Voi hitsi ku oli vaikeata... oli pakko vaan jättää se paskiainen. Jokapäiväistä valehtelua valehtelemisen perään, pettämistä, pikku hiljaa lisääntyvää henkistä väkivaltaa.. miten tästä selviän kun ystäväpiiri on minimaalinen. Auttakaa :'(
jätin sen paskiaisen
surusilmä:'(
81508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
otan osaa,mutta tulet huomaamaan että näin oli parempi.
Tiedän kokemuksesta.Itsellänikin on pieni ystäväpiiri,vielä samat jotka exäni, mutta nyt minulla on paljon uusia ystäviä,ja aivan ihania sellaisia. Surin itsekkin mutta ajan kanssa pääsin siitä yli ja aurinko rupesi taas paistamaan päivääni! Kyllä se siitä,usko pois! Huomaat pian kuinka elämäsi on iloisempi kaiken tuon valehtelemisen,surun,ikävien päivien jälkeen!
Tsemppiä!
ONNEA ETEENPÄIN !!!!! KYLLÄ PÄRJÄÄT JA´JOKU PÄIVÄ TULET NÄKEMÄÄN KUINKA ELÄMÄSI HYMYLEE. OLEN OOLU SAMASSA TILANTEESSA. NYT ON PAAAAALJON PAREMPAA.ERONNUT JA 12-VUOTIAS POIKA KAIKKIA HYVÄÄ SINULLE!!!!!
Kato peiliin,sieltä se syy ja vastaus löytyy.
Oletko mahdollisesti tavannut narsistin? Minä tapasin ja rakastuin tähän ihanaan mieheen. Hän ei onneksi ole väkivaltainen. Pyristelen nyt irti hänestä, tästä tunteen ja järjen sekasotkusta.
Minä tapasin hänet suomi24 profiilin kautta. Siellä hän on edelleen yhtä ihanana ja vaikuttavana ja niin lutusena.
Googleta sanat narsisti ja narsismi ja ota selvää.
Nämä sivut saivat minutkin ymmärtämään, että hän on sairas. Häneen ei puhe ja tunne vaikuta. Hän sanoo toista ja tekee toista. Hän on kiltti, rauhallinen ja ihanan huolehtivainen. Hänestä ei koskaan uskoisi, että pyörittää useaa naista ympäri Suomea vailla mitään omantunnontuskia. Katsoo silmiin ja kertoo olevansa aina rehellinen, vaikka tiedän totuuden.
kaikissa on narsistisia piirteitä, mutta ne joilla on "antennit" pystyssä, erottavat kyllä terveet ihmiset sairaista...
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=180&valikko=2
Tuosta vaistosta, haluaisin sanoa että pieninkin epäilys, mikä mieleesi tulee, ota se vakavasti.
Itse huomasin suhteen alussa monia merkkejä alkoholismista, mutta rakastuneena naisena heitin ne sivuun ja ajattelin erehtyneeni.
Nyt tilanne on tämä,että jätin alkkis-avomieheni ja aloittelen elämää puhtaalta pöydältä. Kipeää tekee, itken vieläkin lähes päivittäin, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Luota siis vaistoihisi ja pidä tuntosarvet pystyssä, ne kertovat totuuden.
Moi,
Meillä kaikilla on vain yksi elämä. Sitä ei saa kuluttaa vain pahaan oloon. Siitä pitää saada nauttia ja silloin siihen ei kuulu väkivalta, viina ja alistaminen. Niille kun ihminen on heikko ja niistä ei niitä harrastavat pääse koskaan eroon. Kannattaa toisiaan itkeä muutama kerta, koska kyllä se sattuu kun ero tulee ja sitten vain laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Jaksa sinä vain ja nosta nokka pystyyn. Olet tehnyt oikean ratkaisun. Tiedät miten pitää elää.
t.Mies joka teki myös saman ratkaisun
En tiiä helpottaisko sua mutta mä ainakin koitan aina ajatella kaikki asiat kokonaisuutena ja lopputuloksen kannalta, eli kun pidän mielessä että todella kipeät valinnat ja tapaukset saattaa johtaa paljon parempaan tulevaisuuteen niin se tekee monista vaikeista asioista paljon siedettävämpiä. :) Usko pois että teit ihan oikean ratkaisun! Elämällä on paljon parempaakin tarjottavaa kuin tuollainen retku..tiedän kyl että se takuulla tuntu ihan ylivoimasen vaikeelta, mutta hei, oo onnellinen että se on nyt ohi! Ja edessä tulevaisuus joka voi tarjota vielä vaikka mitä^^ Kyll sä selviit, tsemppiä!!(: