Olen sinkku ja tullut siihen tulokseen että luultavasti ikisinkku, ihan vaan teidän nykynaisten takia. Miksi olette niin "helppoja"? Tarkoitan että kun teidät esim saa houkuteltua treffeille vähän parempaan paikkaan syömään ja sanoo muutaman kauniin sanan, olette aivan myyty. Hillitkää itseänne. Olkaa vaikeita. Sanokaa ei.
Tiedän, aika tylyä. Mutta haen tällä takaa sitä, mihin on hävinnyt romantiikka, mihin on hävinnyt sellainen hitaasti eteneminen? Jos joku tunnistaa itsessään tämän romanttisen puolen ja joka haluaa jotain muuta kuin toisilla treffeillä hässiä, niin missä te olette?
8kk (sinkkuunnuin noin 1v sitten) aikana olen ollut treffeillä monenlaisten naisten kanssa, kauppakorkeakoulun opiskelijasta parturi kampaajaan. Ja väitän että kaikki olette samanlaisia kuin miehet! Sukupuolielimien hieronnan perässä tekin juoksette. Mikä on todella ärsyttää ja rasittavaa mielestäni. (onhan se hetkellisesti mukavaa mutta mitä seuraavana päivänä tai kk päästä?)
Moni "suhteeni" on kariutunut mielestäni siihen että pidän naisiani liian helppoina. Ei mitään haastetta saada ei mitään surua menettää. Miettikää sitä.
Onhan sekin totta että olen itsetietoinen ja suuri egoinen ja kusipää ja paljon muuta.
Tiedän, aika tylyä. Mutta haen tällä takaa sitä, mihin on hävinnyt romantiikka, mihin on hävinnyt sellainen hitaasti eteneminen? Jos joku tunnistaa itsessään tämän romanttisen puolen ja joka haluaa jotain muuta kuin toisilla treffeillä hässiä, niin missä te olette?
8kk (sinkkuunnuin noin 1v sitten) aikana olen ollut treffeillä monenlaisten naisten kanssa, kauppakorkeakoulun opiskelijasta parturi kampaajaan. Ja väitän että kaikki olette samanlaisia kuin miehet! Sukupuolielimien hieronnan perässä tekin juoksette. Mikä on todella ärsyttää ja rasittavaa mielestäni. (onhan se hetkellisesti mukavaa mutta mitä seuraavana päivänä tai kk päästä?)
Moni "suhteeni" on kariutunut mielestäni siihen että pidän naisiani liian helppoina. Ei mitään haastetta saada ei mitään surua menettää. Miettikää sitä.
Onhan sekin totta että olen itsetietoinen ja suuri egoinen ja kusipää ja paljon muuta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuota noin, eikö tuossa ole tietty ristiriita? Miten voit vaatia naiselta jotain muuta kuin mihin itse kykenet?
Minua ärsyttää, että olipa puhe mistä asiasta tahansa aina pitää yleistää. Miten esim. määritellään nykynainen? Sinun viestisi perusteella siten, että kaikki 2000-luvun naiset ovat helppoja? No joo, ehkä siihen oletukeen on jotain perusteitakin olemassa, mutta aika kapean ja vääristyneen kuvan suomalaisista naisista tuo määritelmä antaa. Itse ainakin olen kaikkea muuta kuin helppo.
Miksi en voi vaatia? Mielestäni tulee vaatia, koska on naisillakin tietyd odotukset miehistä niin miksi minulla ei voi olla. Tulee elämästä vähän tylsää jos tyydytään kaikkeen. Kaipa sitten odotan niin kauan että löytyy sellainen.
Jos ei nainen enää mikään neitsyt ole, niin ei mies välitä siitä, onko hän helppo vai vaikea.
Lähinnä vain tekee naisen vastenmieliseksi, jos hän ei osoita eroottista kiintymystä, vaan käy seurustelun aikana yökerhoissa miesten iskettävänä yhden yön juttuihin, ja samalla esittää seurustelukumppanille "vaikeaa" naista.
Harvat miehet pitävät hankalaksi tai "haasteellisiksi" heittäytyvistä naisista. Useimmat miehet unohtavat suosiolla heti sellaiset teeskentelijät.
Sillä ainakin minä, olin "myyty" miehelleni heti ensisilmäyksellä, juttelimme kuusi tuntia putkeen, ja kumpikin tiesi että tässäpä tämä. Kolahti niin että vieläkään en tarpeeksi ole tästä miehestä saanut, eikä hän minusta, suhteemme on edelleen kiihkeä. Siitä nyt on jo sentäs 15v aikaa. Mies kosi jo kahden kuukauden kuluttua ensi näkemästä. Nyt meillä on sitten se kauan haluttu 7 kuinen esikoinen. (eli kyllä se elämä laittaa odottamaan asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, miksi siis itse mutkistaisin asioita?)
Mättää tai ei, näin koen asian. Eihän tuo logiikka ole ihan aukoton, mutta en sitä paremmin osaa muotoilla.
En ole ollenkaan helppo, mutta hyvä ruoka ja seura kelpaa. Kokeileppa varattua seuraavan kerran.Siinä ois sulle sitä jännitystä
täytenee varmaan sitten kokeilla.
Sano olevas kotona asuva työtön uskovainen ja jätä suihkussa käynti väliin. Jo luulis haastetta piisaavan.
Joo menee vähän samaan kastiin jos haluaa haasteita:
Ole viikko leirillä vaihtamatta kalsareita, puhumattakaan pesusta ja yritä leirin jälkeen muijan ottamaan suihin ilman että käyt pesemässä pelivehkeitä ...
Olipas mielenkiintoista lukea miehen kirjoittamana tuo vaatimus... yleensä kukaan ei suostu sitä myöntämään.
Itse olen nimittäin huomannut täysin saman. Mitä vähemmän olen kiinnostunut miehestä (tai olosuhteista johtuen en voi leikkiin ryhtyä), sitä sinnikkäämmin mies yrittää, tunnustaa rakkautensa, kosii.
Jos tällaisesta havainnosta miehille kertoo, moni kiistää. :)
Kirjoitit hyvin kiinnostavasti ja asiaa. Tiedän, että asia enimmäkseen on, kuten sanoit.
Itse olen saanut opetuksen asiaan liittyen. Olen ollut tuollainen "helppo". Totuin olemaan sellainen, koska tuntui aina, että miehet pitävät enemmän naisesta, joka ei ole "vaikea".
Ristiriitaista, mutta olin sellainen tottumuksesta. Sisäisesti en ole sellainen. Eli se "helppona" oleminen soti sisäistä minääni vastaan. Luultavasti minulla oli asian vuoksi alitajuinen itsehalveksinta. Varmasti myös syvällä mielessäni halveksin miehiä, jotka tykkäsivät "helposta".
Sitten tapasin miehen, josta tulee kirjoituksen perusteella ihan sinä mieleen. Yllättäin minä koin miehen olevan "vaikea", koska hän ei hyväksynyt "helppouttani". Minulla taas silmät aukeni, kerrankin saatoin arvostaa miestä, koska hän ei mennyt "helppoon". Mutta, mies ei voinut arvostaa minua, koska olin "helppo".
Menin itseeni ja ajattelin, miten olen oikein elänyt? Vasta tällaisen miehen tapaaminen sai minut muuttamaan käytökseni (tavallaan sellaiseksi kuin oikeasti olen, eli ei helppo)Enää en pelaa helppo-peliä. Tajusin, että olen ollut idiootti.
Oli katkera opetus, koska rakastuin tähän mieheen, mutta hän ei rakastu minunkaltaiseen. Sittemmin olen alkanut inhota miehiä, jotka menevät "helpon" perässä ja arvostan ja haluan vain miehiä, jotka edellyttävät naiselta jotain ihan muuta.
Alkuperäisen kirjoittajan kirjoitus oli mielenkiintoinen, kerrankin kuulee mieheltä tuollaista.
Olet varmasti kiinnostava ja fiksu mies.
Saman olen minäkin huomannut, että on helppoa hurmata nykyajan naisen.
Ei tarvitse ehkä kuin keksiä päästä jokin kohteliaisuus,joka ei edes pidä paikkaansa ja siinä se , ''nainen on minun''
Kriittisyys puuttuu ja median viestittämä seksismi on muovannut ihmisiä aivan toisenlaisiksi.
Poikkeuksia tosin löytyy aivan varmasti. Kestää vain löytää ihmiset, jotka ovat ''vanhanaikaisia''
Monesti treffikumppanit joiden kanssa olen useamman kerran käynyt kahvittelemassa ja tapaillut ym. ovat hylänneet koska mielestäni
- ekoilla treffeillä pidetään korkeintaan kädestä kiinni, ei suudella
- eikä suudella toisillakaan treffeillä
- kolmansilla ehkä, jos kaikki menee hyvin
(älkää nyt käsittäkö väärin, en sentään laske että monennetko rehvit nyt oli). En halua hypätä sänkyyn parin viikon tutustumisen jälkeen, en, vaikka oltaisiinkin sovittu että seurustellaan.
Vai testaavatko miehet naisia ja sitä, ovatko naiset helppoja?
ööö ... helppo sanan tässä yhteydessä voi käsittää monella eri tavalla. Yksikään nainen ole lähtökohtaisesti helppo, he ovat erillaisia.
Kirjoituksilla en niinkään nyt ihan suoranaisesti aja sitä takaa että kuinka helppo nainen on saada sänkyyn, se on tässä toisarvoinen seikka. Vaan kysymykseni kuuluu onko suhteen alussa heti täysillä mukaan heittäytyvä ja kaiken itsestään antava loppupeleissä miehelle pitemmän päälle niin mielenkiintoinen?
Esimerkki tästä: Tanssit baarin lattialla ja sinua lähestyy tapaus 1. joka on selvästi kiinostunut sinusta ja tiedät sen. Ja sitten hänen vierellään tulee hänen kaveri, tapaus 2 joka on hyvin viehättävä ja silloin tällöin vilkuilee sinua (epävarmasti), kun tapaus 1 yrittää kaikkensa sinun viettelemiseksi.
Kumman valitset?
(Toivottavasti ymmärrätte kysymyksessä mukaan heittäytymisen hieman negatiivisessa sävyssä, koska sitä haen takaa . On toki selvää jos toinen osapuoli ei ole heti alusta lähtien suhteessa mukana niin tuskin siitä tulee mitään. )
...Yleensä nuo tuttavuutta tekevät on kännisiä ääliöitä... Mutta jos toinen on nyhjä, en koe tuntevani tarvetta tehdä lähempää tuttavuutta.
Itseasiassa en baarista pokaisi varmaan kumpaakaan. :)
olen naispuolinen vastineesi. Tosin nykyään en jaksa enää edes treffeille kenenkään kanssa.
Toivottavasti löydät jonkun yrittämisen arvoisen. Minä taisin luopua yrittämisestä kauan sitten kun kyllästyin.
Olen kuullemma kaunis kranttu.
Oon itse 23 v kauppakorkean opiskelija ja minuakin on usein ärsyttänyt miesten helppous. Haluan toki seksiä (paljon) mutta haluan seksiä koko ihmisen kanssa, en pelkän peniksen. Joten tykkään tutustua toiseen kunnolla ym. Statuksen, ulkonäön ja varallisuuden lisäksi arvostan herkkyyttä, kiltteyttä, älykkyyttä, henkistä kypsyyttä ja kuuntelu/keskustelutaitoa. Jälkimmäisiä jopa siinä määrin, että ensimmäiset pinnalliset ominaisuudet jäävät kylmästi varjoon.
Mitäpä tuohon voi muuta sanoa kuin, niimpä.
Minussa on haastetta ja siksi miehet roikkuvatkin perässä. Kyllä niitä ei helppoja naisiakin löytyy, ja niiden perässähän miehet juoksevatkin.
Olen monet kerrat kuullut, eräskin vanhempi mies sanoi että koskaan ei ole yhtä paljon tarvinut tehdä töitä naisen eteen kun minun suhteeni saadakseen kiinnostuksen.
Luin joskus nuoruudessa opuksen,missä kerrottiin miehen "saalistuksesta". Kirjan tärkein ohje naisille,oli olla haastava. Periaatteessa ei mitään aloitteita,ei kontaktin luomista,ei treffeille pyyntöä,ei seksiä ainakaan kolmilla ensimmäisillä treffeillä. Naisen tulisi olla täysin passiivinen.
Itseä mietitytti ja mietityttää, että mistä mies tietää,että nainen on hänestä kiinnostunut? Jos nainen leikkii heti alussa vaikeasti tavoiteltavaa ja kieltäytyy ensimmäisestä treffikutsusta, kysytkö toisen kerran ?