Mulle ainakin sinkkuna lauantait on pahimpia. Se päiväsaika. Yksinäisyys korostuu..
Olen aina vihannut lauantaita, paitsi sillon kun olen seurustellut. Tai sillon kun olen töissä. Tai jos on perjantai-illasta tarttunut mukaan joku jonka vieressä herätä. Jotenkin lauantait kuuluis vaan viettää oman kullan kainalossa. Kumman vaikealta tuntuu vaan mun pariutuminen, näköjään mulle kelpaa vaan eksoottiset etelä-eurooppalaiset miehet tai rokkitähdet. Onkohan se oman egon pönkitystä kun "tavallinen" ei kelpaa...
Kokeeko kukaan muu yksinäisyyttä niin piinaavana, että se on kun kylmä syleily jota ei pysty ravistamaan irti...
Olen aina vihannut lauantaita, paitsi sillon kun olen seurustellut. Tai sillon kun olen töissä. Tai jos on perjantai-illasta tarttunut mukaan joku jonka vieressä herätä. Jotenkin lauantait kuuluis vaan viettää oman kullan kainalossa. Kumman vaikealta tuntuu vaan mun pariutuminen, näköjään mulle kelpaa vaan eksoottiset etelä-eurooppalaiset miehet tai rokkitähdet. Onkohan se oman egon pönkitystä kun "tavallinen" ei kelpaa...
Kokeeko kukaan muu yksinäisyyttä niin piinaavana, että se on kun kylmä syleily jota ei pysty ravistamaan irti...
Vastaukset 8
Vanhimmat
sunnuntait vielä pahempia..
on karmea...
moista väitettä, siis lauantaithan on viikosta kaikkein parhaita! Kämppä hiljaiseksi, puhelin äänettömälle ja saa olla ihan omissa oloissaan. Jos yhtenä päivänä viikossa ei saisi ladata akkujaan niin hulluksihan sitä tulisi.
Yksinäisyys painaa mieltä silloin kun arkisena kaamosaamuna pitää herätä ihan yksin kylmään maailmaan.
"näköjään mulle kelpaa vaan eksoottiset etelä-eurooppalaiset miehet
tai rokkitähdet. Onkohan se oman egon pönkitystä kun tavallinen" ei kelpaa..."
Enpä usko. Luultavasti olet vain liian epävarma itsestäsi ja siitä mitä muut sinusta
ajattelevat. Tarvitset muka jonkun erikoisen miehen, jotta muut ihailisivat
sinua ja se mies tavallaan nostaisi sinunkin "arvoasi".
Tuo mahdottomien miesten etsiminen voi olla myös tekosyy sille että
olet yksin. On helppo vedota siihen, että sinulle ei kelpaa "tavallinen" ja
olet vain siksi yksin. Paljon mukavampi niin on itselleen vakuutella kuin
että et vain ole niistä "tavallisista" saanut itsellesi kumppania,
jonka kanssa tekisitte toisenne onnelliseksi.
Kuinkas usein niitä tyyppejä tartuu perjantaisin mukaan? Ehkä olet jo
niin puutunut yhden illan touhuihin, että ajattelet jo uuden tyypin
tavatessasi, ettei tästäkään kuitenkaan mitään sen suurempaa tule.
Tuomitset jutun alitajuisesti jo etukäteen, etkä edes anna sille
mahdollisuutta?
jo kivaa mennä lauantaina yksin kaupungille vaatteita katselemaan. Tai kaverin kans. Nykyäänkin se on kivaa, tai yksin kaupassa käyminen la iltapäivällä. La-iltana tulee ikävä miesseuraa ja sunnuntai-iltapäivänä myös.
Taidat sen verran jakaa persettä, ettet kunnon miehelle kelpaisikaan... Eli haikaile vaan niiden mieslutkien perään, ei muut sua kaipailekaan...
Mä en ymmärrä. Lauantaihan on sinkulle ihana päivä - voit tehdä ihan mitä lystäät tai olla tekemättä, voit mennä viilettää tai rauhottua, ketään ei tarvi ottaa huomioon.
lauantait töissä, niin ei ehdi ajatella mitään yksinäisyysjuttuja. Sunnuntaina onkin sitten niin väsy, ettei jaksa mitään :) Ei oo ihme, ettei tahdo kumppania löytyä, kun ei ole vapaa-ajan ongelmia. Aina joko päätyössä tai sitten sivutoimityössä :P