukaudessa tai vielä harvemmin ja sitten on myös niitä kavereita ku näen lähes joka viikko. Nytkin meinasin tavata viikonloppuna yhden kaverin jonka olen viimeks varmaan joskus kesällä nähnyt. Ollaan kuitenkin välillä textiviestein pidetty yhteyttä ja soiteltu.
Näin naisihmisenä sitä tietysti tulee juoruiltua ihan mielellään. ;) Mutta se riippuu niin paljon tilanteista ja päivistä. Joskus tulee soiteltua kerran, pari viikossa ystäville, joskus vain kerran parissa kuukaudessa. Nykyään on niin paljon kommunikaatiovälineitäkin, että jos nyt tulee kiireellistä asiaa, on helppo ottaa yhteyttä. Mulla tosin on yksi miespuolinen ystävä, joka kylläkin pitää yhä vaan tiiviimmin yhteyttä. Hän soittaa lähes joka päivä ja mesessä hurahtaa tuntitolkulla joka päivä. Se vähän on pistänyt miettimään, että aika tiheää on yhteydenpito noin ystävältä siis... :) Mikäs siinä on turistessa, tietää ainakin, että joku kaipaa muakin jossain. Selitystä tuolle kyllä alkaa jo hakea. Mutta yleensä mun muut ystävät kylläkin saattavat soitella kerran viikkoon ja itse vastavuoroisesti teen niin. Eikä se harvemmin yhteyden ottaminen tarkoita, etten heitä ajattelisi. Se niin riippuu tosiaan tilanteesta.