Täällä kehutaan rasvaa parempana kylläisyyden tuojana kuin hiilihydraatteja. Todellisuudessa hiilihydraatit ja rasvat ovat saman arvoisia nälän loitolla pitäjiä ja proteiinit ylivoimaisesti parhaita.... Vähärasvaiset maitotuotteet auttaa laihduttajia hillitsemällä liiallisen rasvan imeytymistä ja osa rasvasta poistuu ulosteena eikä kerry vyötärölle. Kannattaa hyödyntää vhh:lakin! Näihin ja moneen muuhun tutkittuun vinkkiin voit tutustua illalla;) http://telkku.com/tiedot?oid=2008012923400
Nälkä pysyy parhaiten
Loitolla
431697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Hiilihydraattien vaikutus nälkään
http://www.ravitsemusjaterveys.fi/hiilihydraattien-vaikutus-nalkaan.html
Nälän tunne on tärkeä vaikuttaja pitkäaikaisen painonhallinnan onnistumiselle. Ravinnon erilaisten hiilihydraatin määrien vaikutusta nälkään tai kylläisyyteen on tähän asti tutkittu lähinnä lyhyillä muutaman aterian kokeilla.
Tuoreessa skotlantilaistutkimuksessa merkittävästi ylipainoiset miehet noudattivat satunnaisessa järjestyksessä kahta hiilihydraattien määrän suhteen erilaista ruokavaliota kumpaakin neljän viikon ajan. Kummassakin ruokavalioissa oli proteiinia 30 % energiasta. Ruoan määrää tai energiansaantia ei rajoitettu.
Toinen ruokavalioista oli vähähiilihydraattinen. Siinä hiilihydraattien määrä oli rajoitettu 4 prosenttiin energiasta. Toinen ruokavalio oli kohtuuhiilihydraattinen, jossa hiilihydraattien määrä oli 35 % energiasta.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat itsensä vähemmän nälkäiseksi. Heillä energiansaanti olikin päivittäin keskimäärin 167 kilokaloria pienempi. Myös painonpudotuksessa oli eroa. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla paino putosi keskimäärin 6,34 kg ja kohtuuhiilihydraattisella 4,35 kg.
Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Effects of a high-protein ketogenic diet on hunger, appetite, and weight loss in obese men feeding ad libitum
http://www.ajcn.org/cgi/content/abstract/87/1/44
Minä tulen kylläiseksi puuroaamiaisella, vaikka tutkimukset sanoisivat ihan mitä tahansa. Minulle on tässä suhteessa vain yksi auktoriteetti: oma vatsani. Syö sinä vain pekonimunakkaita, ei minulla nälkä sellaisesta lähde.
Ei kukaan sinun aamiaistasi määrää (ellet syö laitoksessa). Keskimäärin ihmisillä proteiini ja rasva pitävät nälkää paremmin kuin hiilarit, mutta jos sinulla on toisin, niin syö ihmeessä puurosi.
Luotettavimman tuloksen saa kun aterian energiamäärä on sama hiilihydraattien, rasvan ja proteiinien painosuhteita vaan muutetaan. Siitä hyvä koe että sen voi jokainen halukas demota kotonaan ja tuloksen tuntee eikä sitä tarvitse lukea mistään "virallisterveellisestä" lähteestä johon löytyy aina vasta väitteitä ja kilpailevan tahon maksamia "tutkimuksia". Tämä tutkimus on jokaisen kohdalla luetettavin mahdollinen;-D
todistavat, etten voi tulla kylläiseksi puurolla! Olen neuvoton.
Ilmaiseksi?
Jos löydän netistä mielenkiintoisen tutkimuksen tai aiheen saanko ilmaiseksi lainata sitä?
Onko se niin jos netttin on laittanut jonkun jutun niin on tavallaan antanut luvan käyttää sitä.
Voinko otta mistä vaan vaikka jostain lehdestä jutun ja levittää sitä.
Ilman kirjoittajan lupaa ei yleensä saa kopioida tekstiä. Tässä tapauksessa lainaamani teksti oli minun itseni kirjoittama, joten mitään rikosta ei ole tietenkään tapahtunut. :)
että siteeraat päivät pääksytysten itse kirjoittamiasi "tieteellisiä faktoja", vaikkei sinulla ole päivääkään alan koulutusta.
tai ehkä pikemminkin säälittävää käyttäytymistä aikuiselta (?) mieheltä!
että tutkitun tiedon perusteella painonpudotuksessa ei pitkällä aika välillä ole havaittu mitään eroa. Tästä oli taannoin hesarissa juttu.
pieni lapsus, ei kai hän nyt tahallaan tuollaista tietoa unohtanut ;-)
mihin on kadonnut palstanvastainen vakituinen kirjoittaja kun oli niin hiljaista, mutta oli kai muuta menoa ja palasit sitten tänään vasta 13.29 ja heti rupesi tulemaan tekstiä useilla nimimerkeillä. Tyylihän on sama, sisällöstä puhumattakaan, ei siitä voi erehtyä. Nyt kai sitten näitä samoja saadaan lukea myöhään yöhön.
Kyseessä ei ole itse keksimiäni faktoja vaan tutkittua tietoa referoituna.
Kyse oli hiilarien ja rasvan vaikutuksesta nälkään. Kerroin siihen liittyvää tutkimustietoa. Eikö tieto miellyttänyt, vai ihanko periaatteen vuoksi piti kitistä?
Totuus ruoasta kertoo päinvastaista, proteiinit pitävät nälkää parhaiten, seuraavaksi parhaiten hiilihydraatit ja huonoiten rasva.
Kannattaa katsoa upeaa TV-sarjaa, Prisma, totuus ruoasta.
En tainut nähdä tuota jaksoa. Millä menetelmällä ohjelmassa tutkittiin rasvan, proteiinin ja hiilarien kylläisyysvaikutusta ja millä perusteella pidät menetelmää luotettavampana kuin referoimaani vertaisarvion läpi käynyttä tutkimusta?
> "Millä menetelmällä ohjelmassa tutkittiin rasvan, proteiinin ja hiilarien kylläisyysvaikutusta"
Siinä lisättiin/ei lisätty rasvaa spagettiateriaan. Ei ollut ihme, ettei runsas hiilari rasva pitänyt nälkää.
Vertaisivatpa joskus vaikka pekoni kananmunat -aamiaista puuroon, leipään ja tuoremehuun. Sama energiamäärä kummastakin, tutkimusaika 4-6 tuntia.
Eihän se siis täyttänyt minkäänlaisia tieteellisiä kriteerejä hiilarien kylläisyysvaikutuksen arvioinnin suhteen, jos kerran hiilarien määrä oli koeannoksissa vakio.
Joka annoksessa oli täsmälleen sama määrä kaloreita. Kaloreiden saantilähde vain muuttui, yhdessä enimmäkseen rasvasta, toisessa proteiinista ja kolmannesta hiilihydraateista.
Minuun koe teki ainakin vaikutuksen.
värilliset lasit, joiden läpi hahmotat asioita, joten ymmärrän että sinuun teki vaikutuksen.
Olin reilut vuoden vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ja voin suositella sitä lämpimästi. Kilot karisivat ja olin vireämpi kuin koskaan. Ainoa miinus ruokavaliosta on se, että ruoka täytyy valmistaa yleensä itse tai muuten vhh ruokavalio alkaa olla pelkkää makkaran popsimista. Nykyään kiinnitän huomiota enemmän GI arvoon, kuin rasvapitoisuuteen. Rasvainen ruoka on paremman makuista ja pitää kylläisenä pitempään.
Jopa tuli taas uusi näkökulma VHH:oon.
Usean kymmenen vuoden henkilökohtaisen kokemus vahvistaa tuon väitteen, että hiilihydraatit pitävät erittäin hyvin nälkää yllä ja yli neljän vuoden kokemus taas kertoo sen, että proteiinit ja rasvat pitävät nälkää loitolla niin tehokkaasti, että ruokaa ylipäätään tarvitaan vähemmän ja näin syödään vähemmän kuin kulutetaan.
"Hiilihydraattien kyky pitää nälkää on makroravinteista kaikkein huonoin. Voidaan jopa väittää, että hiilihydraateilla on pikemminkin kyky pitää nälkää yllä. Niinpä hiilihydraattipainotteinen ruokavalio johtaa usein myös jatkuvaan naposteluun ja syömiskierteeseen. Proteiinin ja rasvan kylläisyysvaikutus on paljon parempi, siksi niiden syöminen auttaa painonhallinnassa."
http://www.hiilaritietoiset.net/ruokapyramidit.htm
et ole hoikempi, kun olet jo noin pitkään ollut vhh:lla?
Rasva pitää nälän loitolla paljon huonommin kuin hiilarit tai varsinkaan proteiinit.
Tästähän tuli taannoin tv-ohjelma, jossa asiaa tutkittiin.
"Rasva pitää nälän loitolla paljon huonommin kuin hiilarit..."
Missä ohjelmassa muka noin sanottiin? Minun katsomassani ohjelmassa asia oli juuri päinvastoin. Hiilarit pitivät nälkää huonommin kuin rasva. Parhaiten nälkää pitivät proteiinit, joten hiilarit olivat tässäkin suhteessa huonoin vaihtoehto.
Minä katsoin se ohjelman! Se oli kyllä ihmeellisesti toteutettu kun jokaisella kolmella lautasella oli runsaasti pastaa! Yhteen sitten lisättiin rasvaa ja yhteen proteiinia! Proteiiniannos piti nälkää parhaiten ja rasva seuraavaksi! Olivat laittaneet yhdelle lautaselle vain proteiinia ja rasvaa eikä sitä pastaa joka vain lisää nälkää......
Prisma, totuus ruoasta, jakso taisi olla 4.
Rasva piti nälkää ylivoimaisesti huonoiten ja proteiinit parhaiten.
Hiilarit olivat näiden välissä, pitäen varsin hyvin nälkää nekin.
Jokaisen annoksen kalorimäärä oli täsmälleen sama, eli rasva-annoksessa toki pastaa oli paljon vähemmän kuin hiilariannoksessa.
Ja siitä huolimatta hiilariannos piti nälkää paljon paremmin kuin rasva-annos. Proteiiniannos piti nälkää parhaiten.
Näköjään kahdenlaista näkemystä ohjelman katsoneiden kesken on tuosta rasvan ja hiilarien järjestyksestä.
Miten kylläisyysvaikutus arvioitiin, ja kuinka pitkään koe kesti?
Koe tehtiin näin:
Otettiin kolme miestä, jotka olivat olleet muutamia tunteja syömättä (12?). Laitettiin kukin omaan huoneeseensa ja annettiin lautasellinen ruokaa syötäväksi. Syötyään heidän piti arvioida milloin taas nälätti. Siinä koko "tutkimus". Se kesti tasan sen yhden lautasellisen syömisen ja nälkäisyyden arvioinnin ajan. Ei edes toistettu.
Eli varsin heppoista...
Niin ja ja sitten kun nälkä taas yllätti, tungettiin eteen lautaset joissa pitsapaloja ja katsottiin että kuka syö ja kuinka paljon...Vaikka en tutkija olekaan niin sen verran tajuaa että tuo tutkimus oli täysin hatara eikä mielestäni tuollaisesta voi vetää mitään johtopäätöksiä....
Koehenkilöiden määrä per ruokavalio oli siis peräti yksi ja kokeen kesto joitakin tunteja. Tulos on siis voinut johtua hyvällä todennäköisyydellä henkilöiden yksilöllisistä eroista ja nälän tunne vähemmästä vatsan täytteestä grammoissa mitattuna.
Vaatii tosiaan värillisiä laseja vetää tuosta tv-ohjelmasta jotakin johtopäätöksiä.
Referoimassani tutkimuksessa koehenkilöitä oli 17 ja sen kesto oli neljä viikkoa per ruokavalio. Siinä ajassa ehtii jo paremmin tottua muutoksiin ruokavaliossa eli tilanne vastaa paremmin todellista elämää. Ja rasvat pitivät nälkää paremmin kuin hiilarit.
Kukaan nyky ihminen ei pysty alistumaan kokeeseen jossa ollaan erityis tilassa yli kolme tuntia. Siksi tämä koe oli luotettavin mahdollinen ja sen pystyy jokainen toteuttamaan kotonaan. Eli lautasellinen perus ruokaa johon lisätään erikseen hiilareita, proteiinejä ja rasvoja..
Jälleen kerran esität tutkimuksia vaikka et maallikkona ymmärrä mitä niissä sanotaan.
Helsingin avoimen yliopiston sivustoilta:
http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/03_lihav_ravinto.shtml
"Parhaiten nälkää pitävät loitolla proteiinipitoiset ruoat, ja tämän jälkeen pitkäketjuisia hiilihydraatteja, tärkkelystä ja ravintokuitua sisältävät ruoat."
Rasvasta ei puhuta mitään.
Lainaamastasi tekstistä puuttuu kokonaan lähdeviitteet. Ei voi siis varmentaa tietoa.
... esitettiin tällä viikolla tv:n Prisma-sarjassa. Voi olla vieläkin katseltavissa Yle Areenassa.
Prisma - totuus ruoasta. Sieltäkin voi halutessaan varmentaa tietoa.
Ihanko olet itse opisekellut ja hankkinut tietosi pelkästään alkuperäisten lähteiden avulla? Sehän siis edellyttää mm. ranskan, espanjan, englannin, kiinan, saksan ja venäjän kielen erittäin hyvää hallintaa muista kielistä puhumattakaan. Enpä todella ymmärtänyt miten kielitaitoinen olet.
Mielestäsi ei siis koulujen ja yliopistojen oma lähteisiin perustuva oppimateriaali, opetus ja teokset kelpaa? Vai toteutetaanko oppilaitoksissakin suurta salaliittoa ja kaikki asiat suhteutetaan pelkästään VHH:oon ja muokataan pelkästään sitä silmälläpitäen VHH-vastaiseen muotoon? Tosiasioista piittaamatta.
väliä jos joskus puuttuu lähde, sillä sehän on periaatteessa aivan sama asia kun sinun kirjoituksesi, joissa on lähde, mutta se viittaa vain sinun omiin "tutkimuksiisi".
Kyllä valtaosa tieteellisistä artikkeleista julkaistaan nykyään englannin kielellä, olivat kirjoittajat sitten mistä tahansa kotoisin. Vilkaise vaikka Pubmediä.
"Mielestäsi ei siis koulujen ja yliopistojen oma lähteisiin perustuva oppimateriaali, opetus ja teokset kelpaa? "
Olisin mielelläni nähnyt kyseisen tiedon lähteen, koska se on ristiriidassa muun tutkimustiedon kanssa.
Referoimani tutkimuksen olivat suorittaneet seuraavat henkilöt:
Alexandra M Johnstone, Graham W Horgan, Sandra D Murison, David M Bremner and Gerald E Lobley
From the Division of Obesity and Metabolic Health (AMJ, SDM, DMB, and GEL) and Biomathematics and Statistics Scotland (GWH), Rowett Research Institute, Aberdeen, United Kingdom
no, sittenhän on pakko uskoa, että olet tosi viisas ja aina oikeassa, Harvardin yliopistostako olit valmistunut, en muista enää tarkkaan?
On mahdollista että suuri osa tutkimuksista julkaistaan englannin kielellä. Mutta ei kaikki. Ja käännös on aina käännös, se ei ole alkuperäinen.
Uskon että tuot tutkimus on ristiriidassa sinun hakemiesi tutkimusten kanssa.