kemijärvelle tulee uusi kannattava liimapalkkitehdas.nyt joutuvat sellunkeittäjät monitoriensa ääreltä ja pehmoiseta nahkatuolista kunnon tuottavaan ruumilliseen tosi työhön.se on monelle paperiduunarille kova paikka.ja palkatin melkoisesti laskevat.sellunkeitto on tappioillista koska ulkomaiset osakkeenomistajat vaativat parempaa kannattavuutta.ei ole yksinselvää se että tehdas tuottaa voittoa sen on tuotettava paljon voittoa!
kemijärvi
palkki ja liima
3314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä ihme siinä on, että yksi tehtaan lakkauttaminen aiheuttaa näin suurta porua? Työpaikkoja ja tekemätöntä työtä on maailma täynnä, siitä vaan etsimään ja löytämään. Pitää olla valmis muuttamaan työn perässsä eikä kyyristellä peräkammarissa ja odottaa että patruuna tulee kolkuttelemaan porstuaan ja tarjoamaan töitä.
Puolalaiset tulevat auliisti rakentamaan ydinvoimalaa Eurajoelle, kauas kotoa. Suomesta muutettiin sankoin joukoin Ruotsiin 70-luvulla. Tuhannet opiskelijat muuttavat opintojen ja työn perässä maalaiskunnista maakuntakeskuksiin. Esimerkkejä löytyy paljon, Kemijärvelläkin pitäisi herätä tähän päivään. Tervetuloa 2000 luvulle!
Kepulainen aluepolitiikka on käytännössä tarkoittanut sitä, että kuppaiset peräkylät ovat voineet elää täysin tietämättöminä todellisuudesta. Muualla on työpaikat lähteneet kuin hauki rannasta, kepun politiikka on kuitenkin suojannut takapajuloita tältä. Muualta on maksettu rahaa jotta syrjäkylissä olisi elämää. Se on muuten ollut kallista lystiä meidän kaupunkilaisten pussista. Nyt tuo aika on onneksi ohi, Kemijärvi on kaupunki siinä kuin muutkin ja se paperitehdas tehdas muiden joukossa. En kuullut kemijärveläisten itkevän kun esim. Leaf lopetti salossa, tai Perlos tai Aspocomp tai.... esimerkkejähän on.
Jos Kekkonen on aikoinaan muurannut sellutehtaan peruskiven niin se ei tosiaan tarkoita sitä, että se tehdas pitäisi pitää 2000-luvulla keinotekoisesti toiminnassa. Ei mikään tehdas missään. Onneksi protektionismin ja rahapoliittisten kikkojen aika on valtaosassa Eurooppaa ohi siinä mittakaavassa kuin se rehotti vaikkapa 80-luvulla. Ja maatalouspolitiikkakin alkaa osoittamaan realismin merkkejä.