Aamulehden juttuun työpaikkakiusaamisesta haastateltu Työterveyslaitoksen aluejohtaja puhuu tarpeesta maksimoida tulos, ikään kuin se selittäisi työpaikkakiusaamisen;
"...- Ei työpaikkakiusaamisesta kauan vielä ole edes puhuttu. Työelämän monimutkaistumisen myötä organisaatiot on viritetty niin äärimmilleen, että kaikki tuotokseen vaikuttavat asiat haetaan nyt esiin, aluejohtaja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitokselta puntaroi...."
Eniten työpaikkakiusaamista on julkisella sektorilla. Mihin perustuu väite, että julkisen sektorin organisaatiot olisi jo viritetty äärimmilleen, ja tulosta ei saada muuten kuin henkisellä pahoinpitelyllä (häirinnällä)?
Jo työturvallisuuslain valmisteluasiakirjoissa todetaan , että työpaikkahäirintää ei ole asiallinen, työsopimuksen mukainen töiden järjestely. Keskeinen edellytys on silloin, että työntekijän palkkaus ja työura ei saa kärsiä järjestelyistä.
Missä Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tai muussa tutkimuksessa on osoitettu, että maksimitulos saadaan työpaikkakiusaamisella? Yleensä tulosta syntyy kannustamisesta, selkeästä ja terveestä johtamiskulttuurista, motivoitumisesta ja palkitsemista.
Epäasiallisen kohtelun on tutkimukset osoittaneet johtavan mm työntekijöiden sairastumiseen stressiperäisiin sydän-, ja verisuonisairauksiin. Miten organsiaation tulos tästä paranee ?
Haloo-- miksi tällaisia *kiusatut ovat surkimuksia, joista tehokas johtaja hankkiutuu eroon* lausuntoja suolletaan laitoksesta, jolle on työsuojelulainsäädännössä annettu erityinen työsuojelurooli?
Jo kuuden vuoden ajan (ei vielä pitkään puhuttu ... ?) työpaikkahäirintä on ollut erityisesti laissa nimetty rikokseksi. Päättelen, että työpaikkakiusatut ovat näinä vuosina saaneet asiaansa esille yli tietyn kynnysarvon.
Epävirallisen organsiaation (verkoston) tavoitteiden ja tuloksen saavuttamiseksi työpaikkakiusaaminen onkin verkostokätyreiden suosima tehokeino.
Onko jo huolestuttu siitä, että työpaikkakiusatut, jotka uskottiin nitistetyn äänettömäksi ja eristetyksi hylkiöjoukoksi alkava saada ihmisarvonsa takaisin ?
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2008-01-19,104:10:512214,1:0:0:0:0:0:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000032110394
"...- Ei työpaikkakiusaamisesta kauan vielä ole edes puhuttu. Työelämän monimutkaistumisen myötä organisaatiot on viritetty niin äärimmilleen, että kaikki tuotokseen vaikuttavat asiat haetaan nyt esiin, aluejohtaja Jyrki Liesivuori Työterveyslaitokselta puntaroi...."
Eniten työpaikkakiusaamista on julkisella sektorilla. Mihin perustuu väite, että julkisen sektorin organisaatiot olisi jo viritetty äärimmilleen, ja tulosta ei saada muuten kuin henkisellä pahoinpitelyllä (häirinnällä)?
Jo työturvallisuuslain valmisteluasiakirjoissa todetaan , että työpaikkahäirintää ei ole asiallinen, työsopimuksen mukainen töiden järjestely. Keskeinen edellytys on silloin, että työntekijän palkkaus ja työura ei saa kärsiä järjestelyistä.
Missä Työterveyslaitoksen tutkimuksessa tai muussa tutkimuksessa on osoitettu, että maksimitulos saadaan työpaikkakiusaamisella? Yleensä tulosta syntyy kannustamisesta, selkeästä ja terveestä johtamiskulttuurista, motivoitumisesta ja palkitsemista.
Epäasiallisen kohtelun on tutkimukset osoittaneet johtavan mm työntekijöiden sairastumiseen stressiperäisiin sydän-, ja verisuonisairauksiin. Miten organsiaation tulos tästä paranee ?
Haloo-- miksi tällaisia *kiusatut ovat surkimuksia, joista tehokas johtaja hankkiutuu eroon* lausuntoja suolletaan laitoksesta, jolle on työsuojelulainsäädännössä annettu erityinen työsuojelurooli?
Jo kuuden vuoden ajan (ei vielä pitkään puhuttu ... ?) työpaikkahäirintä on ollut erityisesti laissa nimetty rikokseksi. Päättelen, että työpaikkakiusatut ovat näinä vuosina saaneet asiaansa esille yli tietyn kynnysarvon.
Epävirallisen organsiaation (verkoston) tavoitteiden ja tuloksen saavuttamiseksi työpaikkakiusaaminen onkin verkostokätyreiden suosima tehokeino.
Onko jo huolestuttu siitä, että työpaikkakiusatut, jotka uskottiin nitistetyn äänettömäksi ja eristetyksi hylkiöjoukoksi alkava saada ihmisarvonsa takaisin ?
http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2008-01-19,104:10:512214,1:0:0:0:0:0:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000032110394
Vastaukset 3
Vanhimmat
kiusatun leimaaminen syypääksi enää ei ole niin itsestäänselvää.
Asian esille tuominen lehdissä ja telkkarissa on auttanut heikomman osapuolen asemaa, toisin kuin heikomman osapuolen suojaksi palkatut TYÖSUOJELUN ASIANTUNTIJAT.
Muuten ihan asiaa, mutta asiantuntemuksen sijasta pitänee sittenkin painottaa sanaa PALKATUT.
Vastoin normaalille länsimaisen demokratian periaatteelle, Suomessa virkamiesten toiminnasta valittavalla on todistustaakka, eikä suinkaan valtiolla.
Yllä oleva on referaattia lauantain 2.2. HBL:sta, Kim Peter Johansson kirjoittamasta yleisönosastokirjoituksesta "Finns det en laglighetskontroll?"
Mielenkiintoista on myös hänen huomionsa siitä, miten jo oikeuttansa hakeva leimataan virallisilla termeillä. Ruotsissa termejä valitus ja kantelu vastaavat vastaa "ilmoitus" (anmälan till JO), todellakin neutraali.
Johansson toteaa vielä, että termin "kantelu" ensiksi mainittu käännös ruotsiksi sanakirjoissa yleisesti on "skvaller", siis juoru. Eduskunnan oikeusasiamiehelle asiassaan kantelun tekevän valtakoneisto leimaa juoruajaksi.
On selvää, että työntekijä on alakynnessä kun joutuu hakemaan valituskanavien kautta oikeutta työnantajaansa vastaan. Tilanne onerityisen räikeä valtion työntekijällä, joka
"valittajana" ja "kantelijana " joutuu tekemisiin valtiokonsernin eri yksiköiden kanssa.
Rakennekorruptio viranomaisissa on tosiasia, tiedetäänhän puolueidenkin huolehtineen virkojen miehittämisestä ainakin viimeiset 30 vuotta. Miksi järjestää puoluetoverille virka, jos tältä ei odoteta mitään vastapalveluksi ?
Tarkastus - ja oikeuskäytäntö, jossa työturvallisuusasiassa työntekijä (yksityisen sektorin tai julkisen sektorin) joutuu näyttämään toteen työturvallisuusvaaraan ja työturvallisuustoimenpiteen laiminlyönnin on aiheellista viedä EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen. Samoin työsuojelupiirien tarkastuskäytäntö, jossa ei ole mahdollista tulla suullisesti kuulluksi vaan vaaditaan kirjallista näyttöä työturvallisuuden vaarantamisesta,vaikka kirjallisia todisteita nimenomaan vain harvoin syntyy työpaikkakiusaamisessa.
Työsuojelupiirille laki antaa mahdollisuuden käyttää tarkastuksessa erityisasiantuntijaa konsultoimassa, jotta paras asiantuntemus on saatavilla. Tällainen konsultointi olisi vaadittava aina työpaikkakiusamistapauksen selvittelyssä, ainakin silloin kun tarkastajalla ei ole riittävää koulutusta henkisen väkivallan hahmottamiseen.