Henkistä vakivaltaa

keinot vähissä kirjoitti:

Olen soutanut ja huovannut liitossani jo pitkään. Olen ajatellut, että kunhan saan lapseni kasvatettua niin se on sitte moro, jos puolison käytös ei muutu. Ja sehän ei muutu. Nuorempi asuu kotona ja tilanne on aivan hirveä. Mies on alkoholi ja mustasukkaisuus ongelmien lisäksi aivan mahdoton kontrollifriikki. Ja jos hänen pillin mukaan ei tanssita seuraukset ovat aivan naurettavia ja raivarit kamalalia. En ole lähtenyt enää aikoihin mukaan hänen peliinsä, joten hän purkaa käskynsä nuorempaan ja niitä käskyjä riittää, joka (onneksi) on luonteeltaan äkäinen eli ei suostu tanssimaan miehen pillin mukaan aina. Tästä tulee aivan naurettavia rangaistuksia: puhelin pois, ei rahaa, ei tietokoneelle, ei sitä ja ei tätä. Vanhempi lapsi muutti heti kotoa, kun täytti 18. Tämän jälkeen tilanne on pahentunut jatkuvasti.

Olen ehdottanut lapselle että lähdetään kaksistaan, koska en enää jaksa tätä. Mutta ilmeisesti tälläisiin oloihin tottuneena, lapsi ei pidä asiaa tarpeeksi kamalana, vaikka joka päivä riidelläänkin. Koti on mukava ja siellä on kaikki pelit ja vehkeet, milloin niitä saa käyttää.
Mies on hyvässä ammatissa, hänellä ei ole ollenkaan ystäviä, välit omiin sukulaisiin ovat joko poikki tai "harvat". Hän on ahkera ja aikaansaapa, en voi kieltää. Kaiken pitää olla ulospäin hyvin. Lisäksi hän on aina kotona. Normaaliviikkoina alkoholia kuluu reippaasti yli suurkuluttajan rajan, joka ilta. Välillä pidetään nokanvalkaisuaikoja, mutta ne ajat ovat oikeastaan vielä pahempia. Minun menoista hän on tarkka ja saan kuulla "huorittelua" ym asiatonta. Olen pitänyt harrastukseni ja menen tärkeät reissuni siitä huolimatta.

"Tuleva" erokin huolettaa, koska miehen oveluudella ja ilkeydellä ei ole mitään rajaa, kukahan tälläisessa tilanteessa voisi auttaa?? Voiko omaa puolisoa haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta ja kotirauhanrikkomisesta? Olen selvinnyt pienillä mustelmilla, koska panen vastaan. Puhelin ja muut tavarat minun pitää pitää tarkkaan tallessa, koska raivarin tullen ne saattavat hävitä. Hän saattaa katsoa tv:ta todella suurella voyymillä yöllä vain ärsyttääkseen meitä.
Puhuminen hänen kanssaan on turhaa, koska vika on minussa. Minun pitäisi olla hänen kanssa samaa mieltä asioista ja en voi sitä läheskään aina olla. Hän yrittää savustaa minua ulos kodistani ja minusta hän on se, joka häiritsee ja jonka kuuluu lähteä. Mitä teen? En halua jättää lastani yksin sen hirviön käsiin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä