Jättämisen tuska

Miten vaikeaa ja kipeää onkaan jättää ihminen, joka rukoilee jäämään.Joka vannoo rakkauttaan, eikä usko pystyvänsä elämään ilman minua.Kaikki menee, jos minä menen, vaikka tämä onkin jo toinen yritys.
Vuosien välinpitämättömyys vaihtui erossa asumisen myötä hänen kohdallaan kuulema vahvaksi rakkaudeksi ja haluksi minuun.Palasin, koska uskoin tekeväni oikein ja luulin, että voin olla onnellinen, jos hänkin on.Syyllisyys vaihtui hetkeksi helpotukseski.Tosiasia on kuitenkin, etten rakasta tätä miestä, enkä voi kuvitella yhteistä auvoista tulevaisuutta.Toivoisin hänen löytävän onnen samoin kuin itsekin.Toivon, että hän päästäisi irti.Miksi ei!Miksi hän haluaa pitää minut vierellään, vaikken rakasta häntä.Se riittäisi hänelle! Voi miksi?En halua satuttaa ihmisiä, mutta selvästi niin teen, kun haluan lopullisen niitin tälle onnettomalle tarinalle.Pitäisi kai vaan päättää jäädä tähän, antaa hänelle rauha ja tyytyä elämään lopun elämäni ihmisen kanssa, jonka kanssa en oikeasti halua elää.
61845
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

ihan kuin olisin omaa kirjoitustani lukenut... Miesten pitäisi älytä hakea ihan ammattiapua, esim. jostain perhekeskuksesta, jos eivät omin voimin pysty eroa käsittelemään. Ja naisten tietysti myös. Sen tiedän kokemuksesta, että jos rakkaus on toiselta osapuolelta loppunut, niin ei yhteiselosta mitään tule. Viimeksi kulunut vuosi on ollut elämäni vaikein, yhtä tuskaa joka hetki.

Äänestä

Tekee itselleen vain kiusaa. Ajatellaan,ettei tuo reppana nyt tule muuten toimeen. Onhan niitäkin. Sääliliittoja ja kärsitään. Yhteiset kemiat pitää olla.

Äänestä

Olin samassa tilanteessa. Tietkö, kyllä itse tiedät milloin puhuminen ei enää auta. Joskus on vain pakko polttaa sillat toiseen, ihan oman mielenterveytensä kannalta. Se sattuu, mutta totuus kirpaisee vain kerran, epävarmuus ikuisesti.

Äänestä

Ilmeisesti olet tehnyt selväksi miten tunnet ja koet. Näkeekö sinusta, että et voi hyvin vai peitteletkö oloasi?

Joskus toista tulkitsee todella väärin ja tekee aivan päinvastaisia johtopäätöksiä.

Itsellä kävi niin, että erosta oli puhuttu ja sovittu alustavasti. Seurasi, että meillä sujuikin sen jälkeen hyvin ja puolisoni vaikutti tyytyväiseltä.

Päätimme jatkaa yhdessä pitkän keskutelun jälkeen, minun aloitteesta. Välit alkoivat heti mennä huonommiksi ja näin puolisostani, että hän ei ole tyytyväinen.

Oleelista oli ymmärtää se, että puolison hyvä mieli ja välien paraneminen johtui tehdystä eropäätöksestä. Puoliso oli helpottunut. Päätös jatkamisesta oli kaikkea muuta kuin, mitä puolisoni oikeasti halusi.

Eroamisen oli helppo hyväksyä ja toteuttaa käytännössä, kun ymmärsi oikein tilanteen ja puolison.

En minä ainakaan haluaisi elää tietoisena siitä, että puolisoni on yhdessä vain koska minä niin haluan. Tuollaisesta ei voi jäädä jälkeen kuin katkeria ja pettyneitä ihmisiä, jos tuohon peliin lähtee ja itsensä kieltää.

Äänestä

Onnen toivotus on vaan se millä helpotat tunnontuskias

Äänestä
  • Meillä oli vuonna 2000 samanlainen tilanne.
    Jäin kiltteydestäni suhteeseen vaikka sydän halusi muuta.

    Nyt jätin hänet jouluna. Viikon ruikutti surkeana eikä voinut rakastaa ketään muuta. Kuukaus meni ja nyt sillä on jo uus ja hyvin menee. Niin mullakin, nautin yksinäisyydestä, ihanasta asunnosta. Ei ole kiire saada uutta miestä, katselen kaikessa rauhassa, ja nautin siitä! Huono oli suhde...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


helleka kirjoitti:

Miten vaikeaa ja kipeää onkaan jättää ihminen, joka rukoilee jäämään.Joka vannoo rakkauttaan, eikä usko pystyvänsä elämään ilman minua.Kaikki menee, jos minä menen, vaikka tämä onkin jo toinen yritys.
Vuosien välinpitämättömyys vaihtui erossa asumisen myötä hänen kohdallaan kuulema vahvaksi rakkaudeksi ja haluksi minuun.Palasin, koska uskoin tekeväni oikein ja luulin, että voin olla onnellinen, jos hänkin on.Syyllisyys vaihtui hetkeksi helpotukseski.Tosiasia on kuitenkin, etten rakasta tätä miestä, enkä voi kuvitella yhteistä auvoista tulevaisuutta.Toivoisin hänen löytävän onnen samoin kuin itsekin.Toivon, että hän päästäisi irti.Miksi ei!Miksi hän haluaa pitää minut vierellään, vaikken rakasta häntä.Se riittäisi hänelle! Voi miksi?En halua satuttaa ihmisiä, mutta selvästi niin teen, kun haluan lopullisen niitin tälle onnettomalle tarinalle.Pitäisi kai vaan päättää jäädä tähän, antaa hänelle rauha ja tyytyä elämään lopun elämäni ihmisen kanssa, jonka kanssa en oikeasti halua elää.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu