Yli kymmenen vuoden avioliiton jälkeen vietiin avioeropaperit, yhdessä. Minä kuitenkin aktiivisempi osapuoli erossa. Kummallakaan ei ole toista, onneksi. Ollaan vaan niin kaukana toisistamme. Päätettiin lasten takia (kymmenen huitteilla) pitää harkinta-aika vielä matalaa profiilia. Nyt tunteet seilaa laidasta laitaan. Toisena hetkenä kaipaan siipan syliin ja toisena taas mietin, miten paljon helpompaa elämästä tulee ilman häntä. Just tänään tuli Käräjäoikeuden vahvistus harkinta-ajan alkamisesta ja oli paha nähdä asiat paperilla. Mutta onko mitään järkeä jatkaa yhdessä vain siksi, että se olisi helpompi vaihtoehto. Tukehdun tähän ilottomaan arkeen, jossa minun arvoni mitataan pelkästään äitiydellä. En halua tyytyä tähän tässä iässä!Mutta toisaalta pelkään, että tämmöstä elämän kuuluukin olla ja että tähän tulee vielä ikävä. Ja minähän olen vastuussa myös lasten onnesta ja elmästä!!! Kuka sen sanoo etukäteen, teenkö oikein vai väärin?!
Äkkiä ajatellen, tuntuis helpommalta, jos olis joku SELKEÄ syy erota.
Äkkiä ajatellen, tuntuis helpommalta, jos olis joku SELKEÄ syy erota.
Vastaukset 11
Vanhimmat
...mulla oli aivan samajuttu...paitsi että vaimo halusi erota...ei ollut olevinaan vieraita, mutta niinhän se selvisi sitten lopulta totuus...voit varautua. parinkuukauden tunnemyllytykseen, parin kuukauden surujaksoon siihen päälle, parin kuukauden ikävään, viikon vihaan ja sitten tunteet pikkuhiljaa tasaantuvat ja jää jäljelle vain hienoinen kaipaus silloin tällöin, joka seki haihtuu parissa vuodessa...nyt vaan alat etsiä samassa tilanteessa olleita ystäviä, juttelet heidän kanssaa, käyt kovasti lenkillä, uimassa...hakeudut ihmisten seuraan...uutta älä aloita, entinenkin on kesken...vaikka välillä on yhtä h-ttiä, anna olla vaan. ite pääset vähemmällä...kyllä se siitä...ja älä ole exän kanssa missään tekemisissä...ole hänelle ystävällinen, jos tapaatte...lapsille molemmat vanhemmat yhtätärkeitä, puhu nätisti exästä...saman olen kokenut ja tämä on se lyhimmän riesan tie!!usko huvikses...
Asuitko vielä tuolloin vaimos kanssa saman katon alla, kun saitkin tietää, että olikin kuvioissa kolmas osapuoli?
Millainen vaimos käytös oli sinua kohtaan, vaikka kielsi ensin, ettei ole kolmatta?
Tiesitkö etukäteen vaimos eroakeista?
Kyselee yks *onneton*vaimo
...Vähän paha olla olematta tekemisissä.
Nyt vähän kaduttaakin, että tähän viivyttelyyn suostuin, mutta kun mies alleviivasi HARKINTA-AJAN merkitystä, niin... Ja yritä tässä sitten elää "normeelisti", kun sisällä myllertää ja mitään yhteistä pitkällä tähtäimellä ei voi suunnitella. Kiitos vastauksesta ja tuesta, tuntuu kutenkin lohdulliselta, ettei oo ainoa.
Olen samassa tilanteessa kuin sinä* Kumpiko teillä haki eroa?
Olisi ihana jakaa ajatuksia, koska tämä on yhtä tuskaa*
Yhdessä allekirjoitettiin paperi, mutta mies ei olisi sitä omalta osaltaan kuulemma vielä vienyt. Olen kyllä vaatinut sitä, että asioista päätettäisiin yhdessä, ettei jälkeenpäin tarvitse kaikesta syyttää vaan minua. Tuntuu vaan, ettei mies ota vieläkään oikein tosissaan koko juttua. Elättelee varmaan toivoa, että kaikki muuttuu tässä kevään aikana. Ja sehän oliskin H...tin helppoa! Pariterapiat käytiin jo aikoja sitten, siitä oli hetken hyöty. Nyt se ei enää kiinnosta kumpaakaan. Kai se tarkoittaa, että peli menetetty.
Elätte kans samankaton alla vielä ja kuten sanoit, *normaalisti*
Onko teillä elämä ihan samanlaista kun ennen harkintaa ?
Vai oletteko kuin vieraat jo*
Itselläni on tosi vaikeaa tämä aika,mies haki eroa, mutta halusi näin, kun ei ole aivan varma..
Eli elämme kans*normaalisti*mutta sisimpään sattuu..
Mietin onko täs järkeä ? Liittoa on pitkä taival jo takana, siksi tämä on vaikeaa*
Lapset jo maailmalla, heistä ei oo silleen huolta.
...ja kun sain tietää, puolenatoistatunnin päästä asuin jo omassa kämpässä...vaimon käytöshän oli, ettei vihkisormusmahatunut enää sormeen...turvotti, kuitenkin muut sormet täynnä sormuksia...voihan se olla että turvotti nimetöntä....sanomalehden reunat piirrelty täyteen sydämiä ja sotkettuja kirjoituksia, alkoi tupakoimaan...ja vielä outoa merkkiä, vaikka ainaa oli polttanut harvoin vaaleaa malboroa...ei halaillut ja kun pyysi, että halataan, seisoi kuin tönkkösuolattu muikku paikallaan, sanoin, että purista nyt vähän, heitti kädet löysästi perseelle. Käytös muutenkin poissaolevaa...kyllä sen vain 26 vuoden kokemuksella huomasi...prkl! ihme kursseja 3 kuukaudessa ja vielä tämän uuden kanssa...
Jos ihmisen kanssa elää pitkään, kyllä tästä näkee, jos jokin on vinksallaan...meilläkin jäi tuo parisuhde hoitamatta, lapsineen ja velkoineen...en syyttele exää, vaan olen itse yhtäpaljon syyllinen...kaveria olemme nykyään, ei parhaimpia, mutta välit toimii...aika hoitaa...nyt olen itsekin löytänyt uuden kaverin ja olen toiveikas...ainakin olen oppinut virheistäni, enkä tee enää samoja mokia!!
Itselläni oli paljon helpompi jäsentää ja pohtia näitä asioita, kun siirsin katseeni nykyisyydestä ja lähitulevaisuudesta vuosikymmenen päähän. Mietin, että miltä mikin vaihtoehto vaikuttaa sitten 10v päästä, kun pahin on ohi ja asiat järjestyneet - niinkuin elämässä tapana on.
Kannattaa kokeilla.
Oli muuten tosi hyvä vinkki. Täytynee panna "visioita" ihan paperille ja koittaa katsoa kauemmaksi. Nythän sitä askaroi vaan kaikkien käytännön ongelmien ja niiden ratkaisemisen mahdottomuuksien kanssa. Vaikka kai siellä "kaukana tulevaisuudessa" edelleen on sekä hyviä, että huonoja asioita, joita tästä seuraa. Sitä on kai vaan opittava sietämään.
Oleppa hyvä vain. Sitä et mitenkään voi tietää mikä ratkaisu on paras ratkaisu etukäteen, etkä välttämättä edes jälkikäteen. Itse koitin valita vaihtoehdoista sen vähiten väärän vaihtoehdon.
Kirjoitat, että miehesi alleviivasi tuon harkinta-ajan. Ja että luulet, ettei miehesi ymmärrä että olet vakavissasi.
Me haimme eroa myös yhteisesti, tosin minun aloitteestani. Meillä oli ensin kahdenkeskinen harkinta-aika, jonka jälkeen haimme virallista harkinta-aikaa. Mies muutti pois 2-3 kk virallisen harkinta-ajan alkamisen jälkeen. Mutta.... Kyllä mies oletti, että tämä on vain jotain minun kiukutteluani yms.Ajatteli kai että eron hakeminen on minun kiukutteluani, kun ennen en ollut "kiukutellut". Jotain peliä tms.
Ero oli sopuisa, mutta silti erittäin raskas kokemus.