Työpaikan vaihdos laihduttaisi tilipussia n. 200 euroa kuukaudessa. Poissa olisi kuitenkin työpaineet ja hermoilu ja epäterveen työyhteisön ongelmat:mm. suosikki-inhokki järjestelmät ja hajoita ja hallitse-menetelmät.
Pärjääkö tarkalla talouden pidolla ilman tuota rahaa. Entä jos tämäkin työpaikka on p:stä. Tosin en oikein usko, että näin sairasta työyhteisöä voi olla missään muualla.
Pärjääkö tarkalla talouden pidolla ilman tuota rahaa. Entä jos tämäkin työpaikka on p:stä. Tosin en oikein usko, että näin sairasta työyhteisöä voi olla missään muualla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mä ainakin vaihtaisin melkein minne vaan jos vaan paikka löytyis,vaikka pienemmälle palkalle.
Pärjää. Enhän tosin tiedä paljonko sulle jää kun 200 e otetaan pois. Pärjääminenhän riippuu pakollisista menoista eli siitä paljonko oikeasti jää käteen.
Veikkaan että hermot ja oma hyvinvointi :) Lähde ennenkuin sairastut..
laihtui 3,500 eur/kk. Mutta kyllä olen tyytyväinen.Lääkärikin povasi vielä vuosi sitten lyhyttä elämää.Nykyään ihan perustyössä ja olo mitä parhain.Aikaa lapselle ja omalle kunnolle.Ei stressiä kuten aikaisemmin.Pienemmillä tuloilla oli alussa hankalaa mutta nyt jo tulee toimeen ja arvostus moneen asiaan parantunut.
Kyllä tässä kallistuu vakaasti samaan suuntaan kuin tekin olette puhuneet.
Ei mikään raha korvaa jos terveys menee. Pinna on jo nyt niin kireällä. Ottaa päähän jo sunnuntai-iltapäivällä, kun joutuu aamulla menee sinne. Yöt saan nukuttua unilääkkeen kanssa. Pahin on juuri su-ma välinen yö.
Itse tulin siihen tulokseen, että työn mielekkyys on tärkeämpää kuin palkka. Itselläni on vielä 30 vuotta työikää jäljellä ja jos tässä vaiheessa ottaa päähän, niin ei se tilanne siitä paremmaksi muutu (näin siis itselläni).
Työskentelen IT-alalla ja hain toiseen firmaan töihin ihan perustehtäviin ja toivon todellakin, että pääsen sinne. Palkka tippuu nykyisestä 2600€ -> 1600€ eli kyllä tuossa on hieman sopeutumista, mutta itse haluan työltä myös muuta kuin palkan.
Itse sanoin itseni irti vakituisesta kokopäiväisestä duunista saadessani osa-aikaisen työn määräajaksi.. Palkassa häviän mutta eletään sen mukaan. Kyllä se korvien väli on tärkeämpi kun perstasku!
Hyviä kommentteja. Ja jos taloudellinen tilanne osoittautuu liian kireäksi, niin eihän tämänkään tarvitse se lopullinen työpaikka olla. Voit löytää töitä vaikka lähempää, niin että työmatkakulut pienenevät. Sinä sentään uskallat hakeutua uusiin kuvioihin eli on, mistä ottaa (työtaito ja ahkeruus nyt ainakin).
Mielelläni löytäisin jo sen viimeisen työpaikan, ns. eläkeviran.
Onhan se raskasta aloittaa aina uudelleen ja opetella uudet kuviot ja työpaikan toimintasysteemit. Alan olla jo sen ikäinen, ettei työnantajat välttämättä revi hihasta, että "tule tänne meille töihin". Toimin taloushallinnon tehtävissä, joten kokemus tuo tietyn varmuuden osaamisesta ja takahuoneen hämärässä ei ikä näy ulospäin, eikä pilaa yrityksen imagoa.
Mieli tekisi mieli lähteä tältä seisomalta, mutta 3 kk karenssi vaimentaa kummasti lähtöhaluja.
Kävin eilen juttelemassa työterveysasemalla ja saan tarvittaessa sairaslomaa tämän asian tiimoilta. Oli helpottavaa puhua lääkärin kanssa ja hän ymmärsi hyvin tilanteeni. Olisi kirjoittanut jo nyt, mutta katselen vielä omaa jaksamistani.
Ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että jos joka jumalan päivä v...taa herätä, ja lähtee puremaan hammasta työpaikalle, niin jää vaikka työttömäksi ennen.
(harkitse nyt kuitenki ensin uuden duunin hakua)
Tosta 200€ lovesta tilipussissa on täältä puustakatsoen mahdoton sanoa mitään...
Kuinka tarkkaa taloutta olet vetäny? Sepä Sinun täytyy itsen laskea.
Mutta se henkisen hyvinvoinnin asettaisin kyllä aika ison setelinipun edelle.
Enyway, voimia jokatapauksessa Sulle.
Hurraa, paikan vaihto taitaa olla pian totta. Haastattelukutsu lopsahti tänään eteeni.
Tiistaina on haastattelu ja jos hyvin käy niin...
Yes, yes, minulla on mahdollisuus jättää (ehkä) tämä paskaduuni taakseni.
Kutkuttaa, kun mietin irtisanoutumista. Pitäkää minulle peukkuja!