Hei !
Kysymys on osoitettu kaikille pettäjille, mutta eniten niille, jotka pettävät ns. "säännöllisesti" eli esim. toinen suhde, seksisuhde yms.
Oletteko koskaan, edes yhtä kertaa miettinyt, että mitä jos osat olisikin toisinpäin? Eli sinua petettäisiin. Miltä se tuntuisi?
minun pieneen päähäni ei vain yksinkertaisesti mahdu, kuinka joku voi puolustella pettämistä millään lailla, saati väittää sen olevan hyväksi "oikealle" suhteelle.
Yksi tärkeimmistä opeista jonka olen lapsuudenkodista saanut on " Tee muille niin, miten haluaisit heidän tekevän sinulle."
Kysymys on osoitettu kaikille pettäjille, mutta eniten niille, jotka pettävät ns. "säännöllisesti" eli esim. toinen suhde, seksisuhde yms.
Oletteko koskaan, edes yhtä kertaa miettinyt, että mitä jos osat olisikin toisinpäin? Eli sinua petettäisiin. Miltä se tuntuisi?
minun pieneen päähäni ei vain yksinkertaisesti mahdu, kuinka joku voi puolustella pettämistä millään lailla, saati väittää sen olevan hyväksi "oikealle" suhteelle.
Yksi tärkeimmistä opeista jonka olen lapsuudenkodista saanut on " Tee muille niin, miten haluaisit heidän tekevän sinulle."
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen täysin kanssasi sama mieltä , toivottavasti kaikki uskottomat ja muut rötöstelijät lukee kirjoituksesi , mutta moni noista rötöstelijöistä on jo niin pettyneitä ja petetyksitulleita särkyneitä ihmisiä että niitä ei paranna enään mikään .Kirjoituksesi oli hyvä .
Minä teen juuri niin kuin haluaisin mieheni tekevän. Eli harrastan seksiä. Koska mieheni ei halua sitä minun kanssani (eikä kenenkään muunkaan), on minulla toinen mies sitä varten. Erota en viitsi lasten takia enkä siksi, että muuten oma mies on ihan mukava, alle nelikymppisenä vain tuntuu kestämättömältä ajatella, että olisi jäljellä 50 vuotta seksitöntä elämää. Salarakkaalleni teen kuten tykkään itselleni tehtävän, hellästi ja rajusti. Hänen rouvalleenkin teen niin. Olisin enemmän kuin tyytyväinen, jos tulisi joku nainen, joka saisi mieheni halut heräämään. Saisi palkaksi pitää koko miehen.
Olkaa tyytyväisiä omaan hyveelliseen elämäänne ja yrittäkää ymmärtää muitakin!
Mielestäni sinä teet väärin käyttäessäsi toisen naisen miestä hyväksi , et voi minulle mitenkään asiaa selitää niin että sen hyväksyisin , sinun tulisi ottaa ero ja hakea vapaa mies tarpeittesi tyydytykseen , nainen voi elää täyttä elämää ilman seksiäkin , seksi on tarkoitettu lasten maailmaan saattamista varten ja oman perheen koossa pitäväksi voimaksi ei huoraamista varten eikä muita ihmisiä loukkaamista varten , toivottavasti kohtaat itse vastaavan loukkauksen kuin itse olet muille aiheuttanut , luultavasti sinulla on huono itse tunto , ja et kestä jos itse tulet loukatuksi ja joudut hylkäämisen kohteeksi ja voit joutua jopa inhon kohteeksi käytöksesi takia.
Pettämistä on oman näkemykseni mukaan mahdotonta selittää yksinkertaisesti. Useasti sanotaan että ihminen hakee jotain mitä ei saa omasta suhteestaan. Itse ajattelen että ihminen hakee sitä mitä omassakin suhteessa oli-alkuvaiheessa. Eli sitä addiktoivaa rakastumisen ja huumaantumisen tunnetta. Sehän on ihana tunne mutta menee ohi. Aina. Ja niin rakas ja tärkeä kuin oma kumppani onkin, niin rakastuminen tai ihastuminen saa ihmisen käyttäytymään edesvastuuttomasti. Sehän ei ole mikään selitys tai puolustus. Pettäminen on todella kusipäistä touhua eikä sitä voi millään oikeuttaa. Ja kysymyksesi siitä mikä saa ihmisen pettämään - siihen on aika mahdotonta vastata. Jotkut saattavat hakea pelkkää seksiä. Jotkut hakevat huomiota. Ja vaikka kotona saisikin molempia niin kyse ei mielestäni ole siitä että saako niitä vaan siitä miltä itsestä tuntuu. Toisen kanssa on jännittävämpää ja kiihkeämpää koska kaikki on uutta ja hekumallista. Toinen ei ole nähnyt väsymyksestä roikkuvaa lärviäsi joka aamu vuosien ajan vaan näkee sinusta vain hyvät puolet. Parisuhteen ulkopuolinen suhde siis perustuu täysin samoille illuusioille jotka ovat saaneet rakastumaan vakikumppaniinkin joskus aikoinaan. Siksi suhteen ylläpitäminen toiseen onkin niin suurta itsekusetusta-haluat sellaista jännitystä joka ei jokatapauksessa voi kestää mutta ylläpidät samanaikaisesti parisuhdetta joka on todellisempaa ja kestävämpää, ei vaan enää niin jännittävää - ja luulet että tämä yhtälö toimii ja tekee sinut onnelliseksi.
Itse olen 30-v. nainen, olen ollut mieheni kanssa 10 vuotta ja minulla oli puolen vuoden ajan suhde toiseen mieheen. Miksi? Juuri edellämainituista syistä. Omassa parisuhteessani ei ollut mitään ylitsepääsemätöntä vikaa. Jäin koukkuun siihen huumaan kun toinen piti minua suurinpiirtein jumalattarena ja kaipasi ja halusi minua niin paljon. En minä halunnut alkaa elää arkea sen toisen kanssa vaan ylläpitää seikkailua. Sanomattakin selvää että tein ensiluokkaisen paskamaisen teon. Minäkin olin niitä ihmisiä jotka ajattelevat etteivät voisi KOSKAAN tehdä mitään sellaista. Joten miksi sillä tavalla sekosin, en todellakaan tiedä. Mikäli olisin liiallisen viininjuonnin jälkeen hairahtanut kyseisen miehen kanssa sänkyyn yhden kerran, sen olisin voinut itse luokitella hetkelliseksi mielenhäiriöksi mutta tapailin tietoisesti toista miestä usean kuukauden ajan. Olin kyllä rakastunut häneen mutta omasta mielestäni se on sivuseikka. Ei se rakastuminen mitään oikeuta eikä selitä. Yksi asia mitä olen itse monesti pohtinut on yleinen käsitys että pettävä mies on sika mutta pettävä nainen on huomiotta jätetty uhri. Ei perkele pidä paikkaansa. Ehkä joissain tapauksissa pätee pikemminkin sellainen jaottelu että pettävä mies hakee seksuaalista itsetuntoa, pettävä nainen haluaa että häneen rakastutaan. Omalla kohdallani oli kyse jossain määrin molemmista.
Pitkässä parisuhteessa on aina se riski että toinen ottaa ja sekoaa johonkin toiseen. Ja se tosiasia että niin voi käydä kelle tahansa on hyvä muistaa ennenkuin moralisoi ketään. Minä jos kuka tiedän sen. Minulle ei mennyt yhtään jakeluun se että joku voi pettää kumppaniaan kunnes itse kilahdin. Ja siihen huumaan pätee sama kuin moneen muuhunkin nautintoaineeseen: paha olo tulee jossain vaiheessa kuitenkin.
Uskon että moni rakastettuaan pettänyt katuu aivan vilpittömästi eikä jälkeenpäin oikein pysty käsittämään mitä on mennyt tekemään. Mutta jos on tarpeeksi aikuinen mennäkseen vieraisiin niin on oltava tarpeeksi aikuinen myös ottamaan vastuu siitä kaikesta mitä siitä seuraa. Seuraukset ovat aina kamalia, kertoo kumppanilleen sikailustaan tai ei.
Pettäminen on mielestäni myös jonkinasteinen identiteettikriisi. Se voi olla keino kohottaa itsetuntoa, paeta ongelmia (jotka eivät välttämättä liity ollenkaan parisuhteeseen)tai joskus myös paniikkiratkaisu parisuhteessa jonka haluaa lopettaa mutta ei osaa.
Kysymys siitä tulemmeko me pettäjät miettineeksi koskaan miltä se tuntuisi meistä itsestämme - totta helvetissä. Minua on itseänikin petetty aiemmassa parisuhteessa ja muistan hiton hyvin miten hirveältä se tuntui. Eipä se silti estänyt minua tekemästä samoin jollekin muulle. Oliko oma pettämiseni jotain alitajuista kostoa entistä kumppania kohtaan, en tiedä mutta en usko että näin on.
Loppujen lopuksi on todettava että ihminen joka pettää kumppaniaan on toki hirveä kusipää. Eikä se että tekonsa kamaluuden tiedostaa tai että sen myöntää tee siitä vähemmän kamalaa. En suosittele sitä kenellekään mutta en myöskään tuomitse ketään (enää) sen perusteella. Ihminen voi valita joko huumavat lyhytromanssit tai pitkän parisuhteen. Molempia ei voi saada - ja kahden ihmissuhteen ylläpitäminen yhtäaikaa on väärin kaikkia osapuolia kohtaan, myös pettäjää itseään - koska pettäminen tapahtuu itsekkäistä syistä, se usein myös päättyy itsekkäistä syistä ennenkuin alkaa tajuta kokonaiskuvaa ja astuu hekumasta ulos. Itse lopetin suhteen toiseen koska tilanne ahdisti MINUA. Vasta myöhemmin huuman hälvettyä näin oman itsekkyyteni ja sen miten paskasti olin kohdellut kumpaakin miestä.
Sanotaan että kerran pettäjä on aina pettäjä. Minä teen helvetisti töitä sen eteen ettei se pidä itseni kohdalla paikkaansa. Minä voin elää ilman alkuajan huumaa mutta en ilman kumppaniani.
Tulipa vuodatus, toivottavasti jaksoit lukea ja toivottavasti sait jotain tästä irti...
Itse olen petetty osapuoli.Tosi on,että koskee ja kovasti.Kirjoitukssi antoi minulle ainakin jonkinlaista ymmärrystä miestäni kohtaan.Me aiomme yrittää edelleen ja uskon,että mieheni tosiaan katuu pettämistään.Aika näyttää pystynkö itse unohtamaan ja luottamaan,mutta kirjoituksesi antoi aihetta miettiä asiaa.
..kirjoitus. Itsekin olen sitä mieltä, että kerran saa erehtyä, mutta sitten on järki löydyttävä. Kakkossuhteet aiheuttavat niin suuri ristiriitoja tunne-elämään, että vain valheellisin perustein ITSELLEEN voi sitä jatkaa. Eniten harmittaa naiset, jotka odottavat sitä miestä koko loppuelämänsä ja imevät elinvoiman toisten suhteista. Myönnän että haukun naisia, mutta miehet nyt eivät osaa tehdä sitä vähääkään päätöksiä. Aina odottavat siihen pisteeseen, että jäävät kiinni. Sitten laittavat pelit poikki kylmiltään tai jatkavat muusta välittämättä entistä salaisemmin.
Muutenkin kirjoituksestasi ei jäänyt kakkosen paskan makua suuhun. Mukava kirjoitus järellä ja tunteella.Kiitos!
Olen myös kolmekymppinen ja naimisissa viidettä vuotta. Menin pikaisesti naimisiin ihanan mieheni kanssa, jota rakastin (rakastan?) ja joka rakasti (rakastaa) ja jumaloi (=imperfekti) minua.
Kun huuma haihtui ja arki astui kuvioihin, minulle kävi kuten sinulle. Siis kävi, melkein vahingossa.
Petin miestäni neljä kuukautta. Sitten toisen miehen osalta tunteet kai hieman viilenivät enkä ollut enää niin korkealla jalustalla, jätin hänet kuukausi sitten.
En kadu pettämistä, vaikka tuomitsenkin itseni. Kaipaan tätä toista miestä edelleen, lähinnä sitä TUNNETTA, mikä hänen kanssaan oli alkuvaiheessa.
Minun mieheni on ihana. Hänen kanssaan kannattaisi elää. Näin sanoo järki. Tunteet huutavat takaisin pettämissuhteeseen...
En IKInä olisi voinut kuvitella pettäväni miestäni. En ikinä!
Päällimmäinen, vahva tunteeni nyt on ikävä tuon toisen miehen luo. En haluaisi tuntea näin! Mitä tunteelle voi tehdä?
niitä suhteita, joita miehelläsi on ollut jo useita
Sun viesti antoi voimaa uskoa, että pettäjäkin voi muuttua. Tässä tapauksessa minä itse, nainen myös. Oli klassiset pikkujoulut ja siellä syrjähyppy. Kerroin miehelleni, parisuhdetta kohta 5v. takana.
Halusin hänen tietävän mikä on asian laita, jotta hän voi tehdä valinnan jatkaako vai ei, olenhan kuitenkin pettänyt luottamuksen välillämme ja loukannut häntä todella pahasti, repinyt sydämen auki :(
Itse haluan jatkaa. Olin todella suuri pelkuri ja raukka, kun erehdyin koskemaan kolmanteen osapuoleen. Kuten sanoit, kunnon kusipää. Toivon ja rukoilen, että hän voi antaa anteeksi tuon hirvittävän tekoni, mutta ennen kaikkea toivon hänelle onnea, löytyy onni sitten minun kanssani tai ilman minua. Toivon että hän löytää lohdun ja sydämensä taas sykkii, jotta saa nauttia rakkaudesta.
Jos jatkamme, niin muututtava on molempien. Enkä tarkoita että nyt pitäisi molempien osapuolien mennä panemaan kaikkea mikä liikkuu vaan tehdä aktiivisesti työtä parisuhteen eteen. Mikään ei ole itsestäänselvyys... Sen jouduin oppimaan kantapään kautta.
Itselläni oli tälläinen tilanne että seurustelin tytön kanssa ja asuimme avoliitossa. Olimme seurustelleet 2 vuotta kun menin armeijaan ja sillä välin akka piti luonani suoranaista bordellia usean miehen kanssa eikä mitään suhteita vaan raahasi miehiä sinne aina vain yhtä iltaa varten ja väitti asuvansa kämpässä yksin. Viikonloppulomilla oltiin taas niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, ja minä en itse tiennyt tästä mitään... Asia selvisi minulle kun paras kaverini kännipäissään meni lipsauttamaan että hänkin on käynyt siellä ja oli siellä paljon muitakin... Miten tuollainen pettäminen sitten luokitellaan? Ei tuo ainakaan mitään huumanhakua voi olla vaan täyttä lutkaamista. Ja akka vielä jaksaa vittuilla mulle ku jätin sen? Siis onko suurin osa naisista täysiä lutkia, kun ei ollu eka kerta ku mua petetään...
Ja seksissä ei ainakaan oo mitään vikaa...
Ja oltiin tosiaan oltu kumminkin noin vähän aikaa yhdessä ja nuoria kumpikin, että huumaakin pitäisi löytyä. mikä saa tekemään ton?
Olipa järkytys lukea kokemaasi , oli OIKEIN että jätit sen ihmisen hänen käytöksensä on todella mitä TÖRKEIN toivon että löydät hyvän kumppanin ,kyllä niitäkin on, ja toivon että toivut noin huonosti käyttäytyvän ihmisen loukkauksista ,ei sinussa ole vika vaan se nainen oli harvinaisen törkeä.
vaimolleni. Oikein kun joku antais sille kunnolla kyytiä, niin vois sen hapan ilme sulaa naamalta.
Itse en hänelle kelvannut, en kuulemma saa häntä kiihottumaan. Uskoin monta vuotta olevani tilanteeseemme syyllinen, mutta en enää.
Nyt on itselläni näyttöä omista taidoistani.Ei ole kukaan muu valittanut ja aina ovat halunneet uusintaa ja vielä monta kertaa.
sinun kakkoset itkee, että meillä ei ole seksiä. Ei olekaan, haluaisin vierasta.
Haluaisin myös oottaa esille asian,että miltä se tuntuu kun pettäjän lapsi saa selville salatun suhteen.Isäni petti äitiäni 3 vuotta sitten ja sain sen selville jo ennen kuin isä kertoi siitä äitille ja he erosivat.Isä kuitenkin jätti toisen naisen(kaverini äidin) ja tuli tulokseen että oma perhe on kaikista tärkein ja sai äidin vakuutetuksi siitä että tämä ei toistu enää koskaan.Nyt kolmen vuoden jälkeen olen saanu isän uuden suhteen selville.Sain asian selville siis lokakuussa ja olen pitänyt sitä sisälläni tähän päivään astija isä ei tiedä että tiedän.Se tuntuu suunnattoman pahalta katsella kun isä pitää kulissia yllä ja miten minun käy sääliksi äitiä ja koko perhettä.Olen miettinyt kaikki eri vaihtoehdot että mitä voisin tässä tilanteessa tehdä. Loputtomiin en voi asiaa salata koska en halua että äiti joutuu elämään sellaisessa suhteessa. Isääni en pysty enkä halua vihata tämän takia mutta haluan että hän oppii todellakin teostaan ja ymmärtää että hänen oikeuksiin ei kuulu tälläinen koska tiedän ettei hän hyväksyisi tätä äidiltäkään.Ahdistaa aivan suunnattomasti seurata vierestä tälläista tilannetta...
sinä olet joutunut mukaan aikuisten sotkuihin tahtomattasi, vielä alaikäisenä. Tuli aivan murheellinen olo, kun luin kirjoituksesi. Joudut kantamaan likaista salaisuutta, se aiheuttaa varmaan sinussa voimakasta ahdistusta. Sinun ei pidä enää kantaa taakkaasi yksin. En tiedä, miten neuvoa sinua. Ehkä sinun pitäisi kertoa isällesi, että tiedät tästä suhteesta. Hän kertokoon sitten äidillesi tästä tilanteesta. Nyt tilanne on väärin sinua ja äitiäsi kohtaan.
kiitos myötätunnosta,enköhän minä selviä jotenkin,pitää vain pysyä vahvana:)Jotenkin sitä vaan kokoajan miettii entä entä jos ei kertoisi,koska jos kerron niin tulee olo että minä rikoin perheen vaikka tiedän että syy ei olekkaan minussa...Ja olen hölmö kun minun käy sääliksi isää koska tiedän että hänkin särkyy täysin kun kuulee että suhde ei olekaan enää salainen ja että hänen perheensä mitä luultavammin särkyy.Mutta tässä tilanteessa en voi salata asiaa koska on kerrassaan ällöttävää ajatella että samalla kun äiti luulee että kaikki on ok niin isä tekee ties mitä...
ja kahden kesken, niin ettei äiti ole kuulemassa.