Itkettää joka hetki, aattelen vain erästä

Mua itkettää niin, että tukehdun kohta.
Haluan vaan sen yhden, vittu kun en tiedä, mitä se musta aattelee. Ainoastaan tiedän, ettei inhoa.
En koskaan saa häntä, olen siitä varma.
Mun sydän on muutenki särkyny jo monta kertaa.
Ei jaksais enää.
Oikeesti, haluun pois täältä, oon monta kertaa miettiny vaihtoehtoja. Tyhmää, I know.

Mä välitän ja rakastan sitä yhtä niin, etten voi aatella mitään muuta.
Itken aina itteni uneen yöllä aatellen sitä.
Aamulla herätessä aattelen optimistisesti: "Uus päivä, nään sen taas ja pääsen jutteleen!"
Mutta, vaikka juttelen sen kanssa joka arkipäivä sekä usein viikonloppuisinkin, niin tyhjiö ei täyty. Musta puuttuu pala. Mä tarviin vain sen yhden. Mutta kun en uskalla kertoo tälle mun tunteist. Hylätyksi tuleminen pelottaa aivan sairaasti.

Muilla samanlaisia tunteita, vai oonko aivan hullu, jolla on pakkomielle toiseen?

Mä en haluu enää itkee sen vuoks yhtäkää kyyneltä. :'(
2810
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Mulla on sama tunnelma ku sulla parhaillaa. Mä en vaa tiiä et haluuks se mut. Se on jo kuan lähetelly viestejä mulle(pitkii sellasia) ja nähdää suht monta kertaa viikossa, mutta heti ku mä osotan kiinnostustani sille, ni musta tuntuu ettei sitä kiinnosta yhtää mun jutut. Mulla ei oo myöskää yhtää uskallusta kertoo sille mun tunteista. Joten sen voin sanoo ettet oo ainoo ja sä et oo yhtää hullu.

Äänestä

En ole kiinnostunut sinusta. Mulla on ihan toiset kuviot, joten voit lopettaa tuon epätoivoisuuden.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onneton ilman sua kirjoitti:

Mua itkettää niin, että tukehdun kohta.
Haluan vaan sen yhden, vittu kun en tiedä, mitä se musta aattelee. Ainoastaan tiedän, ettei inhoa.
En koskaan saa häntä, olen siitä varma.
Mun sydän on muutenki särkyny jo monta kertaa.
Ei jaksais enää.
Oikeesti, haluun pois täältä, oon monta kertaa miettiny vaihtoehtoja. Tyhmää, I know.

Mä välitän ja rakastan sitä yhtä niin, etten voi aatella mitään muuta.
Itken aina itteni uneen yöllä aatellen sitä.
Aamulla herätessä aattelen optimistisesti: "Uus päivä, nään sen taas ja pääsen jutteleen!"
Mutta, vaikka juttelen sen kanssa joka arkipäivä sekä usein viikonloppuisinkin, niin tyhjiö ei täyty. Musta puuttuu pala. Mä tarviin vain sen yhden. Mutta kun en uskalla kertoo tälle mun tunteist. Hylätyksi tuleminen pelottaa aivan sairaasti.

Muilla samanlaisia tunteita, vai oonko aivan hullu, jolla on pakkomielle toiseen?

Mä en haluu enää itkee sen vuoks yhtäkää kyyneltä. :'(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu