Annan naiselleni hellyyttä ja huomiota. Tuon pikku yllätyslahjoja, laitan ruokaa( ja osallistun lähes aina), osallistun kodin ylläpitoon(siivous yms.), kerron kuinka tärkeä hän minulle on, arvostan hänen tekemisiään, arvostan häntä ihmisenä, käyn jopa vaateostoksilla hänen kanssaan, vien ulos syömään, leffaan, tilaan meille matkoja, joissa käymme, hän on seksikkäin nainen jonka tiedän ja kerron sen hänelle usein, suukottelen, hellin, muulloinkin kuin seksin nälässä, hieron häntä, päästä varpaisiin, kuuntelen, ymmärrän, lohdutan( jos surua), keskustelemme paljon (voimme puhua kaikista asioista), suhteemme on lähes täydellinen, koska hän tekee myös kaiken edellä mainitsemani. MUTTA, seksiin hän suostuu harvoin. Kerran kuussa, kerran kahdessa, on suoranainen ihme jos suostuu kerran viikossa!
Eikä ole kyse siitä, ettei seksi välillämme olisi hyvää, se on mahtavaa!! Huomioin hänet siinäkin ja hän minut, tunnemme toisemme siinäkin ja tiedämme mitä molemmat haluaa ja mikä kummastakin tuntuu todella hyvältä. Hänkin saa useamman orgasmin joka kerta. Eikä feikkaa, sen tiedän!!
Mutta miksi hän ei halua useammin?? Olemme keskustelleet ja keskustelleet asiasta.Hän ei vain halua, väsymys, työasiat, muut paineet...
Eikä hän myöskään petä, senkin tiedän!!
Hän on kertonut suostuvansa useammin seksiin, vaikkei haluakkaan. Kerran itse suostuin tälläiseen ja se oli hirveä pettymys. Hän ei ollut mukana ollenkaan, ajatukset ihan jossain muualla ja olin sängyssä lahnan kanssa. Tumputtaminenkin olisi ollut parempi vaihtoehto. Jäi paha maku.
Senjälkeen en ole moiseen suostunut. Sitten kun hän vihdoin on halukas ja haluaa seksiä, on se mahtavaa.
Edellisestä kerrasta on nyt jo reilu 3 viikkoa ja mulla alkaa vitutuskäyrä nousta, en aio enää ikinä kysyä häneltä, tekisikö hänen mieli, vaan odotan hänen aloitustaan, niin monet pakit olen saanut, etten enää yhtiäkään halua.
Olen myös kokeillut senkin, etten suostu just silloin, kun hän haluaa. Ei muuttanut tilannetta.
Tää vaan vituttaa ja vituttaa! Itsellä tekis mieli ja tumputtaminenkaan ei hyvää seksiä naisen kanssa josta pitää, korvaa, eikä muutenkaan.
Vieraisiin en lähde...siis mikä neuvoksi. Eroko??
Eikä ole kyse siitä, ettei seksi välillämme olisi hyvää, se on mahtavaa!! Huomioin hänet siinäkin ja hän minut, tunnemme toisemme siinäkin ja tiedämme mitä molemmat haluaa ja mikä kummastakin tuntuu todella hyvältä. Hänkin saa useamman orgasmin joka kerta. Eikä feikkaa, sen tiedän!!
Mutta miksi hän ei halua useammin?? Olemme keskustelleet ja keskustelleet asiasta.Hän ei vain halua, väsymys, työasiat, muut paineet...
Eikä hän myöskään petä, senkin tiedän!!
Hän on kertonut suostuvansa useammin seksiin, vaikkei haluakkaan. Kerran itse suostuin tälläiseen ja se oli hirveä pettymys. Hän ei ollut mukana ollenkaan, ajatukset ihan jossain muualla ja olin sängyssä lahnan kanssa. Tumputtaminenkin olisi ollut parempi vaihtoehto. Jäi paha maku.
Senjälkeen en ole moiseen suostunut. Sitten kun hän vihdoin on halukas ja haluaa seksiä, on se mahtavaa.
Edellisestä kerrasta on nyt jo reilu 3 viikkoa ja mulla alkaa vitutuskäyrä nousta, en aio enää ikinä kysyä häneltä, tekisikö hänen mieli, vaan odotan hänen aloitustaan, niin monet pakit olen saanut, etten enää yhtiäkään halua.
Olen myös kokeillut senkin, etten suostu just silloin, kun hän haluaa. Ei muuttanut tilannetta.
Tää vaan vituttaa ja vituttaa! Itsellä tekis mieli ja tumputtaminenkaan ei hyvää seksiä naisen kanssa josta pitää, korvaa, eikä muutenkaan.
Vieraisiin en lähde...siis mikä neuvoksi. Eroko??
Vastaukset 34
Vanhimmat
No hei, sielunveli. Mulla on mieheni kanssa lähestulkoon identtinen suhde teihin verrattuna. Erona se, että minä olen se, joka alkaa olla jo niin v---ttuuntunut, että olen jopa harkinnut vieraissa käyntiä. Ei vaan jaksa enää. Toinen ei vaan halua, suunnilleen samoin meilläkin. Tosin mies väittää, että haluaisi, mutta näenhän ja saanhan minä sen kokea joka ikinen helvetin päivä, että näin ei ole.
Niin että en osaa neuvoa tässä asiassa, mutta odottelen, jos täällä samalla joku antais neuvoja mullekin. Ja kukaan ei voi enää oottaa multa enempää... niin paljon olen panostanut. Perhekö tässä pitää hajottaa seksin takia?
Voisi olla yksi vaihtoehto, tai yleensä keskustella asiasta jonkun kolmannen henkilön kanssa.
asian, että nainen ei ole mikään kone? jos se vika on kuitenkin sussa? miks ette puhu? Ja oletko varma, että nainen saa orgasmin? Me ollaan kuules aika hyviä näissä asioissa. Välillä täytyy "saada", ettei siitä tule valitusta. Mä lopetin "näyttelemisen" ja voi jumalauta mikä valitus ja vikinä " kun et enää saa", siihen tokaisin, etten oo koskaan saanukkaa. Entisissä suhteissa kyllä "sain" mut nyt ei ollenkaa. Siitä sitten mies "syyllistää" minkä kerkiää. Mä sanoin äijälleni joskus, että jos mä pystyn elämään asian kanssa niin eläis sekin. Mut se on tietysti miehisyyden mitta, että montaks kertaa akka "saa"
mutta, ei päde meihin. Ja kuten kerroin asiasta on keskusteltu ja monesti. Se saako naiseni oikeasti orgasmin, voin vastata, että saa...Sen todellakin tiedän!!
En sitä häneltä koskaan kysy, eikä se ole "taidoistani" mikään mittari, enkä kysy. Tunnen ja tiedän sen, se riittää. Eikä rakastelu mielestäni ole mitään suoritusta, eikä miehisyyden mittari, vaan kahden ihmisen välistä upeaa kannssakäymistä,tunnetta ja tunteiden näyttöä, läheisyyttä, lämpöä, himoa, toisen huomiomista, toiselle antamista yms..
Ja sitä kaipaisin ja haluaisin useammin!!
Yhä enemmän kuulostaa meidänkin suhteeltamme... seksi silloin, kun sitä on, on upeaa... Siksi kai sitä haluaakin. Tullut vaan pikkuhiljaa tunne, että vedättääkö toinen sittenkin... olen henkisesti vahva ja hän kokee olonsa turvalliseksi seurassani. Mutta että olisko tämä kuitenkin jotain sairasta peliä...
Niin, kaikkea alkaa pikkuhiljaa miettimään.
kyllä haluaa seksiä usein. Ei saava ei halua. Minkäs teet.
Mieheltä vain menee se viimeinenkin vire, jos sille kertoo totuuden.
Oikeassa olet, kyllähän sitä alkaa kaikkea miettimään. Jopa omaa haluttavuuttaan...ja sen ajatteleminen vie joltakin kokoajan pohjaa pois.
Olen itsekkin henkisesti vahva ja ns.MIES, enkä mies. Vaikkakin kaikkeen osallistunkin ja niinsanottuihin "naistentöihinkin- ja puuhiin", joten en taida siihen "tosimies" kastikkeeseen kuulua :).
Kyllähän tälläinen seksittömyys kieltämättä mieltä raastaa ja alkaa silloin suhteessa vallata liikakin tilaa. Epäilykset herää, niin toisen, kuin itsensäkkin suhteen... Olisko se seksiterapeutti yksi vaihtoehto, kuten joku väläytti?? Kenties...
Ja minä kai kaiken mittapuun mukaan nainen, N:llä... Minäkään en ole mikään peukalo keskellä kämmentä oleva, mutta en sellainen päsmärikään. Toki kerron mielipiteeni sitä kysyttäessä ja osaan neuvoakin monissa asioissa. Olen elänyt ennen tätä miestä, nyt ollaan oltu 8 v. yhdessä ja muita en ole edes vilkuillut. Olen omistautuva niin miehelle kuin lapsille, mutta lähes koko aika tuo seksi on ollut sellainen erottava tekijä. Ja alkuvuosina olin havaitsevinani merkkejä kiinnostuksesta muuhun suuntaan. Mutta kysyttäessä ei kuitenkaan kuulema mitään tsäänsejä mistään pettämisistä jne... olen kuulemma kaikki mitä hän haluaa. Sitäkin sitten miettinyt, että ajatteleekohan se mies sittenkin liikaa järjellä... jos se ei keksi yhtään syytä miksi ei haluaisi minua (muillekaan ei halua antaa, kimppajutut jne. oksettaa kumpaakin), kun oon niin hyvä (VITSI, mutta sinä tietänet, mitä tarkoitan, alkup.kirj.) ja niin ollen vaan tajua tai osaa myöntää, että ei rakasta... Tosin väittää kyllä rakastavansa ja ihan varmasti rakastaakin, mutta onko se kuitenkin enemmän kiintymystä, kuin sitä.. toista... kipunan syttöistä rakkautta. En tiedä. Mutta pää hajoaa ja pelkään, että tämä alkaa mennä ilkeilylinjalle ja sitten jää loat kouraan molemmilla.
Tuli muuten mieleen, kun puhuit tuosta miehisyydestä... ehkäpä oletkin liian kiltti sille naisellesi. Jos se ei vaikka olekaan ihan yhtä.... jotain, niin jos se kaipaakin oikein kunnon meininkiä. Siis ei mitään pahoinpitelyjä (et varmaan tätä ajatellutkaan), mutta että otat ja omistat ja näytät sille, että sussa on m-unaa... hmmm... itse oon yrittänyt kiinnittää siihen huomiota, että oisin naisellinen ja en liian vahvan oloinen. Kuulostaako sairaalta? No kaikkea on pitänyt yrittää... ja kyllä tässä alkaa jo neuvot olla lopussa. Alkaa jo tuntua, ettei tahdo enää sietää koko miestä silmissään...
Ja jos suhteessa ei saa seksiä, niin ei sitä enää vähemmän voi saada erotessakaan. Jos edes joskus niin hyvä niin. Jotain mätää tässä kyllä on... seksiterapiaan minä en lähde. Minä saan kyllä orgasmin (harjoittelun tulos ja oman sisäisen kasvamisen) ja mieheni huomaa, että olen kiihottunut ja kiihotun hänen hyväilyistään, minä pidän häntä kauniina, komeana, kiihottavana jne. ja näytän sen. En ymmärrä. Liekö lapsuuden traumoja...
Sulla on kummallinen ajatuksen juoksu! Onnee vaan yritykselle.
vaan, sitä että olisiko ero hyvä vaihtoehto. Koska, tämä seksittömyys kuitenkin, pidemmänpäälle suhteessa alkaa vaikuttamaan ja olemaan näkyvä osa. Näkyvä osa huonolle ololle ja sitäkautta kenties riidoillekkin.
Isetuntoa se ainakin jonkinverrran jo nyt kalvaa, kun toinen ei halua...
Olisiko se terapeutti hyvä vaihtoehto, uskon niin ja tiedän naisystävänikin siihen suostuvan.
nimittäin muutaman vuoden jopa kuukauden jälkeen ei tee niin usein mieli. Sekin on tietysti yksilöllistä. toiset haluu joka päivä toiset vaan kerran kuussa tai harvemmin. Ekoina viikkoina sitä tietty "harrastaa" joka päivä ja monta kertaa, mutta sekin vietti laimistuu, valitettavasti.
nelisen vuotta. Molemmat kerran eronneita ja lapset jo lähes aikuisia. Yhteisiä lapsia ei ole.
Tätä harvatahtisuutta on nyt jatkunut jo kohta vuoden verran. Vähemmän ajan vielä ymmärsinkin, mutta nyt alkaa olla jo liian pitkään kestänyttä. Mielestäni ihmisten täytyy parisuhteessa kohdata tässäkin asiassa. Onhan hän kuitenkin nainen iässä, jossa seksuaalisuus pitäisi olla kukkeimmillaan..
Hei!Oketteko minkäikäisiä ja kuin kauan yhdessä olleet,avoliitossa vai naimisissa?Tulipa nyt kysyttyä vähän enempi..Ajattelin vaan,jospa hän odottaa kosintaasi ja on turhautunut ja masentunut kun sellaista ei kuulu.Tai jospa hän on vauvakuumeessa.
kanssasi orgasmia, koska muuten hän varmasti olisi himoissaan kanssasi. Kyllä voin naisena sanoa, että jos en saa tyydytystä seksistä, en siitä kauan jaksa olla innostunut.
Tohon mun ongelmaan, kun mies kuitenkin saa sen orgasmin ja pitää seksiä hyvänä. Minä siis olen nainen vastaavassa tilanteessa kuin tuo alkup.kirj.-mies.
mahdollisesti jotain (ehkä ajoittaisia) seisokki ongelmia? monasti on. haluaa kyllä. mutta pystyykö, se on toinen juttu.
Kommentoi, voiskos olla näin?
Kurjaksi menee. No en tiedä noista seisokkiongelmista. Eikö sitä monesti sanota, että ne on korvien välistä kiini?
Ja miksi, kun on kyseessä suhteellisen nuori mies vielä, mies parhaassa iässään (kai... alle 40), niin kai se nyt tajuais tehdä asialle jotain??? Ei kai se niin tabu perk... ole.
Oonhan minä siitä varovasti jutellut, mutta kun ei halua paineita aiheuttaa sille saralle yhtään... Ja silleen. Ja miksi se väittää että ei ole, jos on. Ollaanhan me kuitenkin ihan tuttuja ja monet suot yhdessä rämmitty.
Miten mies käyttäytyy, jos sillä on salarakas ja se haluaa sen salaisena pitääkin?
kyllä tossa on jostain muusta kyse.
Voihan se seisokki ongelma fyysinenkin olla, ja silti ajoittainen. Eikä olis ensimäinen mies, jonka on vaikeaa lääkäriin mennä. Tunnen tusinoittain sellaisia.
No siis miksi se salarakas ois poissuljettu? Ja jos sillä miehellä on vikaa, niin miksei se hoida sitä, tukea on tiedossa ja kyllä se sen tietää. Haluaako se käyttää sitä verukkeena, ettei tartte olla mun kanssa seksihommissa???
jos kerran muuten suhteenne toimii ja hoida se pussien tyhjennys vaikka maksullisten kanssa.
Itse olen ollut yli 25v seksivajaassa avioliitossa ja tiedän hyvin miten se syö miestä. Onneksi tajusin lopulta hoitaa tuon puolen ihan ammatti-ihmisen kanssa ja käyn nykyään muutaman kerran kuukaudessa tämän "tyttöystäväni" hoidossa. Vaimoni kun pitää seksiä vain pakollisena lapsentekojuttuna, niin oma ratkaisuni on meille molemmille ollut toimiva.
Oma isävainaani sanoi joskus, vaikeuksistani kertoessani, että uroskoiristakin tulee vihaisia, jos eivät pääse silloin tällöin pukille ja linkkasi silmää.
Jaa että oikein maksullisten kanssako? Eikö se ole laitontakin? Ja et nyt sitten oikein taida itse ymmärtää, että sekä tuolla alkup.kirjoittajalla, että minulla, on kyse siitä, että sitä nimenomaan haluaa SITÄ toista, jonka kanssa se suhde on... vaikka minäkin siitä erosta ja syrjähypyistä puhun, niin ne on puhetta, pakko kaikkea miettiä, mutta ojasta allikkoonhan se menee... sitten sitä omaansa ei saa enää koskaan... sniifff... voe voe. On tämä elo outoa.
juolahtanut ajatus, ettei naisesi yksinkertaisesti kaipaa seksiä? itse olen 30v. nainen, naimisissa, ei lapsia. olemme olleet kuusi vuotta yhdessä. rakastan miestäni älyttömästi, pidän kyllä seksistä, saan orgasmin. mutta! minä en kaipaa silti seksiä kuin ehkä kerran kuukaudessa. mikä miesten on siinä niin vaikea käsittää? en tarvitse seksiä kovin usein, mutta sitten kun sitä harrastamme niin tykkään siitä! miksi sitä pitäisi harrastaa useammin??? naisesi on jo suostunut kanssasi seksiin vaikka häntä ei haluttaisikaan, menisit sinäkin vähän vastaan, tumputtaisit tai hän voisi tyydyttää sinut muilla keinoilla, olisit tyytyväinen että ylipäätään saat, vaikkakin harvemmin! ei kaikilla ole samanlainen seksuaalivietti että pitäis harrastaa joka päivä. se täytyy ymmärtää.
jos väität seksistä nauttivasi, ja samaan hengenvetoon käsket tumputtamaan, ja olemaan onnellienen siitä että joskus harvoin saa?
Et taida itse tajuta ristiriitaa, lähinnä tulee mieleen että valehtelet jossain kohtaa, (ehkäpä itsellesikin?) Mutta järkeä tekstissäsi ei ole.
Samoja ongelmia meillä. Mies (kolmikymppinen raavas mies) ei halua seksiä, eikäpä oikeastaan muutakaan asiaan liittyvää turhan usein. Hän nauttii seksistä ja on erittäin hyvä siinä kunhan vain on sillä tuulella (kerrasta kolmeen kuukaudessa). Olemme oltu yhdessä vain vähän yli kaksi vuotta ja seksittömyydestä alkoi olla merkkejä jo reilu vuosi sitten, vaikka nyt taaksepäin katsellessa ei hän alkuunsakaan ollut intohimon ruumiillistuma.
Syyksi hän on selittänyt työstressin ja heikon libidon.
Itse mielessäni olen ehtinyt käymään läpi kaikki vaihtoehdot. Ja olen tullut siihen tulokseen, että niin, hän ei yksinkertaisesti halua seksiä yhtä usein kuin minä.
Jos rakkautta riittää ja muuten menee hyvin, niin mielestäni pari voi tehdä seksissäkin myönnytyksiä ja päästä yhteisymmärrykseen, että toinen ei käytä energiaansa turhaan vonkaamiseen ja toinen ottaa kumppaninsa seksuaaliset halut huomioon. Omalla kohdallani esimerkiksi se tarkoittaa sitä, että hän suo minulle enemmän hellyydenosoituksia ja "seksuaalisia hyväilyjä"...saa minut siis tuntemaan itseni seksuaaliseksi ja ennen kaikkea naiseksi. Mielestäni sen pitäisi onnistua ilman suurimpia haluja.
Katsotaan miten käy.
kuin mun elämästä tämä olisi ihan sama tilanne meillä!en viitsi enään vaivautua tekemään aloitetta kun kanssa järjestelmällisesti tulee pakit!olen vakavasti harkinnu suhteen lopettamista vaikka kipeetä se tekeekin!ei ole muita vaihtoehtoja enään käytettävissä!on tarpeet mullakin ja pettämään tai huorissa käymiseen en haluaisi ryhtyä!olen päättänyt et jos 1 kk sisällä ei parannusta tapahdu niin pakkan tavarani ja lähden!toki vielä puhun asiallisesti painostamatta tietenkään asisasta hänelle!!voimia kaikille jotka painii saman asian kanssa!
elikkä teillä menee erittäin hyvin lukuun ottamatta seksin harrastus kertoja?
mikä siis on vikana hä???? jos kaikki on hyvin niin mikä siis mättää
kaikki ihmiset eivät vain yksinkertaisesti halua seksiä kovinkaan usein...
sen tiedän ku vaimoni kans ollaan tehty sitä muutama kerta puolen vuoden aikana...
eikä hän vain halua seksiä niin usein kun minä mutta en valita kun rakastan ja haluan olla hänen kanssa,ja se on tärkeintä....
Tärkeintä että välittää ja muuten voidaan hyvin. Meillä on ihan superhyvää seksiä ja muuten hyvä suhde, muutama vuosi takana, mutta mua ei yksinkertaisesti haluta niin kovin usein. Saan kyllä räjähtävät orgasmit mutta perkele kun ei kun ehkä kerta viikkoon tee mieli. Ja minun aloitteesta on parhain..
Silti naisetkin kirjottelee tollasia juttuja, kuten vaika toi aloitus "Viettien viemää!!!" ylempänä. Mahtaakohan sekin nainen haaveilla muista miehistä, vaikka oma olisi mitä ihanin?
Otsikkoni voi olla ehkä harhaanjohtava, mutta pointti on se että miksi helvetissä nainen innostuisi kanssasi mistään jos teet kaiken oma-aloitteisesti, kiltisti ja "ilmaiseksi".
Kaikki asiat mitä teet, ovat tietenkin hyviä asioita, mutta helvetti soikoon jos tuota kaikkea teet ihan oletuksena epätoivon ajamana, niin ainoa asia joka pitää naisen suhteesasnne on joku yhteiskunan opettama moraali tms. kivalta kuulostava asia johon "pitää" uskoa, mutta samalla sotii ihmisen sisintä vastaan.
En osaa sanoa oletko jo hävinnyt pelin, mutta lopeta (yhteistä kodinylläpitoa lukuunottamatta) kaikki tuo. Älä ole mikään itsestäänselvyys (vässykkä). Älä edes "kesksutele asiasta" ellei nainen ota asiaa puheeksi. Lopeta seksi ja vonkaus, siirry vaikka omaan hanskaan ja pornoon siksi aikaa kunnes toinen alkaa tajuta.
Älä siis ole kiltti ja reilu niin kauan kun tuo teidän homma toimii yksisuuntiasena katuna. Sitten kun liikenne toimii molempiin suuntiin, palaa normaaleihin rutiineihin (hitaasti ja porrastetusti, ei millään innostuneella epätoivolla ensimmäisten lupaavien merkien yhteydessä).
Pidä huolta että sinulla on tärkemäpiä (vaikka ne eivät oikeasti olisikaan) asiotia elämässä. Kokeile ainakin nyt puolittaa se aika mitä käytät suhteeseenne.
Ilkeä pointtini on siis se että vaikka naiset pitävätkin koirista, ei miehen kannata sitä roolia oma-aloitteisesti ottaa.... sitä varten kun on ihan oikeitakin koiria.
Elä siis OMAAA elämääsi niin kauan kunnes nainen taas tajuaa haluavansa olla osa sitä.
Omassa suhteessani selibaattia aiheuttaa (entiset) yhdyntäkivut. Saan ja sain myös kipujen aikaan orgasmin lähes aina, mutta edelleen jännitän yhdyntää, tai en ainakaan halua/jaksa keskittyä siihen. Kivut eivät olleet kamalia, vaan just sellaisia, etten pystynyt keskittymään nautintoon. En ymmärtänyt heti mennä tutkimuksiin ja koko homma alkoi maistua puulta ja edelleen suhteemme kärsii tästä, vaikka kivut hoidettiinkin myöhemmin pois (hormonihoidolla).
Painotan vielä että orgasmi ei todellakaan ole onnistuneen yhdynnän todiste!!! Minulle se oli ja on vieläkin joskus helpotus siinä mielessä, että kun minä saan orgasmin, "uskaltaa" mieskin laueta ja homma loppuu ja voin lopettaa jännittämisen. En pysty teeskentelemään orkkuja, joten joskus olen aivan epätoivoinen ja väsyn koko touhuun, kun kestää ja kestää...
Toivottavasti keksit mistä kiikastaa.
Aina ei haluta. muistutat kovin avomiestäni. Hän on yhtä huomaavainen.
Arvostan sitä että hän jaksaa odottaa mutta joskus antaudun ja olen kuvailemasi "lahna" mutta miestäni se ei sitten haittaa.
Harrastamme -melkeinpä voisi sanoa- vielä harvemmin kuin te.
Jos rakastaa toista ei seksittömyyden takia jätetä.
Niin...itse olen nainen ja elän suhteessa,jossa seksiä saa todellakin hyvin harvoin...
Koska miehen mielenkiinto on aivan liikaa pornossa. Eikä se tajua miten pahalta ja loukkaavalta musta tuntuu,kun hän katsoo pornoa ja runkkaa samalla... Tekisikin sen silloin kun on yksin...mutta kun ei!!! Se tapahtuu yöllä kun luulee mun nukkuvan.
Asiasta olen sille maininnut,mutta ei se tunnu tajuavan.
Itse porno ei ole mulle mikään ongelma...videoita tykkäisin katsoa samalla,kun harrastettaisiin seksiä. Siitäkin olen hänelle sanonut,mutta se on liian kiinni runkkauksessa.
Tuntuu ahdistavalta kun joutuu häviämään pornolle!!! Siis tarkoitan sitä,että kaiken huomion saa porno..mulle jää vain se vieressä nukkuminen.
Minäkin annan miehelleni hellyyttä ja huomiota. Annan myös tilaa. Suukottelen, halin, koskettelen; ihan noiden asioiden ilosta, välillä myös seksin toivossa. Mieheltä ei saa spontaaneja hellyyden osoituksia, ei spontaania seksiä, ei kokeilunhalua ei mitään... Olen omasta mielestäni ihan haluttavan näköinenkin,mutta ei se taida kelvata, kun se on sitä samaa (mutta mies ei halua vaihteluakaan seksiin. Ehkä eri naisia, mutta sitä hän ei tietysti mulle uskaltaisi sanoa) Alkaa pikkuhiljalleen masentamaan ja olemaan vaihtoehdot vähissä.
Ehkä meidän pitäisi etsiä itsellemme sopivammat kumppanit, ei tähän muukaan näytä auttavan? Rakastan kyllä miestäni,mutta jatkuvan pahan olon kanssakaan ei voi elää. Kun edes olisi jompaakumpaa, paljon hellyyttä tai paljon seksiä, mutta kun eletään säästöliekillä molemmissa. Minä olen usein aloitteentekijä kumpaankin. Kaipa sitä liian hyvää turtuu?;) Uskon kyllä, että mieheni rakastaa minua tai ainakin välittää kovasti, mutta ehkä se ei minulle riitä. Suhde tuntuu enemmän ystävyyssuhteelta. Perhoset vatsassa on suhteen myötä muuttunut pahan mielen ja olon hulmahduksiksi, kun toinen ei osoita tunteitaan oikein mitenkään.