Psykologia tieteenä.

psykologiasta tieteenä? Kuin varmana ja luotettavana pidätte sitä tieteenä? Mitä mieltä yleensäkin psykologiasta? Saa rönsyillä. Mielellään paljonkin omia näkemyksiä. Ei lainauksia ja valmiiksi pureskeltua.
10374
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Olen psykologian alalla itseoppinut, joskin ajanpuutteen vuoksi on oppi jäänyt vähiin. Ottaa päähän, kun ei tullut luettua silloin kun aikaa olisi ollut, eli lukiossa. Pidän kuitenkin erittäin hyödyllisenä, teoria ei kiinnosta niinkään vaan pragmaatikkona olen kiinnostunut käytännön hyödyistä (itsetuntemus ja ihmissuhteet).

Tieteen olemukseen kuuluu jatkuva kyseenalaistaminen, joten pidän kysymystä varmuudesta outona.

Äänestä

Typerää roskaa, eikä edes oikeasti tiedettä. Tämän tietää jokainen tieteenfilosofiaan perehtynyt. Lue jotain muuta.

Äänestä
  • ja on paras esimerkki ilmiöstä projektio (sekä saman tien induktio). Siispä Freud projisoi oman oidipuskompleksinsa koskemaan saman tien koko loppua maailmaa. Etevää.

    Äänestä

  • nyt oli... kirjoitti:

    ja on paras esimerkki ilmiöstä projektio (sekä saman tien induktio). Siispä Freud projisoi oman oidipuskompleksinsa koskemaan saman tien koko loppua maailmaa. Etevää.

    Niin, Freud ei ole edes ensimmäisiä psykologeja eikä todellakaan edusta psykologiaa tieteenä.

    Psykologia on lähtenyt behaviorismista (syy-seuraus-suhteita käyttäytymisen kautta tutkivasta suuntauksesta) tai oikeastaan sitä ennemmin filosofiasta ja "nojatuolipsykologiasta" eli ihmisen olemusta pohdiskelevasta otteesta. Psykoanalyysissakin, jota Freud edustaa on erilaisia suuntauksia.

    Psykologiahan on kokeellinen tiede eli pyrkii kokeita ja tutkimuksia tekemällä saavuttamaan parasta mahdollista tietoa. Henkilökohtaisesti uskon, että psykologialla on tieteenä vielä paljon enemmän annettavaa ja popularisoitavaa ja psykologit ovat vielä liian arkoja ja nöyriä puhumaan tieteestään rinta rottingilla. Toki ihminen on sen tyypin arvoitus, että sitä ei mikään yksi eikä kaikki tieteen yhdessäkään ratkaise, joten tietty nöyryys on kohdallaan. Mutta kansalla on niin paljon vääristyneitä mielipiteitä ihan psykologisista perustotuuksista, että kyllä psykologien pitäisi lähteä rohkeasti tieteensä nojalta oikomaan niitä. Jo se, miten sellaista psykologian peruskäsitettä niin kuin "itsetunto" käytetään, on usein aika hakusessa.

    Kyllä suosittelen lämpimästi psykologiaan tutustumista. Ihan aloittelijalle voisi sopia esimerkiksi Vilkko-Riihelän kirja, Psyyke – psykologian käsikirja. Kirjastosta löytyy usein myös lukion kirjoja, jotka ovat yleensä ihan tasokkaita psykologiaan johdattavia teoksia. Mielenkiintoisia ne ovat myös, joten ne lukee kyllä aika kevyesti läpi.

    Äänestä

Toisenlainen kysymys.

Mitä mieltä psykologeista ja psykiatreista.

Niin ja unohtui kertoa, että omasta mielestä koko homma on enimmäkseen puoskarointia.

Äänestä
  • Mitä tarkoitat puoskaroinnalla? Sitä, että romahtamispisteessä tai jo romahtaneet ihmiset voivat kääntyä jonkun muunkin kuin papin tai pillereiden puoleen tai pahimpaan mahdolliseen eli tappamaan itsensä? Mitä hiton puoskarointia siinä on, että ihminen päättää valita ammatikseen toisten ihmisten kuuntelemisen ja auttamisen yrittämisen. Auttaminenhan ei tarkoita mitään helppojen ratkaisujen tarjoamista, vaan inhimillistä läsnäoloa silloinkin, kun toinen on heikoilla.

    Niin, että perustelisitko tuon puoskarointi-ideasi?

    Äänestä

  • Mitä tarkoitat puoskaroinnalla? Sitä, että romahtamispisteessä tai jo romahtaneet ihmiset voivat kääntyä jonkun muunkin kuin papin tai pillereiden puoleen tai pahimpaan mahdolliseen eli tappamaan itsensä? Mitä hiton puoskarointia siinä on, että ihminen päättää valita ammatikseen toisten ihmisten kuuntelemisen ja auttamisen yrittämisen. Auttaminenhan ei tarkoita mitään helppojen ratkaisujen tarjoamista, vaan inhimillistä läsnäoloa silloinkin, kun toinen on heikoilla.

    Niin, että perustelisitko tuon puoskarointi-ideasi?

    Äänestä

  • _Kleopatra_ kirjoitti:

    Mitä tarkoitat puoskaroinnalla? Sitä, että romahtamispisteessä tai jo romahtaneet ihmiset voivat kääntyä jonkun muunkin kuin papin tai pillereiden puoleen tai pahimpaan mahdolliseen eli tappamaan itsensä? Mitä hiton puoskarointia siinä on, että ihminen päättää valita ammatikseen toisten ihmisten kuuntelemisen ja auttamisen yrittämisen. Auttaminenhan ei tarkoita mitään helppojen ratkaisujen tarjoamista, vaan inhimillistä läsnäoloa silloinkin, kun toinen on heikoilla.

    Niin, että perustelisitko tuon puoskarointi-ideasi?

    että ne ei voi kertoa kenellekään jotain, mitä ne jotkut ei tiedä jo itse. Reseptien kirjoittaminen ei ole ihmisten auttamista. Eniten ne apua tarvitsevat kaipaa ymmärrystä. Voiko ymmärrystä kärsimisestä oppia kouluissa? Siis sitä ymmärrystä, että voi sanoa toiselle, että tiedän miltä sinusta tuntuu? Voiko monikaan psykiatri tai psykologi sanoa sitä apua tarvitsevalle? Voiko monikaan sanoa, että ymmärtää MIKSI ja myös tarkoittaa sitä?

    Ymmärtääkö psykologia syitä seurauksille? Ymmärtääkö psykologia MIKSI?

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    että ne ei voi kertoa kenellekään jotain, mitä ne jotkut ei tiedä jo itse. Reseptien kirjoittaminen ei ole ihmisten auttamista. Eniten ne apua tarvitsevat kaipaa ymmärrystä. Voiko ymmärrystä kärsimisestä oppia kouluissa? Siis sitä ymmärrystä, että voi sanoa toiselle, että tiedän miltä sinusta tuntuu? Voiko monikaan psykiatri tai psykologi sanoa sitä apua tarvitsevalle? Voiko monikaan sanoa, että ymmärtää MIKSI ja myös tarkoittaa sitä?

    Ymmärtääkö psykologia syitä seurauksille? Ymmärtääkö psykologia MIKSI?

    Psykologit eivät edes kirjoita reseptejä. Vertaistukea käytetään hoidon tukena nykyäänkin, jos nyt keskityt siihen mitä psykologit tekevät, niin mikä siitä tekee puoskarointia? Ymmärryksen puute (osalla harjoittajia) tuskin siitä sellaista tekee, ellet sitten pysty osoittamaan että tuo tarjoamasi ymmärrys on paras ja ainoa tapa auttaa.

    Äänestä

...asiasta, niin
psykologia on tieteenhaara ja psykologi on tutkija? Ja psykiatria on lääketieteen haara ja psykiatri siis parantaja? Olkoon karkea yleistys, tietoni eivät riitä parempaan.

Mitä mieltä noista aloista ja niiden harjoittajista?

Freudin teoriat on kai pitkälti todistettukin vanhentuneiksi ja/tai paikkansa pitämättömiksi. Psykiatrian hoitotulokset taas ovat usein epämääräisiä.
Kumpikaan noista tosiasioista ei kuitenkaan poista psyyken tutkimisen tarvetta tai psyykkisten ongelmien parantamisen tarvetta? Jos tulokset tuntuvat puoskaroinnilta, niin mielestäni se kertoo lähinnä siitä, että ala on vaikea, niin tutkimuksen kuin soveltamisenkin osalta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mitä mieltä kirjoitti:

psykologiasta tieteenä? Kuin varmana ja luotettavana pidätte sitä tieteenä? Mitä mieltä yleensäkin psykologiasta? Saa rönsyillä. Mielellään paljonkin omia näkemyksiä. Ei lainauksia ja valmiiksi pureskeltua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu