Miehen kanssa takana yhteiseloa 5,5 vuotta ja meillä on myös yhteinen lapsi. Suhteemme on onnellinen ja pääsääntöisesti menee hyvin. Miehellä itsellään on menneisyydessä tapahtumia, joita hän ei ole koskaan käsitellyt, mutta jotka ovat jättäneet häneen jälkensä ja aiheuttaneet mm. sen, että mieheltä purkautuvat välillä aggressiot lähes hallitsemattomasti (humalassa). Hän on käynyt muutaman ulkopuolisen ihmisen päälle suhteemme aikana, sekä saanut sanallisia raivareita minulle - ei koskaan kuitenkaan minua kohtaan mitään fyysistä. Hän tiedostaa itse nämä ongelmansa, ja onkin hakeutunut ammatti-ihmisen luokse niiden vuoksi toiveenaan aloittaa terapia. Tiedän, että nämä asiat ahdistavat häntä itseäänkin ja että hän rakastaa minua yli kaiken.
Mies on aina ollut jonkin verran mustasukkainen, mutta tehnyt todella töitä asian eteen ja tilanne on sen suhteen helpottanutkin selvästi. Nyt kuitenkin viikonloppuna hän pitkästä aikaa keksi omasta päästään syitä haukkua minua toisten miesten vokottelijaksi (mitä en ole, ja minkä hän seuraavana päivänä myönsi itsekin), ja kun suutuspäissäni heitin kihlasormuksen seinään, hän tarttui minua hiuksista ja heitti kasvot edellä lattiaan.
Olo on epätodellinen ja mies on hirveän pahoillaan. Hän pelkää menettävänsä minut enkä itse tiedä mitä tehdä. Hän on jo hakemassa apua ongelmaansa, ja suhteemme on oikeasti hyvin onnellinen lukuunottamatta näitä hänen kilahduksiaan, joita ei tätä ennen ole ollut melkein vuoteen.
Nyt vain tuntuu, että tulenko pelkäämään häntä aina, voiko tällaisesta päästä yli?
Mies on aina ollut jonkin verran mustasukkainen, mutta tehnyt todella töitä asian eteen ja tilanne on sen suhteen helpottanutkin selvästi. Nyt kuitenkin viikonloppuna hän pitkästä aikaa keksi omasta päästään syitä haukkua minua toisten miesten vokottelijaksi (mitä en ole, ja minkä hän seuraavana päivänä myönsi itsekin), ja kun suutuspäissäni heitin kihlasormuksen seinään, hän tarttui minua hiuksista ja heitti kasvot edellä lattiaan.
Olo on epätodellinen ja mies on hirveän pahoillaan. Hän pelkää menettävänsä minut enkä itse tiedä mitä tehdä. Hän on jo hakemassa apua ongelmaansa, ja suhteemme on oikeasti hyvin onnellinen lukuunottamatta näitä hänen kilahduksiaan, joita ei tätä ennen ole ollut melkein vuoteen.
Nyt vain tuntuu, että tulenko pelkäämään häntä aina, voiko tällaisesta päästä yli?
Vastaukset 14
Vanhimmat
No kaikilla vaimonhakkaajillahan on aina tukku selityksiä valmiina.
Aina kadutaan ja selitellään, kunnes hakataan seuraavan kerran.
Sen pitäisi olla jo jonkinlainen hälyytysmerkki, jos mies on väkivaltainen
muita ihmisiä kohtaan. Jos mies hakkaa kaupungilla muita, niin
usein kännissä suuttuessaan lyövät myös sitä puolisoaan.
Agressiivisen ihmisen päässä on jotain vikaa, joka ei katumisella tai
selittelyllä häviä.
uhrilla on tukku selityksiä siihen, miksi hän jäi suhteeseen.
kehotankin aloittajaa kirjoittamaan paperille syyn, miksi JUURI HÄN haluaa jäädä suhteeseen, jotta siihen voi sitten myöhemmin palata, kun ei enää ymmärrä itsekään, miksi asioita ei kykene hallitsemaan ja kenen syy se oli, että hän aikoinaan jäi.
Se nimittäin tahtoo unohtua että valinnan hän tekee itse, tilalle tulee syyttely ja itsepäinen katkera kitinä siitä, että vain lyöjä on hoidon tarpeessa.
Miehelläni ei tässä tapauksessa ole ollut tukkua selityksiä valmiina. Apua aggressioidensa hallintaan hän on jo lähtenyt hakemaan ja tuon minkä kirjoitin hänen ongelmistaan hän on itse puhunut aikaisemmin ennen ammattiauttajan puheille menemistä.
Täällä tuntuu kyllä ihmisillä olevan hyvin, hyvin mustavalkoinen ajattelutapa. Itsekin tuomitsen kaikenlaisen väkivallan parisuhteessa, mutten silti ajattele asioista ylipäätänsäkään noin yksioikoisesti. Ehkäpä tämä oli väärä paikka aloittaa keskustelua..
Ihmeellistä, että yhtään minua tuntematta voit ennustaa että tulevaisuudessa katkerana osoittelen muita syyttävällä sormella unohtaen, että olen itse valintani tehnyt.. Se, että valinta on minun on täysin itsestäänselvää.
Olen tällä hetkellä aivan hukassa ajatusteni kanssa, eikä sinun viestisi auttanut mihinkään suuntaa. Lähinnä tuli vain olo, että itselläsi on asiaan liittyen jotain henkilökohtaista taakkaa.
Älä välitä.Täällä on monia katkeroituneita,vahingoniloisia ihmisiä, jotka nähtävästi nauttivat toisen onnettomuutta ennustettaessa. Olisi kauheaa elää jos ei koskaan voisi ajatella,että ihminen toki voi muuttua ja kehittyä ihmisenä. Minusta (elin kauan väkivaltaisessa avioliitossa) on hienoa, että miehesi on tajunnut hakea apua.Minun exäni ei koskaan edes myöntänyt hakkaamisen olevan jotenkin väärin... Yrittäkää löytää hyvä ammattiauttaja ja voimia teille kummallekin!
hyvä, että mies 1) myöntää 2)katuu 3) on hakenut apua ongelmaan.
On nimittäin miehiä, jotka eivät tee mitään näistä kolmesta tai kohdan kaksi vain teeskentelyesityksenä sen takia, että saisi akan pysymään nyrkin ja hellan välissä.
Jos miehesi jatkaa jonkilaisessa terapiassa tai lyömätön ryhmässä käyntiä, uskon että teillä on eväitä jatkaa.
kykenin hyvinkin tarkkaan ennustamaan sen, miten käyttäydyt ja todiste löytyy kirjoituksestasi...
Väität etten tunne sinua ja ettet toimi kuten ennustin...Asia olisi saattaanut olla noin, jos olisit jättänyt viimeisen lauseen kirjoittamatta. Sillä todistit minun olevan oikeassa; sinun on vaikea nähdä itseäsi syyllisenä mihinkään, koska teit minustakin syntipukin...Tunnetko sinä sitten minut kovinkin hyvin?
Mutta vain sillä, että sangtio jonka määräät tapahtumasta, on kyllin suuri. Vahingonkorvaus on viisasta määritellä rahassa, koskapa taukimpikin mies ymmärtää eurojen päälle. (sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus ensikertaan nähden)
Suosittelisin tuollaisesta typeryydestä sangtioksi n, 4000 e, tai itsehän tän tunarin maksukyvyn paremmin tiedät. Pidä kuitenkin huoli, jotta kirpaisee sen verran että pysyy mielessä.
Meillä kävi vastaavanlainen tapaus, viisi vuotta sitten, eikä ole toistunut. Eikä ole tarvinnut sen koommin pelätä.
haarukalla tienaamaan..........
mustasukkaisuudestaan eroon, on hänen erottava puolisostaan sitten itse. Miksi olla sellaisen naisen kanssa liitossa josta tykkää että tämä on hutsu? Ne on miehen vaihtoehdot. Erota, tai elää sovussa. Näin on.
Hauska pikku satu. Miksi kirjoitit sen?
Aika tutun kuuloinen tuo sinun tarinasi. Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä jo kohta kymmenen vuotta ja lapsia meilä on kaksi, kuopus vasta puoli vuotias. Pari vuotta on ollut suhteellisen rauhallista, mutta viime viikonloppuna homma levisi taas käsiin ja mies humalapäissään tarttui minua kurkusta ja väänteli käsistä. Loppuhuipennukseksi otti auton ja ajoi sen tahallaan kiinni syvälle kinokseen että minä en saisi sitä käyttööni. Lisäksi vei kännykän etten pysty soittamaan apua. Asumme keskellä korpea, lähimpään naapuriin matkaa on pari kilometriä. Vuosia sitten sai samanlaisia kohtauksia, mutta nyt on ollut kauan rauhallista, kunnes sattui tämä.
En oikein tiedä mitä tekisin. Nytkin kun tilanne oli päällä, en voi paeta ja jättää pieniä lapsia ja apua en saa paikalle. Jälkeenpäin mies sanoo katuvansa sitä mitä teki, mutta sanoo minunkin olevan osasyyllinen, kun olin ärsyttänyt häntä. Nyt sitten on kaulassa hiertymät ja käsivarsissa mustelmat. En okein tiedä kenelle puhuisin asiasta. Mies pelkää että kerron tapahtuneesta jollekin ja tarkkailee puheluitani ja sähköpostiani. Mitä yleensä tapahtuu, jos kerron tapahtuneesta vaikkapa neuvolassa. En haluaisi mitään lastensuojeluviranomaisia tai poliisia tutkimaan tapahtunutta, vaan haluaisin että joku vain kuuntelisi ja neuvoisi miten suhteen saisi pelastettua. Olisiko minun pitänyt mennä lääkäriin näyttämään että minuun on käyty kiinni, vaikka mitään "vakavia vammoja" ei tullutkaan.
Rakastan miestäni ja hän on todella hyvä isä lapsilleni. En vain halua että lapseni joutuvat seuraamaan vierestä kuinka isä pahoinpitelee äitiä. Entä jos mies käy käsiksi uudelleen? Jos otan lapset ja pakenen pois, niin voiko olla että joudun silti luovuttamaan lapseni hänelle? Voisiko joku neuvoa miten käytännössä pitäisi toimia...
"Rakastan miestäni ja hän on todella hyvä isä lapsilleni. "
Todella hyvät isät eivät pahoinpitele lastensa äitiä. On lapsille todella traumaattista nähdä tai kuulla sellaista. Millaisen mallin perhe-elämästä haluat lapsillenne antaa?
Tilanteesi tulee pahenemaan aina vain ellet itse tee jotakin.
Tarvitset todisteet pahoinpitelystä joten heti lääkäriin!