Minusta miniät eivät välttämättä ole niin avuttomia omasta tahdostaan, kuin mitä annetaan ymmärtää. Kysymys on pitkälti siitä, mikä heidän kotonaan on käytäntö. Se on hieman sama, kuin "perimä". Onko äiti ollut se kodin henki, vaiko isä?
Tekeekö äiti ostokset, ja vastaa ruoan valmistuksesta? Vai, onko kotona ollut avuton äiti, joka huutaa isää joka askareeseen? Näin MALLI iskostuu tyttäreen. Hän saa sellaisen kuvan, että isän pitää tehdä kyseiset työt.
Omassa taloudessani tehdään kaikki yhdessä. Kumpi tulee ensin kotiin aloittaa ruanlaiton. Korostan ehkä liiaksi juuri ruanlaittoa, koska se tuntuu olevan uusavuttoman vaikein paikka.
Oletko sinä anoppi opastanut tytärtäsi ostosiin, ja ruanlaittoon, vai passannut kaikki valmiiksi nenän alle?
Oletko siivonnut hänen huoneensa vielä lukio aikana ja gradun teon aikana, että varmasti tulee hyvää jälkeä?
MINÄ EN OLE, juuri siksi tyttäreni ja poikani osaavat kokata, käydä kaupassa ja hoitaa asiansa.
Tekeekö äiti ostokset, ja vastaa ruoan valmistuksesta? Vai, onko kotona ollut avuton äiti, joka huutaa isää joka askareeseen? Näin MALLI iskostuu tyttäreen. Hän saa sellaisen kuvan, että isän pitää tehdä kyseiset työt.
Omassa taloudessani tehdään kaikki yhdessä. Kumpi tulee ensin kotiin aloittaa ruanlaiton. Korostan ehkä liiaksi juuri ruanlaittoa, koska se tuntuu olevan uusavuttoman vaikein paikka.
Oletko sinä anoppi opastanut tytärtäsi ostosiin, ja ruanlaittoon, vai passannut kaikki valmiiksi nenän alle?
Oletko siivonnut hänen huoneensa vielä lukio aikana ja gradun teon aikana, että varmasti tulee hyvää jälkeä?
MINÄ EN OLE, juuri siksi tyttäreni ja poikani osaavat kokata, käydä kaupassa ja hoitaa asiansa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Näinhän sen pitäisi olla, vaan kun se ei ole.
Kun sain "parikseni" viidenällän ylioppilaan
emäntäkoulussa v-75 , ja aivan O:n.
Oli kilpailu parenmuudesta, ja jos kysyy ohjetta
lukiessa onko vaniljasokeri sama kuin leivinjauhe, tiesin et ei , tuu mitään.
Hän teki unelmatortun ja kuumaan pohjaan
levitti voiseoksen, minulla oli oma työni joten
en ehtinyt seurata tai yleensä edes uskonut etteikö osaisi, no kipinkapin "varastimme" uudet
rasvat ja teimme tortun mut , kyllä älläri sai
kuulla minulta kunniansa.
Meille oli jaettu tietyt tarvikkeet, ja jouduimme hätääntyneenä varastamaan.(koulun kylmiöstä)
Voitimme, täytetyllä hauella ja kokonaisuudella
mutta rehellinen kun olen kerroin kuinka kävi,
siinä Liisa punotteli kysyinkin mitä NAINEN
on ellei hän osaa tulevia työntekijöitään vaatia
tekemään hyvää, oli ison talon tytär, itse se on osattava. Eriasia sitten kuka tekee.
Minun mummuni opetti , äitini on hyvin onneton
ruoanlaittaja.
Ja suunnittelu tarjoukset luettuaan on rahakukkarolle säästöä.
Olen opettanut tyttärelleni , vaikka onkin lukeneempi kuin äitinsä.
Oma tyttäreni on nyt viiden lapsen äiti, ja ellei kotona ole oppinut, niin viimeistään elämä on opettanut.
Haluanpa nähdä murrosikäisen äidin taistelun, kun hän koittaa saada tytön ruuanvalmistusoppiin ja pyykkiä silittämään. Kädet puuskassa ja alahuuli pitkällä neiti seisoo hellan vieressä ja puuskuttaa, että kun kaverit odottaa... Mikään järkipuhe tulevaisuudesta ei auta.
Ehkä tämä opetustyö on syytä koittaa tehdä ennen kuin tyttö on murrosiässä, mutta ei viitsitä syyllistää tyttöjen äitejä, kyllä he kaikkensa yrittävät, mutta lopulta voiton vie vain halu selvitä elämästä hengissä...
Äiti auttaa sitten, kun tyttö on valmis oppimaan ja kysymään neuvoja.
En ymmärtänyt, että tässä ketään syyllistettiin. Eikä murrosikäisen ruuanlaitto taidoista ollut kysymys. Varmaan moni tyttö haluaa oppia jotain, ennen kuin kihlautuu, tai avioituu. Eli 18-ja yli 20 vuotiaan nuoren naisen taidosta. Nykyään nuoret opiskelevat pitkään. Näin ollen myös avioliitto solmitaan myöhemmin. Viimeistään silloin pitää jotain kyllä osata. Ruuanlaiton salat tyttö oppii katselemalla mitä äiti tekee. Kyllä meillä lapset ovat jo pienestä pitäen olleet kaikessa työssä mukana.
Perusasiat kyllä jäävät mieleen jo lapsuudesta, niin ainakin minulla. Kehitystä ja oppimista on sitten koko elämä. Yrittämisen halu, missä iässä tahansa onkin sitten jo aivan eri asia.
en pekuna ymmärrä mitään =O
Se on tilastollisestikin totta, että nuoret solmivat liittonsa myöhemmin. Juuri siksi kuten sanoit PITÄISI jo osata jotain. Ja, koska ikääkin alkaa olla liki 30v.
On väärin, ja täysin epäoikeudenmukaista, että VAIN ja AINOASTAAN mies tekee kotityöt. Näitä huusholleja on paljon. Herätkää naiset, ja opetelkaa, ellei ole kotona opetettu! Tuollaisella tasa-arvo periaatteella teillä ei kohta ole sitä tekevää miestä.
En tiedä, kuinka paljon anoppini on "opettanut" lapsilleen ruoan tekemistä, siivoamista ja muuta. Koonnut lapsiköörinsä yhteen pienelle köksäntunnille keittiöönsä? Ei minua ainakaan ole "opetettu" millään lailla, sivusta olen seurannut omassa lapsuudenkodissani. Puistattaa ajatuskin opetuksesta kodissa.
Ei siihen kodinhoitoon välttämättä tarvitse mitään opetusta, ei se oppi välttämättä edes mene perille, eikä into tartu. Köksäntunnit olivat kouluikäni kamalimmat tunnit. Mieluummin katson kokkiohjelmia telkusta, kuin vastaanotan opetusta mykkänä. Kokkaan yksinäni, miehelle, meille rauhassa, enkä kaipaa töllistelijöitä kertomaan minulle, kuinka taas meni väärin, kuinka tuo pitäisi tehdä.
Muuten, vaikka se aikuinen lapsi kokkaisi kuinka hyvin, hoitaisi taloutensa, ja elämänsä mallikkaasti, ei hän välttämättä ole oppinut näitä taitojaan niiltä vanhemmiltaan.
Suurin osa kokkauksesta on vain reseptien lukua ja niiden toistoa, jokainen on varmaan joskus elämässään siivonnut työkseen, ja vaatteiden pesun oppii virheistä, esim. oikean lämpötilan per vaate, plus oikea pesuaineen annostelu.
Perheen lapsia kohdellaan perheen sisällä eriarvoisesti, sen olen oppinut, toiselta vaaditaan enemmän, ei välttämättä keittiössä, ja toiselta ei vaadita sitäkään vähää, koska sattuu olemaan katraan nuorin.