aamu näin.....heräät ihanan lämpimän peiton alta ja hissuttelet kahvinkeittoon.Saavun keittiöön ja ukko alkaa huutamaan heti minulle taloudellisista asioista,todellakin huusi! Menin aivan sanattomaksi ja pidättelin itkua kahvia juodessani....olenko minä ansainnut tämän.Olen passannut herraa kohta kolmekymmentä vuotta ja viime aikoina ei ole kiitosta enää tullut,siitä mitä minä olen päivän aikana tehnyt,kotiaskareita....sairauteni vuoksi en voi olla työelämässä. Itkua pidättelen nytkin,tuntuu etten ole enää kenellekkään tarpeellinen.
Vastaan en uskalla sanoa miehelleni,olen vaan hiljaa,tiedän,omaa tyhmyyttäni....mutta lapsuuteni kasvoin sellaisen kurin alla,ettei silloin naisilla ollut asioista mitään sanomista.
Kuinkahan kauan jaksan,ei minulla ole täällä salolla edes ystävää,jollekka voisin kertoa pahan oloni.
Anteeksi kun ruikutin tänne,mutta tuntui vaan että jonnekkin on kerrottava pahaoloni.
Vastaan en uskalla sanoa miehelleni,olen vaan hiljaa,tiedän,omaa tyhmyyttäni....mutta lapsuuteni kasvoin sellaisen kurin alla,ettei silloin naisilla ollut asioista mitään sanomista.
Kuinkahan kauan jaksan,ei minulla ole täällä salolla edes ystävää,jollekka voisin kertoa pahan oloni.
Anteeksi kun ruikutin tänne,mutta tuntui vaan että jonnekkin on kerrottava pahaoloni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
eipä ollu hyvä herätys olisit pitäny pintas ja sanonu ukolle,että,jos näin on asiat,niin herra on hyvä ja lähtee meneen.ite nimittäin olen sen verran kovaluontonen täti,etten anna ukkoni mulle soittaa tuolla lailla suutaan.koitahan pitää puoles...
Voimahalaus sinulle! Älä pyydä anteeksi sitä, että tänne kirjoitat. Onneksi kirjoitit ja sait purettua pahaa mieltäsi. Kirjoita vaan lisää, jos siltä tuntuu! Kyllä täälläkin meitä lukijoita riittää ja saat täältä varmasti meiltä joiltakin tukea ja ns. nettiystäviä. Kirjoittaminen helpottaa, varsinkin jos ei ole ketään kelle puhua. Toivoisin puolestasi, että sinulla olisi joku jolle puhua. Kuitenkin tärkeintä olisi sanoa miehellekin asioita, kertoa tunteistasi. Riippuu tietenkin miehestä mitä hänelle voi sanoa eli kuunteleeko edes...Toivottavasti miehesi ei ole väkivaltainen. Jos on perusluonteeltaan kunnon mies, niin ota asiat puheeksi keskustellen, ei huutaen. Pyydä, että juttelette kaikesta - ei syyttämällä, vaan kertomalla aidosti asiat. Onnea jatkoon.
sinun ei todellakaan tarvitse anteeksi pyydellä tuollaista asiaa. Sinuahan tässä kaltoin kohdellaan ja ilmeisesti ei ollut ainoa kerta. Osaa sen suurempia sinua neuvoa kuin että kyllä sinun pitäisi nyt rohkaistua ja selvittää miehellesi miltä sinusta tuntuu ja että ansaitset arvostusta!.Sinä hoidat kodin joka on sinun työmaasi,eikä yhtään väheksyttävämpi työ kuin miehesikään työ. Älä anna hänen lytätä itsetuntoasi yhtään enempää! Sinulla on täysi oikeus avata suusi ja vaatia kunnon kohtelua,eihän tuosta riitaa tarvitse tehdä. Asioista voi ja pitäisikin pystyä keskustelemaan kaksi aikuista ihmistä. Oikein hyvää jatkoa sinulle!