Mikä kirja on saanut sinut muuttamaan jollain tapaa maailmankuvaasi tai avannut silmiäsi?
Jos tällaista ei ole ollut, niin vaihtoehtoisesti käy myös paras kirja jonka olet lukenut.
Jos tällaista ei ole ollut, niin vaihtoehtoisesti käy myös paras kirja jonka olet lukenut.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hessen Demian aikoinaan herätti minut henkiselle polulle.
Kotiopettajattaren romaania luen aina silloin tällöin uudelleen ja uudelleen. Se on kuin lohduttava kaurapuuro.
en voi vaan uskoa että jengillä ei muka ole ollut yhtään kirjaa joka olis vaikuttanut mihinkään.
Joko ette vastaa tähän, jotka ootte mitään lukeneet tai sitten vittu ette lue mitään ja ootte sitä paskaa, mitä minä en kunnioita mitenkään.
"Tosi tylsii kilpailijoita tänä vuonna tos Tanssii tähtien kanssa"
Viisvuotiaana hoksasin sen että miten luetaan. Kirjan nimi oli "Petrin lentokone" eikä äiti meinannut millään uskoa että osaan lukea ja että olin sen nimen vain kuullut isosiskoltani. Piti todistaa lukemalla ääneen otteita kirjasta. Se tosiaan muutti elämäni.
Luolakarhun klaani ja Hevosten laakso saivat seksuaalisuuteni kukoistukseen murrosiässä. Keksin mitä kaikkea kivaa sormella voi tehdä.
Maailmankuvaan suuresti on vaikuttanut ainakin Mankiw'n Principles of Economics. Toisaalta tuon sijaan olisin voinut lukea minkä tahansa makrotaloustieteen perusteoksen, joten se on hieman huono vastaus. Ja tässä taidettiin muutenkin hakea vastauksia kaunokirjallisuuden puolelta.
Suomalaisena Linnan Täällä Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas ovat sydäntä lähellä, varsinkin kun pidän Linnan tyylistä tavattomasti. Eivät ne kuitenkaan erityisemmin ole silmiä avanneet, vaan lähinnä vahvistaneet suomalaista identiteettiä. Merkityksellisiä kuitenkin ja ainakin mulle paljon merkityksellisempiä kuin vaikkapa Seitsemän veljestä tai jopa Kalevala (jota en edes kokonaan ole lukenut).
Ulkolaisista Orwellin 1984 ja Millerin Kravun kääntöpiiri kummatkin avarsivat aikoinaan nuoren pojan maailmankuvaa. Pitänee myös mainita Sun Tzun Sodankäynnin taito ja Machiavellin Ruhtinas, kummankin kirjoittajat ovat olleet viisaita miehiä, mutta enempää en luettele, koska muuten joutuisin luettelemaan koko joukon klassikoita.
Mitään näistä en kuitenkaan olisi lukenut, ellei joskus olisi Aapista käteen lykätty, joten vastaan Aapinen.
Olen sitten varmaan liian vanhana lukenut monta klassikkoa, kun Orwellit, Hessen Arosusi yms. monille "käänteentekevät" hitit eivät hirveästi kolahtaneet. Hyviä kirjoja kyllä, mutta mitään suurta elämystä en saanut aikaiseksi.
En usko että vaikka Miller mitenkään erikoinen enää nyt olisi, mutta 13-vuotiaalle pojalle oli.
Yksi kirja tuli vielä mieleeni, kun äsken Nyt-liitettä lueskelin. Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa on ehdottomasti sellainen kirja, joka on vaikuttanut maailmankatsomukseeni. Ignostikkona mulla ei ole pyhää kirjaa, mutta jos olisi, se luultavasti olisi tuo.
Sen verran hitaasti ja vakaasti oma maailmankuvani on valunut tiettyyn suuntaan, että mitään käänteentekevää kirjaa on vaikea sanoa. Vahvimmin kuitenkin on vaikuttanut Steinbeckin Vihan hedelmät, joka on samalla yksi suosikeistani. Tuo kirja on osaltaan vahvistanut mielipidettäni siitä, että ihminen ei aina ole oman kohtalonsa herra.
avannut Camus - Sivullinen (koska se tuntui kertovan silloisesta itsestäni).
ja sitä myötä mallorean taru ja Belgarath sekä Polgara.
historia on viimeisin ja ainut kirja jonka oon lukenu alusta loppuun asti viimeisten 5 vuoden aikana, eli kait sit se. Tosin ei se nyt silleen silmiä avannut minkään suhteen, toi vaan perspektiiviä ja edes jonkun sortin ymmärtämystä asioihin.
vahvasti järkkymätön ja melko negatiivissävytteinen maailmankuva ettei sitä toisten ajatukset tai kirjoitukset paljoa muuta.
Moni kirja on antanut ajatuksenaiheita, mutta siis samalla lailla kuin vaikka moni teistä täällä palstalla, tai kaverit puheissaan. Eli ei siihen silmien aukaisuun aina tarvita kuin oikeat sanat oikeaan aikaan - tuli ne sitten keneltä tahansa.
Yksi parhaimmista kirjoista on varmaan tuulen viemää :D useamman kerran luettu. Toinen on olemisen sietämätön keveys. Sekin on monesti luettu. Eri lailla vaikuttaa aina riippuen, missä mielentilassa lukee oli sitten kirja mikä tahansa.
Teoksia jotka ovat tehneet joskus jonkinmoisen vaikutuksen ovat mm. Brian Aldissin Kasvihuone (luin teininä ja jotenkin se van iski), Buddhan Elämä , Ramayana & Mahabarata (tottakai nämä eepoksina tekivät vaikutuksen, vaikka mielestäni välillä olivatkin turhan väkivaltaisia..), Danten jumalainen näytelmä (teoksen lukemisen jälkeen päässä pyörii niin raskasoutuista runokieltä, joten vaikutuksenhan sekin tekee :)).
Ehdottomasti suurimman vaikutuksen ovat tehneet luonnontieteelliset teokset ja luontokirjat, sillä luonto itse on minulle kiehtovinta... Ja tietyt runoilijat osaavat säväyttää,suomalaisista mm. Saima Harmaja.
Muita mukavia teoksia ovat mm. Tuhat ja yksi yötä (en ole lukenut kaikkia tarinoita, mutta aion vielä), Taru Khrishnasta, Decameron, Maan Lapset-sarja, Sue Harrisonin trilogiat, Minä Kleopatra, Unohdettu Ombria, sekä tietyt fantasiakirjat, joita en nyt jaksa luetella...
sanat on sanoja ja teot tekoja.
kirjat on ihan hyvää tekemistä..en tosin niitä lue ellei siitä makseta
vaikutuksen tehnyt kirja kertoi 1800-luvun Kiinasta. Se oltiin kirjoitettu lähinnä naisen näkökulmasta ja se kertoi kahden naisen elinikäisestä ystävyydestä. En valitettavasti muista kirjoittajaa tai kirjan nimeä mutta kirjassa kuvailtiin niin tarkasti naisen asemaa kiinalaisessa yhteiskunnassa että se todella avarsi ajattelua tuossa suhteessa.
Marguerite Duras: Rakastaja, jonka luin n. 18-vuotiaana, siitä pääsin Durasin kirjojen maailmaan, jossa olen viihtynyt näihin päiviin.
Toki monet suomalaiset klassikot, Tuntematon jne. ovat vaikuttaneet.
yönä luin Hynysen kolumneja kirjan muodossa. Ja että teki hyvää mennä itteensä kun se pakinoi naisista. Tunnistin monta juttua kavereista sekä itestäni. Että voi naiset sitte ollakki höhliä.