(nimi on tietysti muutettu).
Olemme nyt tapailleet 5 viikkoa. Sinä aikana olemme ehtineet fyysisesti jo aika pitkälle.
Mutta. Alun monta kertaa viikossa olleet tapailut, puhelinkeskustelut, uuden tapaamisen sopiminen jo edellisellä tapaamisella, hyvän aamun tekstarit, rakastelu (no siitä sovimme yhdessä että jätetään se toistaiseksi pois) jne ovat hävinneet jonnekin.
Tilalla ovat "viestistellään" ja "On ollut mukava päivä, olin hiihtämässä, iltasuukkoja" -tekstarit ja tapaamiset jotka kestävät ehkä jopa kaksi tuntia.
Ja kuitenkin silmistäsi ja koskeutuksestasi sekä äänestäsi kuulen että en ole sinulle yhdentekevä.
Kuinka kauan tässä jaksan odottaa joko pistät kokonaan poikki tai otat minut elämääsi? Olen puhunut siitä sinulle ja olet sanonut että haluat olla kanssani, mutta et osaa vielä sanoa tunteistasi sen kummempaa.
Minä haluaisin sinut elämääni, osaksi sitä, haluaisin ihan oikeasti seurustella kanssasi. Jos otan sen puheeksi niin ahdistut, menet lukkoon jne. Mutta miten kauan jaksan odottaa...
Eilisiltana en vastannut tekstariisi, jossa lähetit - jälleen kerran - iltasuukkoja. Ja nyt en ehdota seuraavaa tapaamista - olen ollut siinä se aktiivinen osapuoli pitemmän aikaa, enää en jaksa.
Joten. Pitäisikö tämä kaikki tulkita niin että "suhde" (jota siis ei ole edes vielä olemassa) hiipuu vähitellen pois... Miten ihmeessä mä aina onnistun törmäämään mieheen, josta pidän mutta joka ei olekaan (vaikka kumppania hakee) valmis aloittamaan oikeaa suhdetta??
Olemme nyt tapailleet 5 viikkoa. Sinä aikana olemme ehtineet fyysisesti jo aika pitkälle.
Mutta. Alun monta kertaa viikossa olleet tapailut, puhelinkeskustelut, uuden tapaamisen sopiminen jo edellisellä tapaamisella, hyvän aamun tekstarit, rakastelu (no siitä sovimme yhdessä että jätetään se toistaiseksi pois) jne ovat hävinneet jonnekin.
Tilalla ovat "viestistellään" ja "On ollut mukava päivä, olin hiihtämässä, iltasuukkoja" -tekstarit ja tapaamiset jotka kestävät ehkä jopa kaksi tuntia.
Ja kuitenkin silmistäsi ja koskeutuksestasi sekä äänestäsi kuulen että en ole sinulle yhdentekevä.
Kuinka kauan tässä jaksan odottaa joko pistät kokonaan poikki tai otat minut elämääsi? Olen puhunut siitä sinulle ja olet sanonut että haluat olla kanssani, mutta et osaa vielä sanoa tunteistasi sen kummempaa.
Minä haluaisin sinut elämääni, osaksi sitä, haluaisin ihan oikeasti seurustella kanssasi. Jos otan sen puheeksi niin ahdistut, menet lukkoon jne. Mutta miten kauan jaksan odottaa...
Eilisiltana en vastannut tekstariisi, jossa lähetit - jälleen kerran - iltasuukkoja. Ja nyt en ehdota seuraavaa tapaamista - olen ollut siinä se aktiivinen osapuoli pitemmän aikaa, enää en jaksa.
Joten. Pitäisikö tämä kaikki tulkita niin että "suhde" (jota siis ei ole edes vielä olemassa) hiipuu vähitellen pois... Miten ihmeessä mä aina onnistun törmäämään mieheen, josta pidän mutta joka ei olekaan (vaikka kumppania hakee) valmis aloittamaan oikeaa suhdetta??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.