Mitä mieltä olette tällaisesta, teenkö Mokan, jos ehdotan ratkaisuksi.
Meillä nyt eron painaessa päälle ongélmana kesämökkikiinteistö, minun lahkakirjalla isältäni saama, mutta koska jouduimme lunastamaan yhden sukulaisen osuuden pois ihan rahalla, mies ei suostunut lainan ottoon kuin sillä ehdolla, että tuo 25 % tulee hänen nimiinsä. Ja nyt on näin. Lainaraha tämän 25 %:n hankintaan otettiin molempien nimiin, mutta omistusoikeus kirjattiin miehelle. Meillä on avioehto.
Nyt erotessa mies sanoo pitävänsä kiinni omistusoikeudestaan, ei myy sitä minulle vaan vaatii oikeutta olla mökillä tiettyinä aikoina. Tai saada kohtuuttoman suurta korvausta osuudestaan.
Minusta ajatus täysin moraaliton (siis minun sukutilani kyseessä!) järjetön (sopisinko hänen ja tulevan puolison kanssa lomanviettoaikoja kesäkuukausille jonkin %-osuuden suhteen). Raivo Kasvaa!!!
Keksin mielessäni tähän ratkaisun näin. Mies antaa osuutensa ennakkoperintönä tyttärellemme. Minä voin maksaa perintöveron.
Onko ihan hullu ajatus? Joudunko pulaan tämän kanssa joskus, jos vaikka tulisi todella paha tilanne ja mökki jouduttaisiin myymään.
Meille tulee ilmeisesti yhteishuoltajuus vaikka yksinhuoltajuuteen pyrin.
Vihaan tuota miestä niin että oksettaa!!!
Meillä nyt eron painaessa päälle ongélmana kesämökkikiinteistö, minun lahkakirjalla isältäni saama, mutta koska jouduimme lunastamaan yhden sukulaisen osuuden pois ihan rahalla, mies ei suostunut lainan ottoon kuin sillä ehdolla, että tuo 25 % tulee hänen nimiinsä. Ja nyt on näin. Lainaraha tämän 25 %:n hankintaan otettiin molempien nimiin, mutta omistusoikeus kirjattiin miehelle. Meillä on avioehto.
Nyt erotessa mies sanoo pitävänsä kiinni omistusoikeudestaan, ei myy sitä minulle vaan vaatii oikeutta olla mökillä tiettyinä aikoina. Tai saada kohtuuttoman suurta korvausta osuudestaan.
Minusta ajatus täysin moraaliton (siis minun sukutilani kyseessä!) järjetön (sopisinko hänen ja tulevan puolison kanssa lomanviettoaikoja kesäkuukausille jonkin %-osuuden suhteen). Raivo Kasvaa!!!
Keksin mielessäni tähän ratkaisun näin. Mies antaa osuutensa ennakkoperintönä tyttärellemme. Minä voin maksaa perintöveron.
Onko ihan hullu ajatus? Joudunko pulaan tämän kanssa joskus, jos vaikka tulisi todella paha tilanne ja mökki jouduttaisiin myymään.
Meille tulee ilmeisesti yhteishuoltajuus vaikka yksinhuoltajuuteen pyrin.
Vihaan tuota miestä niin että oksettaa!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko ero jo vireillä, eli hakemus toimitettu käräjäoikeuteen? Onko ositus jo toimitettu? Vai vastako suunnittelette ja hahmotatte koko kuviota?
Jos toinen haluaa pitää tuon 25% osuuden mökistä, niin toki hänelle sitten lankeaa 25% osuus kaikista kiinteistöveroista yms kunnossapitokustannuksista, jotka ao. kiinteistöön kohdistuvat.
Hmn. Kuulostaa siltä, että kannattaisi harkita vakavasti oikeusaputoimistoon menemistä ja/tai oman juristin palkkaamista.
kanssa, pian luopuu mökistä ja anelee vielä maksavansa, kunhan pääsee eroon. Näin meillä meni, no mainekin vähän kärsi mutta mitä sitten....
Ei huono ajatus. Tällaisissa tilanteissa sitä vaan "kehä pienenee" helposti ja järkevien ajatusten keksiminen hankaloituu. Toi ennakkoperintojutu olis hyvä. Haaste on se, että kuinka hyvin saat vedottua exääsi lasten "edun nimissä". Sun etuasi hän tuskin ajattelee lainkaan. Kimurantti on tilanne ja nuo mainitsemasi aiemmat sopimusasiat. Juristit maksaa suolaisesti, mutta kannattaisi ottaa harkintaan.
Kiitos viesteistänne.
Äskeisen mega-riidan jälkeen tiedän, että asiat eivät selviä ilman juristin apua.
Olemme siis vasta eroamassa. Eropaperit toimitan huomenna käräjäoikeuteen. Sen jälkeen osistus niin pian kuin mahdollista.
Mies aliarvostaa nykyisen asuntomme noin 10 - 15 tuhannella (tähän on kyllä ratkaisu, kiinteistönvälittäjät), ja lisäksi yliarvostaa kesämökkikiinteistön saadakseen osuudestaan mahdollisimman suuren summan. Mihinkään lahjoituksiin lapselle hän ei suostu. Se kävi äsken selväksi. Haluaa vain ajaa minun (ja lapsen) elämän niin tiukoille kuin suinkin.
Voidaanko mitään seuraavista laskea edukseni osituksessa:
- molemmille on hankittu autot yhteisellä lainalla, mihelle v. 2001 silloin arvoltaan 50.000 noin ja minulle v. 2005 silloin arvoltaan 20.000.
- mies on asunut 11 vuotiaan lapsemme olemassa olosta 2,5 vuotta ulkomailla + sen lisäksi viettänyt siellä pidempiä (kuukausien jaksoja) useita kertoja. Olen siis saanut yksinhuoltajana ylläpitää ja hoitaa taloutta. Mitään "tukiaisia" ei hänen puoleltaan ole tullut. Kaikki normaalit kodinhankinnat: matot, verhot, lakanat, kukat, keittiön kalusto, lapsen huoneen kalusteet yms. olen joutunut itse hankkimaan. Ynnä tietysti ruuat ja vaatteet ja kaikki mahdolliset kulut. Hän laittaa rahansa sijoitusrahastoihin ja on saita kuin.... sanonko mikä.
Sitten vielä, kannattaako seuraavaa episodia mökkikaupassa ottaa esille.
Kiinteistö oli siis alunperin isäni (50 %) ja veljeni perikunnan (50 %) omistuksesssa. Isäni lahjoitti osuutensa minulle. Kiinteistönvälittäjä arvio kohteen arvoksi tuolloin FIM 200.000. Isäni antoi minulle lisäksi ns. pimeästi käteistä 40.000 tuon toisen puolen ostoon. Lopun 60.000 otimme pankista yhteisesti lainaa ja tässä vaihessa mies sai omistukseensa 25 % kiinteistöstä. Minä siis olen todellisuudessa maksanut 200.000 kiinteistöstä 170.000 ja hän 30.000. Mutta omistaa nyt tuon 25 %.
Miten kalliiksi juristi voi tulla?
Auttaisiko yhtään, jos tekisin ihan itse hänelle niin laajan taustaselvityksen kuin vain voi kaikkine tarvittavine liitteineen. Onnistuu minulta kyllä jo työnkin puolesta. Sitten marssisin valmiin probleeman kanssa toimistoonsa.
Miten kauan tällaiset jutut yleensä kestää.
En voi lapsen kanssa asua tässä enkä halua vuokralle muuttaa, koska omistusasunto on kuitenkin se lopullinen osoite. Enkä jaksa enkä pysty yksin tässä tilanteessa montaa muuttoa hoitamaan. Ja tätä asuntoa en voi omaksi lunastaa, on minulle liian kallis ja liian kallis ylläpidettävä.
Voi apuva!
Meillä siis avioehto. Ja tuossa mökkiasiassa lahjakirja, jossa maininta, että puolisolla ei oikeutta lahjaan eikä siitä saatavaan tuottoon....
>
Niin, ei hänen ole pakko siitä osuudesta luopua... ainakaan ihan helpolla. Mutta laissa on pykälät yhteisomistuksen purkamisesta... jota voidaan soveltaa tähän asiaan, siinä missä tilanteeseen jossa minä ja kaverini omistaisimme huvilan, mutta meillä mennyt sukset ristiin ja omistus purettava. Asia käsitellään oikeudessa... jne. jne., eikä sen välttämättä tarvitse liittyä avioeroonne lainkaan.
>
Voit vaatia ositusta tehtäväksi heti kun hakemus saapunut käräjäoikeuden kanslian kirjaamoon...
>
Teidän sovittava mikä arvo yhteiselle omaisuudelleenne asetetaan... pesänjakja voidaan hakea myös avioehdolliseen ositukseen. Oletan, että miehesi on lunastamassa sinun osuuttasi asunnosta, eli tahtoo arvon alahaiseksi.
>
Kuten yllä, pesänjakaja kehiin ellei muu auta, tai sitten valan tehnyt tavarantarlkastaja arvioimaan asunotjen ja mökin arvoa.
>
Ei noilla ole merkitystä osituksessa... historia on historiaa.
>
Ei kannata ottaa esille. Sinä ja isäsi olette kieräneet lahjaveroa, vaikka se rikosena olisi vanhentunut ... ei sen perusteella miehesi omistusoikeutta (joka ilmenee lainhuudoissa) voi alkaa vähentelemään.
>
Alk. 120 EUR/h ... eli pienempikin riitely maksaa tonneja. Jos pesänjakajaa joudutaan käyttämään, 5.000 - 10.000 EUR kokonaislasku (jonka tosin maksatte puoliksi) ei ole tavaton summa.
>
Auttaa, koska silloin hänen ei tarvitse kysellä niin paljoa tuolla 120 EUR/h taksalla.
>
Miten kauan te yleensä riitelette ... eli aivan mahdoton sanoa, koska kyse on TEISTÄ ... saahan tuohon aikaa palamaan.
>
"Suo siellä, veelä täällä" sanotaan ... mutta jossakin teidän nyt kuitenkin on asuttava, toivotaan että keksitte kohtuullisen ratkaisun, vaikka sitten väliaikaisen.
Kiitos.
>
Voit vaatia ositusta tehtäväksi heti kun hakemus saapunut käräjäoikeuden kanslian kirjaamoon...
Tämä oli hyvä uutinen - oletin joutuvani odottamaan viikkoja ennen kuin asia etenee. Kiitos.
Samoin oli hyvä uutinen se tieto pesänjakajan kuluista - julkaisenpa sen kohta siipalleni, kun paikalle saapuu. Voi laittaa miettimään, kyse on kuitenkin vain pienistä summista! Ja hän tuntuu huolehtivan elämästäni edelleen, kuin olisi jotenkin sen kanssa tekemisissä (paitsi lapsen kautta) tulevaisuudessa!
Yritän tästä eteenpäin lakimiestädin avulla.
Kiitos kaikille kommenteista!