Hei,
kysyn vielä yhtä juttua. Voisinko jättää osituksen ulkopuolelle koko kesämökkikiinteistön (josta siis minun 75 % ja miehen 25 %)? Tyttärellehän se sitten päätyy loppujen lopuksi.
Vai päätyykö, jos mies menee uusiin naimisiin ja saa vaikka perheenlisäystä????
Kulut olisi helppo jakaa, mutta miten se käyttö?
Jos mieheltä kysyn niin sanoo omistavansa kolme kuukautta vuodesta ja ne ovat kesä-heinä-elokuu.
Mutta miten ihan oikeasti?
Mikä olisi järkevä tapaa jakaa oleskeluajat.
Kai minulla enemmän "sananvaltaa", kun olen pääomistajakin...?
Kiitos, jos vielä jaksatte vastata.
Tsih
kysyn vielä yhtä juttua. Voisinko jättää osituksen ulkopuolelle koko kesämökkikiinteistön (josta siis minun 75 % ja miehen 25 %)? Tyttärellehän se sitten päätyy loppujen lopuksi.
Vai päätyykö, jos mies menee uusiin naimisiin ja saa vaikka perheenlisäystä????
Kulut olisi helppo jakaa, mutta miten se käyttö?
Jos mieheltä kysyn niin sanoo omistavansa kolme kuukautta vuodesta ja ne ovat kesä-heinä-elokuu.
Mutta miten ihan oikeasti?
Mikä olisi järkevä tapaa jakaa oleskeluajat.
Kai minulla enemmän "sananvaltaa", kun olen pääomistajakin...?
Kiitos, jos vielä jaksatte vastata.
Tsih
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä se kesämökkikiinteistö on otettava mukaan ositukseen, onhan se teidän molempien varallisuutta.
MUTTA mitä sitten tuolle omistuksille tehdään? Voittehan toki edelleen omistaa yhdessä -se toki on sallittua- mutta käyttöajoista sopiminen varmasti on sitten tuskallista. Voithan sinä ehdottaa, että se on sinulle ok, että tuleva exäsi "omistaa" kolme kuukautta, mutta ne ovat loka-marras-tammikuu. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa.
Lisäksi tietysti se, että tuleva exäsi luonnollisesti osaomistajana vastaa myös omistusosuutensa verran mökin kuluista: kiinteistövero, sähkö, jätehuolto, korjaukset, tiemaksut, vakuutukset ja mitä kaikkea niitä onkaan.
Ilmeisesti sinua vähän nyt kiristetään tällä 25% omistusosuudella? Mikä on tämän kiristyksen päämäärä, vai pelkkä kiusantekoko?
kyllä koko omaisuus pitää olla osituksessa mukana. Osituksen lopputulos voi tietenkin olla, että sinulla pysyy 75% kiinteistöstä.
"Tyttärellehän se sitten päätyy loppujen lopuksi."
Ei välttämättä. Miehesi voi testamentata osuutensa uudelle onnelleen, hävitä sen sököpelissä naapurin Reiskalle tai myydä venäläisille.
"Kulut olisi helppo jakaa, mutta miten se käyttö?"
Jos ihan välttämättä haluatte pitää yhteistä omaisuutta, niin ehdotan, että teetätte käytöstä helvetin pikkutarkan pitävän kirjallisen sopimuksen. Kumpikin käyttää sitten omia juristejaan.
Suosittelisin kyllä että yhteisomistus puretaan. Jos rahasta on tiukkaa, niin ehdota, että mies lahjoittaa neljänneksensä tyttärellenne heti ja sinä samoin neljänneksen. On sillä hoidettu.
kun tiedät ettei miehesi suostu yhteistyöhön.
Mielestäni yhteisomistus on tilanteessanne täysin kuolleena syntynyt ajatus, ja luulen sen esittäjänkin motiivien olevan:
a) kiristääkseen
b) saadakseen huomattavaa taloudellista etua (ostat kovaan ylihintaan)
c) silkaa kiusantekoa
Kesämökkien yhteisomistukset ovat usein vaikeita, vaikka omistetaan tasaosuuksin ja ollaan hyvissä väleissä (sukulaisia, kavereita, tms.) ... puhumattakaan vähemmistöomistuksesta ja exästä !
Sinun en suostuisi yhteisomistukseen.
Sinulla on kaksi mahdollisuutta (niihin et tarvitse exäsi myötävaikututusta, vaikka avuksi olisi):
1. haet pesänjakajaa (maksaa ukko kullallesikin)
2. teette ositussopimuksen, mutta "heti" sen jälkeen aloitat oman prosessin yhteisomistuksen purkamiseksi oikeusteitse.
Ja sitten se kolmas vaihtoehto, jossa te kummatkin luovutatte 25% kesämökistä lapsellenne... mutta siihenhän miehesi ei ollut halukas.
Toivon, että keskustelet tästä aiheesta ihan oikean "live" juristinkin kanssa.
Kiitos taas kerran! Olen päivän mittaan miettinyt juttuja ja tullut siihen tulokseen, että vaikka maksan mielestäni liikaa miehelle mökkiosuudesta, niin teen sen kuitenkin. Koska sillä tavalla saan sen sitten 100 %:sti omistukseeni ja paikan tuntien, sen arvo kasvaa kohisten.
Soitin pankkiin ja tuttu pankkisetä lupasi harkita hieman isompaa lainaa ilman, että tarvitsisi muuta vakuutta kuin se 70 % asunnon ostohinnasta. Harkitsin nimittäin kiinnityksen hakua mökkikiinteistöön, jos varani eivät muuten riitä omaan osakkeeseen.
Mutta M36 kirjoitti:
- teette ositussopimuksen, mutta "heti" sen jälkeen aloitat oman prosessin yhteisomistuksen purkamiseksi oikeusteitse.
Mitäs tuo nyt tarkoittaa? Eikö riitä, että tehdään se ositussopimus ja marssitaan sen kanssa pankkiin. Saan pankista rahat ja teen samantien kauppakirjan sen 25 %:n ostosta miehen kanssa? Mikä yhteisomistus vielä sitten pitää purkaa?
Olen tyhmä (nainen)näissä asioissa..... nimimerkkikin sen todistaa ;-)
Tsih
Jos vaan on puhtaat luottotiedot ja vakituiset tulot, niin asunto-osakkeeseen saa luottoa 100% myyntihinnasta - jos vaan edes jonkinlaisia henkilövakuuksia löytyy (iskä ja äiskä tms).
Asunto itsessään muodostaa 70%. Valtiontakausta saa 15% (maksaa vähän) ja loppu 15% sitten tarvii jonkintason lisävakuuden. Tai ei tarvitse, mutta raha on silloin kalliimpaa (=korkeampi korko-%).
Hassu juttu sinänsä, että sitten kun nuo asunnon vakuudet on kunnossa, niin johan pankki tarjoaa ties mitä joustoluottoa varmuuden varaksi yms... Eli yhtäkkiä ne vakuudet riittääkin selvästi pidemmälle, jopa yli asunnon myyntihinnan. Se kait on sitä kuuluisaa korkeampaa matematiikkaa.
Tuosta mökistä: jos nyt et ole aivan törkeää ylihintaa maksamassa siitä 25% osuudesta, niin aika vähällä pääset jos rahalla siitä selviät. Mielenrauhasta kyllä maksaa mielellään, sitä kun mielummin on onnellinen kuin oikeassa.
Koska päädyit kuitenkin suostumaan hänen vaatimaansa kovempaan lunastushintaan mökkiosuudestaan (25%:sta) ... niin olette päätymässä sopimusositukseen. Ihan hyvä niinkin... olisi voinut riitely ja oikeuteen meneminen pian tulla kalliimaksi kuin nyt ilmeisesti maksamasi "ylihinta" jota ukkosi vaati. Joskus sopu maksaa hieman...
Eli, ei tarvitse hakea pesänjakajaa oikeudesta, tai vaatia käräjäoikeuden tuomaria päättämään yhteisomistusta kesämökistä (koska hoidatte sen nyt itse lunastuksella).
Silti, sen verran sotkuinen ja "riidakas" paketti teillä on, että ositussopimuksen teettäisin ehdottomasti juristilla.
Kyllä, ositussopimus on käytännössä kauppakirja lunastuksesta (tai lunastuksista... mites se asunotonne?). Sitä tarvitset pankissa kun lainat järjestellään uudelleen, tai haet uutta lainaa.. ja etenkin, kun haet uudet lainhuudot kesämökillesi (nyt omistat siitä 75%, tulet omistamaan 100%) ==> ja voit sitten pantata esim. uuden asuntosi lainojen vakuudeksi. Pankissa nämä asiat tuttuja, selvittävät varmasti juurta jaksaen mitä dokumentteja tarvitsevat.
Toivottavasti aukeni nyt.
Kiitos M36 - kyllä alkaa asia aueta. Ja minulla onneksi pankkiirina hyvä entinen työkaveri!
Ja kiitos muillekin.
Ihanaa, että on tällainen palsta missä asioita voi hahmottaa.
Minä tein sen tänään: vein avioerohakemuksen käräjäoikeuden kansliaan klo 16.14 - suljettiin klo 16.15. Asiaa olen miettinyt vaikka kuinka kauan, mutta nyt se oli pakko tehdä. Hieman ahdistaa, mitä seuraa, kun mies saa paperin - mutta sen näkee sitten. Syödään "norsu pala kerrallaan", niin kuin joku tänään viestissään totesi. Ainoa pelko on se, että mies alkaa entisestään kiristää vaateitaan.
Tsih