... olen muutamilta ystäviltäni kuullut, ettei sellaisen miehen kanssa voi elää, joka ei puhu tunteistaan juuri lainkaan? Onko näin? Minulla on mies jota rakastan koko sydämestäni ja enemmänkin, mutta hän ei juuri puhu tunteistaan vasta silloin ku kysyn, kyllä hän joskus puhuu ihan oma-aloitteisestiki, mutta harvemmin... Olen itselleni sanonut, että hän puhuu sitten kun hän haluaa... Ja tämä on osin pitänytki paikkaansa, mutta haluaisin kuulla muilta että onko näin, voiko sellaisen miehen kanssa elää hautaan saakka? Oli miten oli, rakastan häntä yli kaiken, mutta tämä välillä mietittyttää.. Olisin kiitollinen jos joku kertoisi kokemuksia tai vastaavaa...
Voinko näin elää....
Angel
91204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Että voiko sellaisen naisen kanssa elää, joka ei puhu tunteistaan?
Itse mieluummin näytän tunteeni, kuin puhun niistä. :-p
...omalla kohdallani tunteensa piilossa pitävän naisen kanssa yhteiselo. Hienoja hetkiä koettiin ja melkein viisi vuotta seurusteltiin - kolme viimeisintä saman katon alla.
Minä olin meistä se aktiivi osapuoli tunteiden esilletuojaksi. Mutta sitäkään ei jaksa loputtomasti yksipuolisesti tehdä. Yritin rohkaista ja odotin vastapuolen aktiivisuutta - turhaan. Etäännyimme toisistamme ja erosimme lähes vuosi sitten.
Nyttemmin minulla oli muutaman kuukauden suhde ihmiseen jonka kanssa keskustelupuoli pelasi alusta asti paremmin kuin edellisen kanssa koskaan. On varmaan niitä joille tunteiden näyttäminen ei ole niin tärkeää mutta toisille taas on. Ehkäpä alkuperäisen kirjoittajan mies näyttää tunteensa puhumisen sijaan - silloin ei liene tässä suhteessa suurempaa hätää.
...omalla kohdallani tunteensa piilossa pitävän naisen kanssa yhteiselo. Hienoja hetkiä koettiin ja melkein viisi vuotta seurusteltiin - kolme viimeisintä saman katon alla.
Minä olin meistä se aktiivi osapuoli tunteiden esilletuojaksi. Mutta sitäkään ei jaksa loputtomasti yksipuolisesti tehdä. Yritin rohkaista ja odotin vastapuolen aktiivisuutta - turhaan. Etäännyimme toisistamme ja erosimme lähes vuosi sitten.
Nyttemmin minulla oli muutaman kuukauden suhde ihmiseen jonka kanssa keskustelupuoli pelasi alusta asti paremmin kuin edellisen kanssa koskaan. On varmaan niitä joille tunteiden näyttäminen ei ole niin tärkeää mutta toisille taas on. Ehkäpä alkuperäisen kirjoittajan mies näyttää tunteensa puhumisen sijaan - silloin ei liene tässä suhteessa suurempaa ongelmaa.
Minusta miestenkin pitää osata puhua ja ottaa asiat esille ilman että niiltä kysytää. Itselläni kaatui melkein siihen viimeinen seurustelusuhde, kun mies ei halunnut koskaan puhua omistaan asioistaan eikä vaan halunnut ruveta juttelemaan. Itse taas haluan puhua asioista ja tietää mitä toinenkin ajattelee, ilman että joutuisin jokaista asiaa erikseen kysylemään. Yritä selvittää tilanteet hänen kanssaan! Onnea Teille jatkoon!
sanoo vanha sananlasku.. Mutta onneksi useammat miehet kuitenkin pussaavat. Kuten varmaan sinunkn miehesi.
Kaikille tunteista puhuminen ei ole niin helppoa ja sitä on vaan yritettävä ymmärtää.
Oma kultani on vasta viime aikoina ruvennut hieman avoimemmin puhumaan tunteistaan. Mutta usein hän on sanonut että kertoo kyllä kun tunteet muuttuvat. Ja syy miksi hän ei ole usein kertonut rakastavansa on ettei vaaan ne sanat kulu ja menetä merkitystä. Ja hän haluaa olla myös aivan varma että kyse on rakkaudesta eikä vaan ihastumisesta.
Kyllä se sinunkin kultasi vielä joku päivä uskaltaa ihan oma-aloitteisestikin kertoa tunteistaan, kunhan hän ensin huomaa ettei se phuminen ole niin kamalaa..
Hyvää kesän jatkoa! =)
Vaikkei puhukkaan.Mun mies on
samanlainen jöröjukka,mutta
rakastan häntä suunnattomasti.
Joillekkin miehille on tunteis-
ta puhuminen je anteeksi pyytä-
minen tosi vaikeaa,mutta he ylen-
sä näyttävät ne! Niin ja tiedät-
hän sinä varmaankin,että hän ra-
kastaa sinua puhumattakin?
Nyt puolen vuoden seurustelun jälkeen pohdin itsekkin samaa kysymystä.. Mieheni ei puhu tunteistaan, vaikka teoilla näyttää että välittää.
En odota mitään muuta niin paljoin kuin legendaarisia kolmea sanaa miesystäväni suusta.
Kaikki kehottavat antamaan aikaa, mutta voihan olla että äijä on kertakaikkiaan niin juro ettei tilanne koskaan muutu.
Itsekkään en täysillä uskalla rakastaa, kun en hänestä tiedä.
Hei!
Millaisista tunteista haluaisit että hän puhuu? Rakkaudesta sinuun vai kenties muista tunteista? Eli onko ongelma siinä, että hän ei kerro sinulle paljonko hän rakastaa sinua, vai onko ongelma siinä, että sinä aistit hänellä olevan ongelma josta hän ei suostu puhumaan?
Oma mieheni kyllä silloin tällöin kertoo rakastavansa minua tai kuinka ikävä on, jos olemme erossa. Mutta hän ei puhu "muista" tunteista, ainakaan kovin oma-aloitteisesti.
Olemme olleet yhdessä jo melko pitkään, eli tunnemme toisiamme melko hyvin. Minä siis huomaan, mikäli mieheni mieltä painaa joku asia, tai jos hän käyttäytyy "oudosti". Ensimmäisillä kerroilla menin ihan paniikkiin, mies ei puhu, käyttäytyy oudosti ja etääntyvästi, en tiennyt mitä tehdä. Selvisi kuitenkin, että miehelläni oli melkoinen stressi päällä työn takia ja muutenkin vitutti/masensi, syksy kun sattui olemaan.
Olen saanut opetettua hänelle, että minulle voi puhua tunteista, en nauraa enkä hauku, vaan kuuntelen ja annan neuvoja, mikäli hän haluaa. Onhan se tietty välissä raskasta, kun huomaa, että miehellä joku asia painaa mieltä, eikä voi auttaa, koska hän ei kerro mikä on vialla.
Eli kyllä helposti voi elää miehen kanssa joka ei kerro tunteistaan, hankalaahan se välissä on, mutta rakkaudella selviää kaikesta :)
t: Miina
Semmosiahan monet suomalaiset miehet on. Mutta voi tunteet osoittaa muutenkin kuin puhumalla. Se miten suhtautuu, huomioi, on avulias, mikä keino kenelläkin ja ajan kuluessa ne merkit oppii huomaamaan ja olemaan varma tunteista ilman niitä sanojakin. Eihän sitä väkisin voi vaatia juuri sanoja, mies vain ahdistuu ja tunteet karkaa.
Siis voi elää niinkin, ihan onnellisesti ja rakastaen, vakuuttaa tässä pitkässä onnellisessa liitossa jörrikän kanssa elänyt.