Entinen vaimoni on *löytänyt sen oikean sielunkumppanin*? Meni kuukauden seurustelun jälkeen kihloihinkin.
Onnea jos näin on, mutta kun ei näytä kovin tyytyväiseltä silloin kun käy kylässä... Uusi mies omaa ne ominaisuudet joista minä sain kiitosta kun en omannut. Ja ne ominaisuudet puuttuvat jota minulla on. Siitäkin sain kiitosta
Tosin hän haluaa tehdä kaikkensa säilyttääkseen nykyisen suhteensa, paljon sellaista tehnyt jota minun vuokseni ei tehnyt. Olinko tosiaan niin vääränlainen ja nyt mustasukkainen, koska en ole itselle kumppania vielä löytänyt. Vai voisiko olla, että erilainen kiinnosti, ja pikkuhiljaa alkuhuuma alkaa haihtua? Toivottavasti ei. Kertokaa naiset mistä sen voi tietää?
Onnea jos näin on, mutta kun ei näytä kovin tyytyväiseltä silloin kun käy kylässä... Uusi mies omaa ne ominaisuudet joista minä sain kiitosta kun en omannut. Ja ne ominaisuudet puuttuvat jota minulla on. Siitäkin sain kiitosta
Tosin hän haluaa tehdä kaikkensa säilyttääkseen nykyisen suhteensa, paljon sellaista tehnyt jota minun vuokseni ei tehnyt. Olinko tosiaan niin vääränlainen ja nyt mustasukkainen, koska en ole itselle kumppania vielä löytänyt. Vai voisiko olla, että erilainen kiinnosti, ja pikkuhiljaa alkuhuuma alkaa haihtua? Toivottavasti ei. Kertokaa naiset mistä sen voi tietää?
Vastaukset 4
Vanhimmat
..niin iloiset, niin iloiset seurassani, jutellessaan siis, naisen silmät. niin surulliset, niin surulliset, sen jälkeen. ja silti en kelpaa edes sänkyyn asti.
Kun mä kylmästi jätin mun entisen jätkäkaverin kolmen vuoden seurustelun jälkeen, tiesin jo heti mitä haluun mieheltä. Just sen mitä entiseni ei ollut ja missään tapauksessa mies ei saanut olla samanlainen kuin hän.
Alkuhuuma meiltä katosi kyllä jo alussa. Ehkä vain toivoin että hän voisi olla erilainen... Miks sitten ootin hänen muuttumistaan 3 vuotta, sitä en tiiä...
Muistan, kun kerran ajelulla sanoin nykyiselle avomiehelleni, että pidän hänestä just siksi että hän ei ole sentin vertaa samanlainen kuin entiseni (eli huolimaton rahoistaan, suoraansanottuna täys tuhlari, epäluotettava, itserakas, ylpee, turhan vitsikäs, ylimielinen... ja jopa kaikkee ulkonäköön liittyvää).
Oon tajunnut että entiseni oli mulle täysin vääränlainen ihminen, ihan kaikella tavalla. Oli ihme että tapasin täysin erilaisen jätkän! Sanoisimpa että entisen jätkäkaverin ansiosta tiedän millainen mies on mulle "se oikea".
Neljän kuukauden päästä muutin yhteen nykyiseni kanssa ja pian sen jälkeen menimme kihloihin ja nyt on 1,5 vuotta yhteistä elämää elelty. Eikä tunteet ole kuin vahvistunut... Se tunne että olin vihdoin tavannu "sen oikean" sai tekemään nopeita päätöksiä.
Nykyiseni takia olen valmis tekemään paljon, entiseni takia en kyllä tehnyt juuri mitään. Hän vain oli täysin väärä mulle, jollekin hänkin varmaan on "se oikea".
Uskon että kaikille on määrätynlainen ihminen jossain. Mutta vain siihen "yhteen ja ainoaan" en usko.
He ovat ansainneet toisensa. Hieman hätäiseltä toiminnaltahan tuo vaikuttaa, mutta on olemassa "naistyyppi" jotka tarvitsevat miehen heti. Vaikkei ehkä olisi niinkään "kriteerejä" täyttävä, kunhan on mies, meni sitten syteen tai saveen. Tarkoitus ehkä lähinnä ärsyttää entistä kumppania.
Eron jälkeen on ihan viisasta hieman tutkiskella tuntemuksiaan ja olla jonkin aikaa yksin, jotta oppii tietämään sen, mitä loppuelämältään haluaa.
Kiitos kun selvititte "miehen kielellä" mitä on meneillään.