Otsikon mukaan.
Miksi siis monet pelimiehet saavat melkeinpä naisen kuin naisen pauloihinsa, vaikka naisten täytyy varmasti jollain tasolla ymmärtää, kuinka kaksinaamainen tuo pelimies on. Kai jokaiselle on selvää, ettei kenestäkään tule hurmuria ilman harjoitusta. Joten miksi naiset eivät koe pelimihen "kokeneisuutta" rasitteeksi, vaan ihastuvat hänen kauniisiin valheisiinsa, jolloin me "rehellisemmät" miehet, jotka emme halua valehdella, jäämme toisiksi ja tulemme leimatuksi tylsiksi nössyköiksi. Tämä tylsyys tuntuu sitten jo olevankin aikas iso rasite kumppania etsittäessä. Miksi näin?
Jos tämä vuodatus kuulostaa katkeralta, se johtuu vaan siitä, että se on sitä. Sanon tämän siksi, ettei sitä kenenkään tarvitse minulle vastauksessaan ehdottaa ja epäillä. Mutta pysytään asiassa, eikä mennä vastauksissa henkilökohtaisuuksiin. Joohan?
Miksi siis monet pelimiehet saavat melkeinpä naisen kuin naisen pauloihinsa, vaikka naisten täytyy varmasti jollain tasolla ymmärtää, kuinka kaksinaamainen tuo pelimies on. Kai jokaiselle on selvää, ettei kenestäkään tule hurmuria ilman harjoitusta. Joten miksi naiset eivät koe pelimihen "kokeneisuutta" rasitteeksi, vaan ihastuvat hänen kauniisiin valheisiinsa, jolloin me "rehellisemmät" miehet, jotka emme halua valehdella, jäämme toisiksi ja tulemme leimatuksi tylsiksi nössyköiksi. Tämä tylsyys tuntuu sitten jo olevankin aikas iso rasite kumppania etsittäessä. Miksi näin?
Jos tämä vuodatus kuulostaa katkeralta, se johtuu vaan siitä, että se on sitä. Sanon tämän siksi, ettei sitä kenenkään tarvitse minulle vastauksessaan ehdottaa ja epäillä. Mutta pysytään asiassa, eikä mennä vastauksissa henkilökohtaisuuksiin. Joohan?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Oletan tämän johtuvan lähinnä siitä että jokainen nainen tahtoo olla (ja usein tutnee olevansa) erilainen, erityinen, juuri hänen kohdallaan nuo pelimiehen valheet eivät ole valheita vaan hän on aidosti hurmaantunut...
Ihminen uskoo sen mitä haluaa uskoa.
***
"Ihminen uskoo sen mitä haluaa uskoa."
Varsinkin naiset...
Oliko sinulla kenties jotain näyttöä moisesta?
***
mitään sen eteen että mies tuntisi itsensä erilaiseksi ja erityiseksi. He tykkäävät kyllä olla huomion keskipisteenä, mut miehen noteeraaminen on aika heikkoa. Miksi minun pitäisi uhrata elämästäni edes puolta tuntia naisen seurassa, joka on noin omahyväinen?
Herranjestas, jos tytsy ei ole sinusta sen arvoinen että häneen panostaisit, miksi tekisitkään niin? Suhdetta pitää lähteä yrittämään vasta jos siihen oikeasti on halua, ei vain tavan vuoksi. Ja sinä viehätyt juuri sellaisesta ihmisestä kuin viehätyt, ei mikään velvollisuus ole huomioida naista joka ei sitä mielestäsi ansaitse.
***
näissä kirjoituksissa sinä, että maailma halutaan nähdä kovin kaksinapaisesti ja mustavalkoisesti.
Kyllä ihan kunnollinenkin mies voi olla hyvä supliikiltaan, eivät pelkät rentut ole niitä, joiden seurassa naiset viihtyvät.
Ja toisaalta kokemusta naisista voi olla muillakin kuin rentuilla, esim. vanhojen parisuhteiden takia. Kyllähän esim. 25-vuotiaalla miehellä voi olla takana useampikin ihan kunnollinen ja rehti parisuhde, jossa hän on tullut tutuksi naissukupuolen kanssa ja osaa olla heidän kanssaan rennosti ja "viihdyttävästi".
Valitettavasti nyt on vain niin että tylsä ei kiinnosta siksi että se on tylsää. Eikös se nyt ole ihan järjellä ajateltavissa?
Tosin jos nainen ei halua tylsää miestä, niin ei se tarkoita että sille ainoa vaihtoehto on renttu. Tässä kohtaa tapahtuu juuri se perustavanlaatuinen virhe, joka paistaa näistä kirjoituksista läpi.
Mielenkiintoinen mies voi olla kunnollinenkin. Mielenkiintoiseksi miehen tekee ainakin avoin luonne, tietynlainen sosiaalinen rohkeus (ei tarkoita nyt pokaamista tai muuta seksiä), tietynlainen intohimo jotain kohtaan (harrastus, tai joku muu vastaava) mistä huomaa että hän rakastaa elämää, huomaavaisuus, määrätietoisuus jne.
Kaikki näistä ominaisuuksista on mahdollista olla kunnolliset arvot omaavalla miehellä. Tunnen monta tällaista ihmistä.
Se on se ujous ja syrjäänvetäytyvyys, ei kunnollisuus, joka aiheuttaa "negatiivisen" reaktion. Kun ihminen on kovin varpaillaan, säännöstelee sanomisiaan ja varoo virheitä, niin hän ei anna itsestään mitään täkyä naiselle, ei mitään mihin kiinnostua.
Iloisella, avoimella ja ulospäinsuuntautuvalla asenteella voittaa jo paljon. Ujoudesta pitäisi päästä eron niin että voi puhua itsestään ihan avoimesti. Jokaisessa on varmasti jotain mielenkiintoista, mutta ei kukaan tule siitä tietämään, eikä kukaan sitten kiinnostukaan, jos ei uskalla olla selainen kuin on, rehellisesti, avoimesti ja omana itsenään.
Tämän kirjoitti mies.
Oikein hyvin kirjoitit asiasta ja kovin mielelläni olisin kanssasi täysin samaa mieltä. Suurelta osin olenkin, mutta yksi uusi näkökulma tulee silti mieleeni aivan omien kokemusteni perusteella. Minua on usein pidetty äärimmäisen tylsänä (tai oikeastaan pidettiin silloin kun olin nuorempi mutta ei ilmeisesti enää), vaikka käsitykselle ei pitäisi olla perusteita. Ja jos katsoo, millaiseksi sinä kuvasit ei-tylsän miehen, se kuvaus sopii minuun aika hyvin. En ole ujo, (kiinnostaviakin) harrastuksia on vaikka kuinka paljon, minua on kehuttu huumorintajuiseksi ja hauskaksikin - mutta silti luonnehdittu tylsäksi. Miten tuon ristiriidan sitten selittäisi? Asia lienee niin, että ihmiset (ja minun näkökulmastani naiset) harvoin uskovat sitä minkä tietävät - he uskovat ainoastaan sen minkä näkevät. Mikään näyttö tai fakta sen puolesta, että miehessä voisi olla jotain kiinnostavaa, ei auta jos nainen leimaa miehen tylsäksi ensi silmäyksen perusteella. Se on tunnettu tosiasia, että viiden ensimmäisen sekunnin aikana ihminen luo toisesta peruskäsityksen, joka sen jälkeen tuskin miksikään muuttuu. Järki voi sanoa, että se ja se mies ei lopulta niin tylsä olekaan, mutta tunne määrää lopulta sen, että mies tuntuu tylsältä vaikka tekisi mitä. Entä mitä se ensi sekuntien aikana syntyvä tylsyyden tai ei-tylsyyden tunne sitten oikein on? Tulee ajatelleeksi, että sellainen mies ei tunnu tylsältä, josta syntyy vaikutelma, että pinnan alla on jotain muuta (uteliaisuutta herättävää, jännittävää, jotain salattua menneisyyttä...) kuin se mikä näkyy päältä. Ja tässä kohtaa niillä rentuilla on suuri etu puolellaan: rentulta näyttävästä syntyy heti se tunne, että totuus ei voi olla se minkä näkee tai että miehen entisessä elämässä on taatusti jotain jännää. Kunnollisen näköinen mies herättää vain sen tuntemuksen, että kaikki häneen liittyvä on yhtä tylsän kunnollista. Ja vaikka kunnollinen mies osoittautuisikin värikkääksi persoonaksi, se värikkyyskin tuntuu ennalta arvattavalta, kun taas rentun kanssa voi odottaa kokevansa yllätyksiä harva se päivä.
niin mikä avuksi? Ei auta itku markkinoilla, jos 5 sekuntia riittää.
Tuskin sentään naisille mitään asennekasvatus- ja aivopesuleirejä voi perustaa?
Ja jos edelleen oletetaan että tuo on totta, niin turha taistella tutkainta vastaan, sitten kannattaa varmaan ryhtyä sekä ulkoisesti että sisäisesti mystisemmäksi tai tyytyä siihen miten asiat nyt ovat, eikö?
Ja jatkaen oletustasi; jos nainen ei pysty sen 5:n sekunnin jälkeen enää perustelemaan järjellä itselleen miehen hyviä ja rakastettavia ominaisuuksia, niin ei kai tälläkään kirjoittelulla ole mikään kovin suuri vaikutus naisiin? Ehkä ei ole tarkoituskaan.
Eli sinun oman maailmankuvasi perusteella kehotan ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja ruveta vaikuttamaan mystisemmältä. Se on ainoa vaihtoehto niilla perusteilla.
Suurin piirtein tuota ajoin takaa. Tarpeentonta on tylsille kunnon miehille antaa turhaa toivoa sanomalla, että "kyllä se siitä, kun otat itseäsi niskasta kiinni" tai "kyllä sinullekin oma kulta vielä jostain löytyy" jne. Ei löydy.
Yksi toivonkipinä silti on. Mikäli nainen miehen ensi kertaa nähdessään tietää tästä jo jotain (nimen, ammatin jne.) ja on tehnyt omat oletuksensa siitä, miltä mies tulee näyttämään (esim. tyyliin potilas menee lääkärille, opiskelija opettajan vastaanotolle jne.), ja sitten käykin niin, että mies onkin aivan erilainen kuin on odottanut ja poikkeaa vielä edukseen ennakkokuvitelmista, asetelma on erinomainen ja tuo mystisyyden ehto toteutuu.
Mutta kyllä se renttuna näyttäytyminen varminta on. Renttua nainen haluaa heti ruveta hoivaamaan nähdäkseen mitä sieltä pohjalta löytyy.
Se vika tylsissä miehissä on että ne on tylsiä.
Vaimon voi tappaa muutenkin ko kirveellä -
vaimo voi pitkästyä kuoliaaksi....
On siis ollut monissa näissä kirjoituksissa.
Hyvä mies ei ole yhtäsuuri kuin välittömästi rakastettava kumppani.
Pitää olla jotain mikä yhdistää, mikä sytyttää lampun, herättää kemiat jne...
Ei se suhde tule siitä että laitetaan kaksi ihmistä vastakkain - jos ei nappaa niin ei nappaa.
Eikä kyse tosiaan ole siitä että naiset etsivät renttuja. Mutta naiset etsivät kumppania joka saa heidät tuntemaan itsensä naiseksi, jonka seurassa viihtyy jne.
Yrittäkää miehet ymmärtää tämä.
(yhtä hyvin voisin naisena itkeä miksi miehet etsivät narttuja, eikä kunnon tyttö kelpaa... - tosin tällä hetkellä ei tarvii itkeä sitä).
"Pitää olla jotain mikä yhdistää, mikä sytyttää lampun, herättää kemiat jne... Eikä kyse tosiaan ole siitä että naiset etsivät renttuja. Mutta naiset etsivät kumppania joka saa heidät tuntemaan itsensä naiseksi, jonka seurassa viihtyy jne."
Toisin sanoen siis miehen pitää olla hauska.
"Yrittäkää miehet ymmärtää tämä."
On ymmärretty jo ajat sitten.
Sillä hauska voi olla sillai hiljaisella ja vaatimattomalla tavalla, ei tarvitse olla seuran keskipiste tai show-mies. Mä määrittelen viihtymisen pikemminkin niin, että miehen kanssa on vaivatonta jutella ja ennen kaikkea voi sujuvasti olla välillä ihan hiljaakin.
Vaivaton juttu taas luistaa silloin, kun toinen eri toisaalta yritä olla hirveästi aina samaa mieltä (se on läpinäkyvää ja ärsyttävää), ja eri mieltä voidaan olla rakentavasti pillastumatta toisen mielipiteistä.
No, ehkä olen itse tylsä ja ei-hauska nainen, ja olen vain onnistunut löytämään miehistä kaltaistani seuraa :) Mulla on kyllä useampi samoin ajatteleva naispuolinen ystävä, joten ainakin täällä meillä päin ihan tavallisilla miehillä on mahdollisuuksia...
ei ole välttämättä synonyymi sille että toisen saa nauramaan vedet silmissä.
Mutta... jos nainen haukottelee, nukahtaa jne niin silloin mies ei ole hyvää seuraa.
Käännetääs toisinpäin:
Jos mies haukottelee, nukahtaa, tylsistyy... eikö silloin mies haluakaan rinnalleen kunnollista naista??? Eikö hyvä nainen kelpaa? Pitääkö olla tissimissitiukkapeppu? Mitä... etsiikö mies vain lumppua?
Miksi tyytyä tylsään mieheen tai pelimieheen, kun Suomessa on tuhansittain
niitäkin miehiä, jotka eivät ole tylsiä, mutta eivät myöskään mitään
pelimiehiä?
Miehiä, jotka osaavat olla naisen seurassa ja saada naisen viihtymään,
vaikka olisivat naisesta kiinnostuneet muutenkin kuin sänkyseikkailuna?
Niitä miehiä naiset hakevat ja heidän kanssaan niitä perheitä perustetaan.
Ei se niin mustavalkoista ole, että mies on joko pelimies tai tylsä.
Suurin osa miehistä sijoittuu siihen välimaastoon.
"Miksi tyytyä tylsään mieheen tai pelimieheen, kun Suomessa on tuhansittain niitäkin miehiä, jotka osaavat olla naisen seurassa ja saada naisen viihtymään, vaikka olisivat naisesta kiinnostuneet muutenkin kuin sänkyseikkailuna?"
Miksi miehen pitäisi viihdyttää naista? Miksei naisen tarvitse viihdyttää miestä?
No ei kai kyse olekaan mistään yksipuolisesta naisen viihdyttämisestä,
vaan siitä, että molemmat viihtyvät toistensa seurassa. Jos jostain
tehtävistä on pakko puhua, niin kai se on yhtä lailla naisen "tehtävä"
saada se mies viihtymään?
Minusta kuitenkaan ei ole kyse mistään väkinäisestä tehtävästä,
vaan jos toisen seurassa viihtyy, niin sitten viihtyy. Kai siinä tilanteessa
kumpikin pyrkii tekemään toisen olon mukavaksi?
Ai että miksi? No jos ei toisen seurassa viihdy ja hän on tappavan tylsää
seuraa, niin mitä ihmettä sellaisen ihmisen seurassa edes tekee?
Ennemmin voi lähteä vaikka kotiin katsomaan tv:tä, kuin tuhlata
aikaansa ja tylsistyä kuoliaaksi.
viihtymisestä toistensa seurassa. Ei toinen yksin voi viihdyttää ja pitää "showta" yllä. Eikä kummankaan tarvii olla mitään viihdyttäjiä.
Jos homma toimii niin kumpikin viihtyy automaattisesti toisen kanssa.
Mutta.
Pitää vähän nähdä vaivaa. Kuten ihmissuhteessa yleensäkin. Ei se toimi noin vain - onhan se nähty: avioerojakin olis vähemmän jos jaksettais tehdä parisuhteen eteen töitä. Eikä haeta voi omaa hyvää koko ajan.
sanon, että ei minullekaan ihan kuka tahansa tylsä nainen kelpaa. Minä haluan naiselta voimakkaan persoonallisuuden.
Mainittava kai on, että en tarkoita tällä YHTÄÄN MITÄÄN seksiin liittyvää.
Minä haluan naisen, jolla on maailmasta ja muustakin mielipiteitä, naisen jolla on hyvä huumorintaju, naisen jolla on yhteisiä intressejä kanssani ja naisen joka osaa pistää tarvittaessa vastaan, kun suunnittelen jotakin typerää.
Tiedän että saattaa olla vaikeaa saada kaikkea noista samassa, mutta sinne päinkin kelpaa.
Ei minulle riitä se että nainen on kunnollinen ja mukava, naisella pitää olla persoonallisuus joka sopii minulle.
En sitten tiedä mitä muut miehet haluavat, eli olenko jotenkin kovasti erilainen.
Et voi ajatella naisesta noin. Kuten naisetkin sanovat, miehen pitää kiinnostua naisesta kuin naisesta, vaikka nainen olisikin tylsä. Miehen pitää olla kiinnostava, mutta naisen henkisellä puolella ei ole mitään väliä. Näin naiset asian ajattelevat.
niin naisen tulee olla suuri persoonallisuus että minä kiinnostuisin. Se nyt on asia erikseen odottaako kukaan minun kiinnostumistani, mutta tylsä on vaan tylsää.
Minä kun en iin pelkästä pillusta perusta, muuta kuin korkeintaan kertaluonteisesti. Enkä senkään eteen jaksa sen suurempia tehdä.
"Kuten naisetkin sanovat, miehen pitää kiinnostua naisesta kuin naisesta, vaikka nainen olisikin tylsä. Miehen pitää olla kiinnostava, mutta naisen henkisellä puolella ei ole mitään väliä. Näin naiset asian ajattelevat."
Noin se vaan menee. Ja naisille tiedoksi etten edes odota tähän viestiin mitään vastausta, koska te ette kykene näissä ns. kovissa aiheissa muuhun kuin kieltämiseen tai hiljaisuuteen.
Naisten käytöksestä huomaa hyvin, mitä miehiltä odotetaan. Itse olen ihan hyvännäköinen mies ja saan naisilta helposti huomiota vaikka en olisi edes heidän seurassaan. Naiset tulevat lähemmäs ja rivien välistä voi lukea naisen käskyn "viihdytä mua, huomaa mut". Kun en sitten kiinnitäkään naiseen mitään erityistä huomiota alkaa nainen käyttäytyä kiukkuisesti ja turhautuneesti mua kohtaan. Alan kuulla vihjailuja miehekkyyteni asteesta mitä ihmeellisimpiin asioihin perustuen; jos en juo kaljaa vaan esim. siideriä, olen neitimäinen. Jos pukeudun hieman värikkäämmin kuin harmaaseen tai muihin "miehekkäisiin" ts. umpitylsiin väreihin, olen neitimäinen. Nainen myös heittää lauseisiinsa sanan homo vaikkei edes puhuisi minusta. Yrittävätkö naiset tällä tavoin säikytellä miestä iskemään häntä? Odottavatko naiset, että tästä neidittelystä ja homottelusta miehelle tulee niin suuri häpeä, että hänen on pakko todistaa olevansa hetero ja alkaa sen takia juttelemaan naiselle?
No mutta samanlaisen kuvanhan sinustakin saa. Sinä näytät olevan sitä
mieltä, että kun sinä olet "kunnollinen" ja jonkun mielestä komea
ja mukava, niin nyt kaikkien naisien pitäisi olla sinusta kiinnostuneita.
Että ei mitään väliä millainen maku naisella itsellään on ja millaisesta
luonteesta hän pitää miehellä, kun sinä kerran olet niin kunnollinen.
Naisella ei ole oikeutta valita oman tyyppistään miestä, vaan sinun
kuuluu kelvata kaikille?
Sinä et kyllä selvästikään paljon naisista tiedä ja vedät ihan omia
johtopäätöksiä kaikista naisista muutamien omien kokemustesi pohjalta.
Noh, kukin tyylillään. Valittaminen ei kyllä ole minun asioitani koskaan
pahemmin edistänyt.
*Haukotus*
....etpä ole ainoa....
( vielä suurempi haukotus)
*nukuttaa*
Ok, ei mennä hlökohtaisuuksin, ja en selitä enempää alkuvalintaani.
Minulla oli 2 vuotta sitten 2 vakipanoa. Kumpikin tiesi, että minulla on muita, kuten minäkin, että heillä.
Toinen näistä miehistä ilmoitti olevansa "tylsä" mies, ja toinen oli ihan selvästi pelimies.
Pelimies soitteli minulle silloin tällöin kun oli tulossa tänne päin. Lähetteli sähköpostia usein - seksikkäitä, kiihottavia viestejä. Kerran kokeiltiin puhelinseksiäkin. Kävimme ulkona syömässä, kun hän oli täällä (maksoin osani). Kokeiltiin autoseksiäkin, vähän sellaista doggintyyppistä, kimppaa, seksileluja (sain lahjaksi häneltä, osan ostin itse), hän kertoi fantasioitaan esim. kuinka halusi minun odottavan häntä, kyseli minun fantasioitani. Tykkäsi suudella, hyväillä, oli kestävä - teknisesti varmaan taitavin mies, mitä minulla on ollut. Kiva luonne, hyvä juttelemaan. En rakastunut häneen, lopetin itse jutun, kun hän alkoi kilpailuttaa minua n. vuoden jälkeen, mutta tuosta ei jäänyt traumojakaan.
"Tylsä" mies oli tästä lähempää. Minä kävin usein hänen luonaan, hän täällä. Alkuun lähetteli postia, ei kuitenkaan seksifantasioita, niitä ei osannut kertoa, vaikka kysyinkin. Ihana mies, olisin voinut ihastua. Karvainen, pitkä, hoikka - oikea makupala. Ujonpi ja arempi, kokemattomampi mutta julmetun ihana. Nautin hänen katselemisestaakin, hänen tuoksustaan, ihonsa karvaisesta tunnusta. En itse pitänyt häntä yhtään tylsänä, mutta hän kai minua. Ei sitten enää soitellut, ei lukenut tekstareita, ei s-postiaakaan. Kysyin monta kertaa, että onko kyllästynyt, mutta ei kuulemma ollut. Silti alkoi vedättää eli ei vastaillut. Ei koskaan sopinut. Yritin piristääkin suhdetamme, ja kehitellä kaikkea uutta ja kivaa. Minulla oli muutama todella kiva kerta hänen kanssaan, ja hänkin väitti, että ne olivat kivoja. Mutta silti: ei koskaan aloitetta, että tavattaisiin, ja mä sain kysyä suuunnilleen 6x, ja yhden kerran suostui. Eka joka viikko, sitten joka toinen, sitten kerran kahdessa kuukaudessa. No nyt en ole ottanut yhteyttä, ja ei ole sitten tavattu. Mä en jaksa tahkoa pyörittää. Ilmeisesti se "tylsyys" sitten tarkoittaa sitä, että ei huvita, ei jaksa ja ei edes viitsi sanoa että ei huvita. Ei pokkaa sanoa sitä suoraan.
olen kade, kun en voi edes haaveilla että koskaan saisin jotain vakipanosuhdetta.
höh :(
tylsää tämä tylsyys
ja tylsänä jatkaisit tylsyyttä vain, etkä viitsisi kuin istua tylsänä kotona - sitten sekin vakipanosuhde kuivuisi kasaan, kun ei sitä yksin jaksa tahkota, kun toista ei milläään saa innostumaan yhtään mistään. Ei soittamaan, ei innostumaan - silti puheessa väitti, että ok. Mutta kun ei huvita, tänään ei ehdi. Huomenna on töitä. On flunssaki. Kaupas pitää käydä. Siivota. Jee jee.
Eli ihan oikein sulle.
Tässäkään kuten suhteissa yleensä ei ole mistään kovin monimutkaisesta jutusta kysymys. Naiset yksinkertaisesti tykkää siitä että mies pelleilee välillä ja he saavat nauraa sille. Naisten toivemiehen listaanhan kuuluu niiden perinteisten kriteerien tumman ja pitkän lisäksi hauskuus. Miehen pitää olla hauska. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Ongelmia onkin niillä miehillä, jotka eivät halua tehdä itsestään pelleä naisen seurassa. On varmasti paljon miehiä joilla on hyvinkin nokkela huumorintaju, mutta he eivät halua tuoda sitä esille naisen seurassa, josta ovat kiinnostuneita.
Näiden miesten käytös muuttuu seurasta riippuen paljonkin: kaverien kanssa vitsaillaan enemmän ja heitetään tyhjänpäiväistä läppää ajankuluksi, ja ihastuksen seurassa ollaan syvällisempiä ja aistillisemmalla taajuudella (ei, hyvät naiset, minä en ole homo. Olen hetero).
Itse heitän hauskoja juttuja naisten seurassa joista en ole kiinnostunut, koska suhtaudun heihin täysin neutraalisti. Ne harvat naiset joista olen elämäni aikana ollut kiinnostunut (3 naista ja olen nyt 25-vuotias), niiden seurassa en olekaan enää samanlainen. Muutun rauhallisemmaksi ja hauskat jutut muuttuu tavallisiksi ja tylsiksi, koska suhtaudun vakavammin sellaiseen naiseen josta olen kiinnostunut. Ihastuksen kiusoittelemista en laske hauskaksi läpänheitoksi. Voisi sanoa, että ihastuksen seurassa luonteeni muuttuu maskuliinisesta feminiiniseksi. En tosin ole luonteeltani muutenkaan maskuliininen, mutta sellainen jätkämäinen hauskojen juttujen heittäminen loppuu täysin kun ihastus on samassa seurassa.
Tästä käytöksen muutoksesta on seurannut se, että ne naiset joista en ole kiinnostunut ihastuvat minuun juuri siksi koska olen heidän seurassaan hauska. Ne pari naista joista itse olen ollut kiinnostunut ovat ehkä saattaneet ollakin ihastuneita minuun (en ole täysin varma), mutta jutut eivät ole edenneet edes tunnusteluasteelle ja pelkään tämän johtuvan juuri siitä etten ole heidän seurassaan hauska. Odottavatko nämäkin naiset sitä puuttuvaa palasta, eli että alan pelleilemään heidän seurassaan? Senkö jälkeen he voisivat suhtautua minuun normaalisti?
Mielenkiintoisena yksityiskohtana olen huomannut että näiden itseäni kiinnostavien naisten seurassa naiset ovat puoliväkisin odottaneet tilaisuutta nauramiseen. Kun sanoin jotain mikä ei ollut mitenkään erikoisen hauskaa, nämä naiset nauroi siihen malliin kuin olisin vuosisadan koomikko! Odottiko nämäkin naiset siis sitä että missä kohdassa kerron hauskan jutun jotta he voivat nauraa sille? Luulivatko nämä naiset, että yritän kovasti olla heidän seurassaan hauska, mutten kykene siihen ja he auttoivat minua nauramalla puolihauskoille toteamuksilleni, joihin en odottanut naisen reagoivan naurulla? Ei varmaan ole yllätys että kiinnostukseni näihinkin naisiin lopahti aika äkkiä. Tunnelma oli todella teennäinen, kun kerroin jotain juttua ja jos esim. totesin että "sitten puolimatkassa reissua meiltä loppui bensa" niin nainen nauraa siinä kohdassa teennäisesti ikäänkuin minä odottaisin häneltä sellaista käytöstä.
Miksi miehen pitää olla hauska naisen seurassa? Minua ei ainakaan kiinnosta olla.
Naiset haluaa pellen?!
Edellinen oli hyvä kirjoitus. Kannattaa naisten lukea se tarkemmin.
Ihan siksi, että huumorintaju on tärkeä osa suhdetta. Jos kaksi ihmistä nauravat ihan eri asioille, tuskinpa se juttu toimii. Jälleen, kaksi asiaa, vakavuus ja hauskuus, eivät sulje toisiaan ollenkaan pois. Ihastuksen seurassa voi ihan hyvin esitellä itseään monipuolisestikin. Yleensä kirjoitan palstoille, jotka eivät ole niin voimakkaasti sukupuolistereotyyppisesti jaottuneita kuin suomi24, mutta sen vaan sanon, että kyllä ihastuminen vaatii sitä, että toisesta näkee monia eri puolia. Ja myös nainen voi olla hauska. Ehkä kannattaakin, jos meinaa miehen pitää tai hurmata. :)
koska se on minun alaani. jos kaksi humoristia on yhdessä, niin se menee kilpailuksi siitä kummalla on hauskemmat jutut.
ja sitten ei ole enää kellään hauskaa.
> en halua että nainen on hauska koska se on minun alaani.
> jos kaksi humoristia on yhdessä, niin se menee kilpailuksi siitä kummalla on hauskemmat jutut.
Meillä on hauskaa. Ollaan molemmat mustan huumorin ystäviä ja rasisteja, toinen on huumorityypiltään sovinisti ja toinen feministi.
Että miehen pitäminen jonkinlaisena viihdekeskuksena on saatanan tyhmää ja tuhoisaa. Jos teillä on tylsää menkää tyttöjen kanssa tekeen niitä kiinnostavia tyttöjen juttuja. Ei parisuhteiden tarvi olla sitä että sen kumppanin kanssa nyhätään kuin jeesusteipillä liimattuna.
Jos taas naiset haluatte miehen ennenkaikkea viihdesyistä niin sitten on nää Hunks yms viihdepalvelut joissa kyl riittää menoa ja meininkiä.
Se oma viihtyminen on itsestä kiinni, ei sitä voi kumppanilta odottaa.
Tämän sanon myös miehille jotka kokee että heidän tehtävänsä on miellyttää naista. Ja vitut, ei se niin mene.
Viimenen "miellyttää" sana muutettava "viihdyttää". Toki miehen kannattaa miellyttää naista, mut siis miksikään DVD-soittimeksi ei todellakaan pidä ruveta. Akoilla on jo muutenkin tarpeeksi valtaa pomputtaa miehiä jotka ei pidä varaansa.
Voi hitto. Tämähän taitaa olla minunkun luonteenpiirteeni/ongelmani:
"Itse heitän hauskoja juttuja naisten seurassa joista en ole kiinnostunut, koska suhtaudun heihin täysin neutraalisti. Ne harvat naiset joista olen elämäni aikana ollut kiinnostunut (3 naista ja olen nyt 25-vuotias), niiden seurassa en olekaan enää samanlainen."
Paitsi naisia 1.5 ja ikää 20. Tuo puolikas on sellainen, josta en oikeen heti tiennyt. Aluksi se oli vaan juttukaveri, joka jaksoi lörpötellä vaikka kuinka paljon. Sitten havaitsin häneltä jotain kiinnostukseen vivahtavaa ja omat ajatukset hänestä muuttuivat. En heittänyt enää samanlaista läppää ja herjaa. Tulin varmaan varovaisemmaksi juttujeni suhteen, etten vaikuttaisi tyhjäpäältä. No, nyt ei juttukaan enää luista ja kiinnostus molemminpuolin näyttää lopahtaneen.
Eli naisista, joista on kiinnostunut, pitäisi ajatella, että he ovat vain juttuseuraa ja ihan hauskoja kavereita. Ei mitään sen enempää. Silloin homma voisi edetä pidemmällekin. Ongelma vain on, milloin ruveta ajattelemaan muutakin tästä naisesta, eli milloin ruveta viisaammaksi, syvällisemmäksi, tylsemmäksi.
Mitenniin ruveta jotain?
Ole itsesi, älä rupea mitään. Ellet tiedä mikä olet - ota selvää. Jos sun tarvii alkaa muuttamaan "esitystä" kesken kaiken niin silloin et ole ollut jossain suhteessa itsesi lainkaan.
Toki kaikissa on jotain puolia, julkinen, yksityinen, kaukainen, läheinen... mutta tietyt perusasiat - perusluonne - pitää olla aina sama, saman luonteen eri puolet.
Vain olemalla autenttinen itsensä kaikkialla (paitsi jos tietoisesti valitsee olla muuta ja hyväksyy että se ei sitten johda todelliseen tutustumiseen) - voi saada sen tietyn luottamuksen koska on aina se oma persoona joka paistaa läpi.
Tälleen mä se näen.
En osaisikaan vetää mitään roolia, vaikka haluaisinkin - varsinkaan pidemmän päälle. Tuossa viestissäni vain toin esille omat ajtukseni siitä, miten naisen saisi ehkä helpoiten kiinnostumaan ja menemään mahdollisesti vähän pidemmällekin. Ei tuolla tyylillä pysyvää suhdetta aikaan saisi, sen tiedän itsekin.
ei, enkä mä mitään vaadikkaan mutta jos haluu seksiä niin vois panostaa laatuun siitä varmasti saa molemmat enemmän...
Olenko mä nyt jotenki väärässä?
Lähdetäänpä tosiasioista. Ensinnäkin, naisen iskeminen on yksi sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Jo jotkut pienet pojat tulevat hyvin juttuun myös tyttöjen kanssa, juttelevat paljon ja tutustuvat helposti uusiin ihmisiin. Joku voi sanoa, että se on sitä pelimiehen käytöstä, muttei välttämättä. Pitkälle kyse on kuitenkin aina sellaisesta asiasta, kun sosiaaliset taidot. Jotkut ihmiset sukupuolesta riippumatta ovat hurmaavia ja pystyvät solmimaan kontakteja helposti. Heillä on myös seuraa tarjolla aina.
Toki on olemassa niitä aitoja pelureita, jotka valehtelevat ja huijaavat. Myös naisissa. Mutta pääpiirteittäin on totta, että kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen saa jos on sosiaalinen, iloinen ja puhelias. Tuppisuu viehättää vain harvoja ja se pitää kyllä paikkansa myös naisten kohdalla.
Rehellisyys ei vielä ole tylsää. Tylsyys on tylsää. Jos ihminen on tympeä, luonteeton ja sosiaalisesti estynyt, on selvää ettei hän kyllä todellakaan vastaa kenenkään käsitystä unelmakumppanista. Jos ihminen sen sijaan on puhelias, sosiaalinen ja kiinnostunut asioista ja ihmisistä, hän antaa itsestään helposti lähestyttävän ja mielenkiintoisen kuvan. Suositummuuden avain on ekstroverttius. Eikä rehellisyys tai ekstroverttius ole toisiaan pois sulkevia ominaisuuksia. Jos on introvertti ja makaa kaikki päivät kotona, eipä ole ihmekään, että ei tapaa ketään.
Lisäisin vielä, että tottahan se on, että pelimies harvoin on introvertti. Mutta jos ihmisiä nyt karkeasti arvioi introvertti - ekstrovertti asteikolla, niin varmasti vähintään 70% miehistä omaa riittävät sosiaaliset taidot naisen hurmaamisen baarista ainakin joskus ja ehkä n. 10% lukuunottamatta kaikilla on ainakin tuttavapiirin kautta mahdollisuus löytää itselleen puolisko.
Ujoille nettiyhteisöt tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisiin. Etenkin nettiyhteisöjen tapaamiset voivat johtaa siihen, että ujollakin miehellä käy flaksi.
Oma poikkeuksensa ovat sitten ne introvertit, jotka eivät saa sanaa suustaan missään ja joiden käytös on niin poikkeavaa, että he lähinnä pelottavat naisia.
Alle kolmikymppisillä se varmasti meneekin noin, että pelimiehet saa kaikki naiset.
Se johtuu siitä, että siinä iässä useimmat naisetkin tahtoo vielä viettää villiä sinkkuelämää.
Nainen joka tahtoo vakavaa seurustelua ja etsii potentiaalista isähahmoa, ei varmasti lähde mistään renttulaumasta sitä isäehdokasta etsiskelemään.
Ainakin itselläni meni näin. Aijemmin tuli vietettyä aikaa niiden naisten naurattajien kanssa, mutta nyt kun olen 30v, minulla on ikioma "tylsä mies", jota en vaihtaisi mihinkään.
kaiken maailman pillunvonkaajien seurassa, koska oli niin ihanaa tuntea itsensä haluttavaksi naiseksi, johon miehet haluavat upottaa kalunsa? Ja sitten, kun halusit lapsia otit tylsän miehen. Missä vaiheessa alat kyllästymään häneen kun hänessä ei ole tarpeeksi jännitystä, otat eron ja alat taas hengailemaan niiden vonkaajien kanssa?
Huora. :)
Tavallaan olet siis tylsistynyt itsekin, kun olet alkanut viettää "tylsää" perhe-elämää. Mutta miksi ajatellaan, että vain naiset muuttuisivat iän myötä tuohon suuntaan? Oletko ihan varma, ettei nykyisin niin tylsä miehesi ole hänkin tehnyt nuorempana ennen sinun tapaamistasi monenlaista kaikkea muuta kuin tylsää?
Sitä kutsutaan aikuistumiseksi, ja sitä on tosiaan havaittavissa sekä miehillä että naisilla. Ja sehän on hyvä, että molemmilla on ne juoksut juostuna.
Niin, sillä erotuksella, että mies on tehnyt kaikkea muuta kuin tylsää ja naisilla sitä kutsutaan sitten nähtävästi huoraamiseksi :(
Jos luulet että komeus korvaa aivojen puuttumisen ja käytöstavat...Erehdyt
"Miksi siis monet pelimiehet saavat melkeinpä naisen kuin naisen pauloihinsa, vaikka naisten täytyy varmasti jollain tasolla ymmärtää, kuinka kaksinaamainen tuo pelimies on."
Se, että kaikki sinun tuntemasi tai tietämäsi naiset ovat pelimiehen pauloissa, ei tarkoita, että kaikki ovat. Sitäpaitsi, voi yhtä hyvin olla, että nämä naiset ovat pelinaisia. Ei ole aina niin helppo sanoa sivusta, kuka vie ja ketä.
Suurin osa naisista lienee ihan tavallisissa parisuhteissa. Eikä kaikkia naisia todellakaan kiinnosta pelimiehet, ainakaan pitkään suhteeseen. Toisaalta, niin pelimies kuin -nainenkin voi rauhoittua. Ihminen voi muuttua.
Kaksinaamaisuudesta en menisi takuuseen; jotkut pelaavat vain yhden kanssa kerrallaan.
Hurmuriksi voi tulla vähemmälläkin harjoittelukappaleiden määrällä, jos hankkii itselleen sosiaalista älyä harjoittamalla sitä ihmisten kanssa toimimalla, ja käyttää aikaansa sosiaalisen maailmaan puoliin liittyviin mielikuvaharjoituksiin.
En tiedä, mitä nyt tarkoitit kokeneisuudella, mutta jos tarkoitit sillä monia seksi- tai seurustelukumppaneita, niin eivät kaikki monia kumppaneita omaavat ole pelimiehiä tai -naisia. Jotkut, joilla on ollut monia suhteita, ovat kuitenkin olleet aina vain yhdessä suhteessa kerrallaan ja olleet rehellisiä suhteen laadusta.
Lisäksi on pelureita, jotka eivät pelaa peliä loppuun asti, mutta pitävät siitä, että joku on heihin ihastunut.
Sitäpaitsi ihmiset eivät ole noin yksiulotteisia. Yllättävän monesta ulospäin kunnollisen oloisesta tyypistä voi paljastua peluri. Toisaalta taas pelurilta vaikuttava tyyppi saattaakin olla kunnollinen.
Ja miksi yleensä pitäisi määritellä, minkälainen ihminen on kunnollinen ja minkälainen ei? Kiltteyttä ja kunnollisuuttakin on montaa laatua.
Tunnen monia kilttejä ja mukavia naisia, jotka haluaisivat kiltin ja mukavan miehen. Heille käy kuitenkin niin, että baarissa ne kiltit ja mukavat miehet eivät huomaa "harmaavarpusia", vaan yrittävät niitä paikan pelinaisia. Ja sitten itketään kun ei "kellekään naiselle kelpaa". Hohhoi.
Itse kuulun sellaisiin naisiin, jotka kiertävät kaukaa ns. pelimiehet! Suorastaan etoo jo heti alkuunsa heidän tyylinsä puhua, olla ja iskeä naista eli muhun ei tehoa tuollaiset keinot ollenkaan.
Oma mieheni on kiltti ja monen mielstä varmasti tylsä mies (ei siis ryyppää, ei hakkaa minua eikä lapsiamme, ei juokse vieraissa jne.), mutta hyvä näin.
Makuja on monia, puolin ja toisin :)
"Jos komealla miehellä ei ole mitään korvien välissä, niin kiinnostus ei kestä kauan. Älykkään tai ainakin jollakin tavalla keskustelutaitoisen miehen kanssa suhde pääsee kehittymään, ihan näin nopeasti ajateltuna :)
Mutta onhan meistä moneksi!"
Ja komea mieshän ei voi tietenkään olla fiksu?
Tietenkin komea mies voi olla fiksu, ei siitä ollutkaan kysymys. Onhan mulla kotonakin sellainen :)
Kuten myös kauniit naiset voivat olla fiksuja, ei ulkonäkö kumoa älykkyyttä...
Minunkin perässäni on esimerkiksi yksi stalker, joka muistaa huoritella joka käänteessä, mutta yrittää silti seurata kiimaisen tarkasti yksityistä elämääni. Toisen käden lähteistä tosin, koska en suostu olemaan hänen kanssaan tekemisissä. Säälin häntä.
Vaikkemme ole missään tekemisissä, tämä henkilö yrittää säännöllisin väliajoin lähettää muita ihmisiä kysymään, joko on alkanut kiinnostaa. Mikä hänessä kiinnostaisi, säälittävyys? Tylsyys? Sairaalloinen takertuminen? Ai niin, kiltteys? Noin toimiva tietysti on yhtä kiltti kuin auvinen vänkyrällä.
Nämä tämän palstan kunnon miehet ovat niitä, jotka eivät "kelpaa" kenellekään. Kaikki ruikutus pohjaa itsepetokseen, kun ei pysty myöntämään edes itselleen, ettei kelpaa kenellekään.
Koskas tylsyydestä olisi tullut hyvä ominaisuus? Miksi haluaisin tylsää seuraa, kun nykymaailmassa en tarvitse elättäjää eikä lapsiakaan ole pakko tehdä. Haluan viettää aikaani mielenkiintoisen ja hauskan ihmisen seurassa, onko se niin väärin?
Sanon sen verran, että vaikka en renttuihin sorrukaan, niin niissä on jotain sanoinkuvaamatonta vetovoimaa. Sitä ei voi selittää. Vaikka järki sanoo, että sellaisen miehen kanssa ei voisi koskaan elää suhteessa, niin se tunne on jotain toista. Ja sitä on tosiaan mahdotonta kuvailla.
Mutta suhteen perustamiseen tarvitaan oikea mies, rehellinen, luotettava ja uskollinen.
Voisin esittää vastakysymyksen: miksi miehet valitsevat naisen joka on jakanut pesäänsä ympäriinsä ja joka on muutenkin ties mitä, kun tarjolla olisi hyviäkin naisia? Tai no ei tietenkään tarjolla, mutta siis joka tapauksessa ympärillä on.
ei ole pelimies.
Tylsän miehen vastakohta on mies, joka osaa/haluaa keskustella, osaa/haluaa koskettaa, on kiinnostunut naisesta... jne.
Ei mikään väkisinvitsinvääntäjä!!! yök sellaisille. Ja yök pelimiehille.
Mä tapailen tällä hetkellä miestä, joka on oikeastaan aika kuivan asiallinen, fil.tri, tutkijatyyppi, älykäs... mutta siitä huolimatta hän saa minut viihtymään seurassaan, välillä nauramaan.. älkää kysykö miten. Jotenkin hän vaan osaa sen taidon - eikä siis ole peli- tai vitsiniekka.
Ei ole olemassa kahta miestyyppiä kuin joidenkin (miesten) fantasioissa.
Idea on se, että omat huonot ominaisuudet kielletään tai tehdään välttämättömyydestä ainoa sallittu hyve. Tylsä ihminen onkin paras mahdollinen, tylsyydessä on etunsa! Hey.
Vastakkainen ryhmä, johon luonnollisesti kuuluvat kaikki yksilöt, joilla on joitakin ominaisuuksia mitä itsellä ei ole, väännetään niin äärimmäiseen, kliseiseen ja irvikuvamaiseen muotoon, että kuka tahansa ryhmittelyn lukeva on valmis kivittämään tämän vastakkaisen ryhmän, joka tosin ei vastaa todellisuutta, jonka kadotimme jo alun perin.
Minusta miehen ja naisen tulee -tietysti- saada toinen toisensa viihtymään, viihtymään ihan tavallisina päivinä kun käydään saunassa, levätään sohvalla, katsotaan televisiota, käydään kaupassa jne. Se on juurikin piristävää keskustelua, huumorintajua, viihtymistä, nauramista, vakavien jakamista jne.
Ihmeellistä suggestiota ja itsepetosta joillakin, että kaikki joiden seurassa viihdytään ovat jotain väkivaltaisia, hakkaavia alkoholisteja. Pikemmin jälkimmäiset ovat niitä, joita kartetaan.
sama asia kuin tylsyys?
En ole koskaan ollut ihastunut pelimieheen, joten en osaa vastata kysymykseesi. Mutta oletetaan, että semmoisia on olemassa ja he valehtelevat naisille. Tuskinpa se valehtelu tekee heistä mielenkiintoisia naisille, jokin muu sen täytyy olla. Rehellisyys nimenomaan on mielenkiintoista ja hyvin harva mies uskaltaa olla rehellinen naiselle. Se saattaa olla osaksi naistenkin syytä.
Parisuhteen kiemuroissa joskus unohtuu että siinä seksissä tehään jotai muutaki ku pamputetaan.. tai ei edes tehdä sitä vaan...ähistään päällä ja se kestää kovin vähän aikaa..
esileikki minimoidaan..ei kosketella ei suudella kiihkeästi kaulaa yms..
Hallitse naista, ota se, pidätä ja ota lisää, kun nainen työntää selkäkaarella itseään sua vastaan on asiat kohillaan ja sä voit näykkiä kaulaa rintoja jne. Uskon ettet pety itsekkään...
Tai vaihda paikkaa, puhu rivoja.. katsele hymyile ja supita vaikka kauppa reissulla korvaan että "Oon halunnu sua kokopäivän ...
Tai sivele autolla ajaessa naisesi säären sisäsyrjää... Läheltä sieltä... mene yhdessä suihkuun pese.. sivele.
Jos jokainen paneutuisi parisuhteeseen tietyllä hartaudella ja käyttäisi mielikuvitusta niin parisuhteet säilyisivät hengissä..
En ole vielä itse elänyt suhteessa jonka seksinpuute tappaa.. ehkä tämä suhde on ensimmäinen... Ei vaan auta mikään enää oikein.
miehille joten miks miesten pitäis "hallita naista, ottaa hänet, näykkiä kaulaa ja rintoja, puhua rivoja, supista naisen korvaan "olen halunnu sua koko päivän", sivellä naisen säären sisäsyrjää, pestä naisen selkää suihkussa jne..."? Miksi? Miksi?
Miksi?