Olen ollut naimisissa

tahansa, niin ei kannata luopua hänestä jos hän tuollainen on!! ;) Kannattaa ehkä odottaa että ärsytys menisi ohi, tai yrität vain ylpeillä hänellä sillä monella ei noin 'täydellistä' miestä ole. Ei kannata välittää siitä jos hän puhuu huonoa suomea, sillä se kehittyy varmasti ajan myötä.. (kuten varmaan tiedät.. ;D) Pistä hänet vaikka suomen kielen kurssille jos se siitä kiikastaa. Mutta älä anna ärsytyksen viedä suhdettanne karille !! :)Ja kaipa se nyt jossain vaiheessa käy melkein jokaista ärsyttämään oman miehensä piirteet, mutta sekin menee ohi.

älä anna ärsytyksen viedä hyvää suhdetta karille. :o) Minä olen ollut mieheni kanssa 10 vuotta ja voin sanoa, että vaikka kuinka miestäni rakastan ja sinänsä elämä on aina tasaisen hyvää ja ihanaa, ovat tunteet vuoristorataa. Kai se on ihan normaalia, ainakin ystävilläni on samantapaisia ajatuksia omista pitkistä parisuhteistaan (suomi-suomi-pareja).
Itse olen huomannut, että jokaiseen vuoteen mahtuu pari kuukautta, jolloin olen aivan lääpälläni rakkaudesta ja voin ihan konkreettisesti tyhmä hymy huulilla tuijottaa miestä ja ajatella, että "voi kun olen niin onnellinen!!!" Ja sitten samaan vuoteen mahtuu pari kuukautta, kun miehessä ärsyttää kaikki! Ihan siitä lähtien miten hän pureskelee ruokansa, pesee hampaansa ja puhuu puhelimeen...kaikkeen mahdolliseen taivaan ja maan väliltä. ;o)
Ensimmäisinä kertoina kun tämä vaihe iski, en tajunnut asiaa, vaan annoin sen vaikuttaa väleihimme. Aiheutin paljon riitoja, käyttäydyin kuin mieheni oikeasti olisi olemuksellaan tehnyt elämäni kurjimmaksi maan päällä. Mies oli tietenkin ihan ihmeissään negatiivisesta asenteestani häntä kohtaan ja tuli mukaan riitoihin, puolustuskannalle ja suuresti loukkaantuen epäreiluudestani... Eron partaalle nyt ei jouduttu, mutta riidat eivät kyllä sillä kertaa puhdistaneet ilmaa, vaan jättivät pikemminkin arpia, joita piti korjailla myöhemmin.
Nykyisin jos vaihe iskee, annan sen mennä ohi omalla painollaan. Jos miehen naama ärsyttää, vietän mahd. paljon aikaa omissa oloissani - kavereita löytyy ja kodissa on useampi kuin yksi huone. Suhtaudun hetken mieheen neutraalin ystävällisesti kuin kämppikseen ja toivon, ettei hän huomaa mitään ihmeellistä, kunnes vaihe menee ohitse - ja aina se menee. :o) Aika nopeastikin, jos ei anna itsensä langeta siihen riitojen ansaan.
Eikä tämä minusta ole mitenkään sukupuolisidonnainen juttu. Ei mieskään aina ole hulluna lääpällään minuun, vaan on aikoja, jolloin hän tiuskii herkästi ja käyttäytyy usein äkäisesti minua kohtaan. Ja vastavuoroisesti taas on niitä aikoja, jolloin hän on suorastaan unelmamiehen perikuva (normaalitila on ihan sellainen tavallinen heppu, jossa ei ole hehkutettavaa, muttei haukuttavaakaan).
Ehkä tämä meni sinusta vähän ohi aiheen, koska kirjoitit nimenomaan ulkomaalaisuuteen liittyvien juttujen ärsyttävän sinua, mutta uskon, että tästä samasta sinullakin on kyse, vaikka eri asiat ovatkin meillä mieltä ärsyttäneet. :o)

Käy tarkistuttamassa hormonitasapainosi. Monet ärsytykset johtuvat siitä epätasapainosta eikä niinkään ärsytyksen kohteesta, kohde on vain purkautumiskanava, yleensä kaikkein lähin ihminen.

Kuinka, oi kuinka monet ulkomaalaiset miehet jotka ovat olleet (huomaa perfekti) suomalaisen naisen kanssa naimisissa ovat sanoneet, että elo heidän kanssaan on kuin maanpäällinen helvetti. Alkuaika menee hyvin ja sänkyyn pääsee puolen tunnin riiastelun jälkeen. Pian seuraa kuitenkin kyllästyminen koska suominaiset eivät osaa arkielämää ollenkaan. Seurauksena on v-ttuilu, pettäminen ja ero.

Sinun tapauksesi sisältää kaikki em. piirteet. Ärsyyntymisesi ei johdu siitä, että miehesi on hyvä, tuntisit ihan samoin vaikka miehesi olisi minkälainen. Syy on sinussa. Et osaa parisuhteen arkea, et vain osaa ja jos se sinua lohduttaa, voin kertoa, että et ole yksin. Kanssasisariasi mahtuu kolmetoista tusinaan.

Eräs nainen, joka kärsi vaihdevuosien kuumista aalloista, kertoi, että hän hän käyttää peittäviä vaatteita jotta hänen hikoilunsa ei näkyisi ulospäin ja vain hän joutuisi kärsimään siitä mutta muut eivät. Siinä piilee syvä totuus. Sinunkin pitäisi ymmärtää, että parisuhde ei tee sinun oloasi paremmaksi mutta tekee kanssasi elävän miehen elämän helvetiksi. Voisi olla parempi jos eroaisit ja eläisit yksin. Moni nainen elää tänä päivänä yksin, kaupunkien keskustat on suorastaan kansoitettu omissa pikku luukuissaan elävillä eronnneilla naisilla. Ehkä sinäkin voisit lliittyä joukkoon. Seuraksi voisit monen muun tavoin hankkia koiran.

jos hyvä ei kelpaa niin ota sitten joku huono suomalainen. Sun mies löytää takuulla uuden ja joka rakastaa häntä oikeasti, jokainen on ansainnut kunnioituksen puolisoltaan.