Laitan tämän viestin tänne, kun tuolla Vanha suola janottaa-osiossa oli vain yksi vastaus koko päivänä..
Ajattelin josko olisi kellään kokemusta suhteen uudelleenaloittamisesta. Meillä on erosta pari kuukautta ja mies on halunnut koko ajan olla yhteyksissä tässä parin kuukauden aikana ja muutama viikko sitten soittikin, kun hänellä oli kauhea ikävä ym. rakkaudentunnustuksia lateli. Jätimme kuitenkin siihen, koska yritin vain saada häntä unohtamaan minut. Olen aina lopettanut yhteydenpidot kaikkien edellisten eksien kanssa.
Kävi niin, että silloin kun erosimme, minä koin tulleeni loukatuksi. Olisin halunnut selvittää asiaa mutta hän olikin mennyt ottamaan uuden naisen eikä vastannut minulle, siis asiat jäi selvittämättä. Tämä loukkasi minua. (Hän itse kertoi, että tämä suhde ei merkinnyt mitään ja hän lopetti sen 1 viikon tapailun jälkeen).
Lähetin viime yönä hänelle viestin, jossa ensimmäistä kertaa kerroin, että koin tulleeni loukatuksi. Kerroin myös mitä vieläkin tunnen ja sanoin, että jos hän vieläkin tuntee samoin, olisi mukavaa jutella. No, hän vastasi siihen ja kertoi, että hän oli kokenut, että minä olin kohdellut häntä epäreilusti. Muutaman viestin jälkeen ymmärsin, että me molemmat olimme ymmärtäneet asioita väärin ja siksi meidän suhteemme oli päättynyt. Hän kertoi myös viesteissään omista tunteistaan ja toivoi, että voisimme jutella. Tänään hänellä oli kiire, mutta sovimme, että huomenna illalla juttelemme ihan kunnolla.
En ole koskaan jatkanut rakkaussuhdetta (olen vain 2 kertaa rakastanut ja tämä mies on ehdottomasti elämäni suurin rakkaus) jos se on kerran poikki mennyt. Me olimme todella onnellisia yhdessä eikä ollut koskaan sellaista aikaa, että olisimme saaneet epäillä toista, olimme enemmänkin kuin paita ja peppu. Nautimme siis toistemme seurasta valtavasti. Miten suhde voi jatkua tästä? Onko mahdollista, että se voisi olla vielä yhtä hyvää?
Kiitos kaikille, jotka viitsivät omista kokemuksistaan kertoa.
Ajattelin josko olisi kellään kokemusta suhteen uudelleenaloittamisesta. Meillä on erosta pari kuukautta ja mies on halunnut koko ajan olla yhteyksissä tässä parin kuukauden aikana ja muutama viikko sitten soittikin, kun hänellä oli kauhea ikävä ym. rakkaudentunnustuksia lateli. Jätimme kuitenkin siihen, koska yritin vain saada häntä unohtamaan minut. Olen aina lopettanut yhteydenpidot kaikkien edellisten eksien kanssa.
Kävi niin, että silloin kun erosimme, minä koin tulleeni loukatuksi. Olisin halunnut selvittää asiaa mutta hän olikin mennyt ottamaan uuden naisen eikä vastannut minulle, siis asiat jäi selvittämättä. Tämä loukkasi minua. (Hän itse kertoi, että tämä suhde ei merkinnyt mitään ja hän lopetti sen 1 viikon tapailun jälkeen).
Lähetin viime yönä hänelle viestin, jossa ensimmäistä kertaa kerroin, että koin tulleeni loukatuksi. Kerroin myös mitä vieläkin tunnen ja sanoin, että jos hän vieläkin tuntee samoin, olisi mukavaa jutella. No, hän vastasi siihen ja kertoi, että hän oli kokenut, että minä olin kohdellut häntä epäreilusti. Muutaman viestin jälkeen ymmärsin, että me molemmat olimme ymmärtäneet asioita väärin ja siksi meidän suhteemme oli päättynyt. Hän kertoi myös viesteissään omista tunteistaan ja toivoi, että voisimme jutella. Tänään hänellä oli kiire, mutta sovimme, että huomenna illalla juttelemme ihan kunnolla.
En ole koskaan jatkanut rakkaussuhdetta (olen vain 2 kertaa rakastanut ja tämä mies on ehdottomasti elämäni suurin rakkaus) jos se on kerran poikki mennyt. Me olimme todella onnellisia yhdessä eikä ollut koskaan sellaista aikaa, että olisimme saaneet epäillä toista, olimme enemmänkin kuin paita ja peppu. Nautimme siis toistemme seurasta valtavasti. Miten suhde voi jatkua tästä? Onko mahdollista, että se voisi olla vielä yhtä hyvää?
Kiitos kaikille, jotka viitsivät omista kokemuksistaan kertoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos molemmilla tunteita on. Eihän sitä kukaan voi tietää etukäteen miten käy, mutta jos kerran suhde päättyi väärinkäsityksiin niin teidän täytyy vain jatkossa puhua enemmän toisillenne, jotta väärinkäsityksiä ei enää syntyisi. Kuten itsekin sanot, hän oli ja on sinun elämäsi rakkaus. Ei sellasta kannata turhien periaatteiden takia päästää menemään.
Aina kannattaa yrittää sillä yksin on kurja olla ja elää. Nykypäivänä ihmiset liian helposti ajautuu hetkellisiin romansseihin 3nnen osapuolen kanssa. Se llaisesta jää lopulta luu käteen.
Onnellisesti parisuhteessa jo 5 vuotta
jos jutusta vaan ei tule mitään – saattoi olla "paita peppu" -fiilis, mut jos toisella ei oo, tai jos olikin, muttei se toinen vaan yksinkertasesti PYSTY.
Tuhlaat aikaasi. Lähde muille mannuille muita katsastamaan, niin saat tietää omistakin tunteistasi enemmän!!!
Alas periaatteet, ylös tunteet ja vapaus etsiä itsensä!!!!! Niin löytyy tod rakkaus, LOPULTA!!!!
Kyllä teidän kannattaa jatkaa. Ei väärinymmärryksen takia kannata surra ja elämäänsä yksinään elää. Kannattaa toki nyt heti aluksi tehdä sitten kaikki parisuhteen pelisäännöt selväksi, jotta ei sitten mikään jää mieltä vaivaamaan. Onnea teille! t:terapeutti
Jos olisit oikea terapeutti, ei olisi varmaan tarpeen noin paljon korostaa terapeuttiuttasi;)
Joka tapauksessa ap ei kertonut miksi suhde alun alkaen meni poikki. Käsitin niin, että SEN JÄLKEEN kun oli tullut ryppy rakkauteen, väärinkäsitykset sotkivat vielä asiaa. Kannattaa ehdottomasti yrittää vielä, mutta ap:n on syytä miettiä sitä, miten tuollaiset tapaukset ovat jatkossa ehkäistävissä, kun hänellä näköjään on taipumus toimia jättävänä osapuolena. Miksi oli valmis heittämään harakoille hyvän suhteen ja elämänsä miehen? Ahdistavatko suhteet yleensäottaen? Ahdistaako arki tai onko liian suuret odotukset suhteilta? Jos on taipumusta panikoida ja tehdä äkkinäisiä ratkaisuja suhteissa, ei siinä auta vaikka olisi kuinka ihanteellinen kumppani, niitä ristiriitatilanteita ja huonoja tulee väistämättä eteen ja silloin täytyy vain pysyä lujana. Hyvästä kumppanista kannattaa ehdottomasti pitää kiinni!