Kyllä on työnhaku turhauttavaa tänä päivänä! Vaikka miten paljon haet, siltikään et pääse minnekään. Työuraa takana reilut viisi vuotta sosiaali- ja rekrytointialoilta, mutta ei tunnu merkitsevän mitään. Koulutus VTM, ikää 31v,pääkaupunkiseutu ja mies.
Mitenkäs teillä muilla korkeasti koulutetuilla menee työnhaun suhteen? Minkä tyyppisiä töitä teette? Vastaako koulutusta? Näyttää ainakin siltä, että akateemisen tutkinnon arvo on täysin romahtanut näiden yleistutkintojen osalta.
Mitenkäs teillä muilla korkeasti koulutetuilla menee työnhaun suhteen? Minkä tyyppisiä töitä teette? Vastaako koulutusta? Näyttää ainakin siltä, että akateemisen tutkinnon arvo on täysin romahtanut näiden yleistutkintojen osalta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Varsinkaan henkilöstönhakufirmojen kanssa, sillä siellä henkilöstöä on laidasta laitaan eli aina opistotasolta lähtien, ja tosi nuoria poikia ja tyttöjä, joilla ei kokemusta oikein mistään vielä, ja eivät aina ymmärrä koulutuksesta, työkokemuksesta ja haettavan työn vaatimuksista riittävästi, eivätkä ylipäänsä elämästäkään.
Se myös kannattaa muistaa, että yrityksissä haetaan yleensä pieneen palkkaan tyytyviä ja yleensä hieman hissukoita ruskeakieli-tyyppejä, joten jos olet jollain mittarilla parempi kuin mahdollinen esimiehesi, ja vielä reipas, niin todennäköisesti et tule valituksi.
Itse valmistuin 2003, pääsin heti viiteen haastatteluun ja sain kaksi paikkaa, joista toiseen menin. Jäin kesällä työttömäksi ko.paikasta, sen jälkeen ei yhtään kutsua haastatteluun. Eli vastavalmistunutkin saa paremmin töitä kuin neljän vuoden oman alan kokeemuksen omaava. Ikää 28 v., FM ja naimisissa oleva nainen. Lapsentekoiässä siis varmaan monen pikkufirman rekrytoijan mielestä. Muuta selitystä en ole keksinyt. Koulutusta alempiin duuneihin on vielä vaikeampi päästä, kun pelkäävät etten viihdy pitkään kuitenkaan. Tällaisia ajatuksia minulla.
Samaa mieltä. Olen niin ikään 31, koulutukseltani FM (humanisti). En ole vielä kovin kauan ollut työttömänä, mutta töitä olisi pakko löytää aika pian, muuten loppuu rahat. Olen nainen, joten työnantajien silmissä otsassani on ilmeisesti "teen pian lapsia" -leima. Sikäli miehillä on työnhaku varmaan helpompaa.
Itse olen ihmetellyt sitä, miten paljon pk-seudulla täytyy olla työttömiä maistereita, kun en onnistu saamaan edes huonosti palkattuja alan töitä. Olen hakenut duuneja, joissa palkka olisi tonnin (!) huonompi kuin edellisessä työssäni, mutta silti en ole saanut edes kutsua haastatteluun. Joku toinen maisteri on saanut paikan. Itselläni on mielestäni hyvää työkokemusta, mutta se ei näköjään riitä. Ehkä pitäisi kouluttautua uudelleen.
Olen maisteri, humanistinen. Postinjakajana työskentelen. En enää hae työpaikkoja, koska yli 200 hakemusta riitti. Ei toivoa koulutusta vastaavasta työstä.
Itsellä alla on insinöörin koulutus ja heti ensimmäisellä hakemuksella tärppäsi, kun olin aikeissa vaihtaa firmaa. Tosin katsoin aika tarkkaan, että haettu duuni vastasi vahvuuksiani.
Ikää reilu 40v. Ins., DI, kokemusta n. 15 v. 3 vuotta työttömänä. Haettu paljon, yleensä haastatteluun päässytkin. Aina ihmetelty ja kehuttu useita ylennyksiä sisältävää uraa ja kehuttu kovissa liemissä keitetyksi. Osaaminen ja kokemus kiitelty.
Töitä tosin ei löydy, ei kirveelläkään. En keksi mitään muuta syytä kuin etteivät uskalla ottaa.
Aika moneen hommaan tosin väitetty ylikokeneeksi.
Työtön vaimo, perhe ja rahat loppu.
tilanne, mutta luulen, että taitaa olla jo ikä este tai sitten palkkataso, ja myös se, että on ollut haastatteluja, joissa esimies on ollut jotenkin sellainen onneton hissukka, että ei ole tainnut uskaltaa ottaa reipasta alan osaajaa.
mutta alla on amk-tutkinto sekä surkean vähän työkokemusta. Eikä tutkinto paina,vaan se työkokemus. Tottakai yritykset palkkaavat sen, jolla on "sopiva" määrä työkokemusta. Ei liikaa tai liian vähän... Ammattia aion vaihtaa, sillä ei työnhakeminen tulisi olla näin vaikeeta ja siitä pidän huolen, etten ilmaiseksi työntekijäksi ryhdy. Kyllä työnteosta kuuluu saada palkka, tietenkin!! No, hanttihommissa ja opiskelemaan taas...
Mikä kumma fiksaatio suomalaisilla on edelleen "koulutusta vastaavasta työstä"? Opiskelin viestintää, opintojen ohella tein keikkaa ja loppujen lopuksi päädyin logistiikka-alalle. Työnantaja on kouluttanut, olen itse tehnyt avoimen korkeakoulun opintoja ja edennyt ihan mukavasti.
Eli kannattaa myös opintojen päätyttyä pitää silmät auki työmahdollisuuksien suhteen ja luoda niitä suhteita. Älä ikinä polta siltoja takanasi; sillä koskaan ei tiedä keneen törmää tulevaisuudessa.
Minusta on hyvä että akateemisen tutkinnon arvo on romahtanut. Monet ovat turhaan katsoneet opintosuorituksia jättäen persoonallisuuden, motivaation ja taidon sivuun. Näitä kun ei yliopistopapereiden arvosanoilla pysty mittaamaan.
Vastaan omasta puolestani: Ymmärrän hyvin niitä, jotka tahtoisivat tehdä koulutustaan vastaavaa työtä - senhän takia he ovat ko. alalle hakeutuneet, että haluavat tehdä sen alan töitä. Mulla ei ole minkäänlaista "fiksaatiota" tehdä koulutustani vastaavaa työtä, mutta kun en niitä "huonompia" töitä saa. Mua pidetään ylikoulutettuna esim. myyjän töihin. Tämä ei ole mun omaa kuvitelmaa, vaan työnantajat ovat sanoneet mulle näin.
Painotettakoon vielä, etten itse pidä mitään työtä sinänsä huonona.
Itsellä DI:n paperit ja kansainvälistä työkokemusta. Tällä hetkellä olen töissä, mutta tämäkin pesti loppuu ensi kuussa. Jos en nyt saa kuukauden sisällä töitä niin päädyn taas työttömäksi. Ennen nykyistä työtäni olin 8 kuukautta työttömänä. Ja ennen edellistä työtäni olin 2 vuotta työttömänä.
Työttömyysaikanani hain myös ns. hanttihommia ja töitä laidasta laitaan. Hain myös koulutuksen kautta töihin. Erääseen koulutukseen lähes pääsinkin, mutta sitten työnantaja (koulutus olisi tapahtunut työn ohella) päätti olla palkkaamatta minua koska pelkäsi että heillä ei olisi tarjota minulle tarpeeksi haastavia tehtäviä. Itse olin lähinnä ollut huolissani että pärjäisinkö siinä koulutuksessa.
Tämä on tällainen akateemisen loppututkinnon kirous. Ja siihen kun lyödään päälle kansainvälistä kokemusta, niin kukaan ei uskalla palkata.
Nyt jos jään työttömäksi niin aion kokeilla hakea hanttitöitä ja sanoa että ei ole mitään työkokemusta mistään kun juuri pääsin vankilasta. Katsotaan joko sitten saisi töitä.
Jatkoksi tuohon edelliseen että olen 37v. mies ja tällä hetkellä koulutusta vastaavassa työssä, mutta aivan liian vaativassa minun kyvyilleni.
Tarttis keksiä työ joka on vähän helpompaa. Ikävä kyllä aikaisempi työkokemus taitaa estää semmoisen saannin.