Älykkäämpi mies

älykäs mies esittää
noin lapsellisia väitteitä?

Voihan sitä riidellä ihan arkisista asioista kuten siivouksesta vs siivoamatta jättämisestä, rahan käytöstä, lasten kasvatusmetodeista. Eihän se että toinen on kirjaviisaampi, matemaattisesti fiksumpi, loogisesti päättelykyvykkäämpi tarkoita sitä että elämä olisi auvoista. Sosiaalinen älykkyys on sitä että pärjää erilaisten ihmisten kanssa, eikä sitä välttämättä mensan testeissä pärjänneillä ole tai huippuarvosanoin opiskelleella.

..niin tietäisit myös, että miesten ja naisten ajattelutapa poikkeaa olennaisesti toisistaan ja tästä seuraavat väistämättömät erimieisyydet. Mutta kyllähän sinä tämän tiedät. Olet täällä vain höpisemässä lämpimiksesi.

"Eli miten nykynainen suhtautuu siihen, jos mies on joka ajatuksessa aiheen edellä?"

Vähän hankala tuotakaan oikein uskoa. Ei älykkyydelläkään sentään ajatuksia lueta.

Mulla ei ole kokemusta parisuhteista selvästi älykkäämpien kanssa, mutta tunnen kyllä muuten, esim. veljeni on testien mukaan 150 . Ei hänessä ole mitään eroa muihin.. paitsi että hän on kyllä se kovin väittelijä tuttavapiirissä, ja ihan oma-aloitteisesti!

Ottaisin mielelläni älykkään miehen, vaikka loppujen lopuksi älyllä ei ole suurtakaan merkitystä. "Idiootteja" löytyy fiksuista ja tyhmistä.

Miten muuten omalla kohdallasi: voisitko kuvitella olevasi suhteessa jossa nainen on selkeästi sinua älykkäämpi?

Yleensä tilanne on se, että älykäs nainen pelottaa miehet pois, mutta miksi ei noinkin. Ei muuten ole kovin älykästä yleistää oman vaimon perusteella kolmea miljardia ihmistä.

Siihen se usein kariutuu. Älykäs on ilkeänä paljon ilkeämpi kuin vasemman jalan saapas.

on kaikella tapaa lahjakas ja sitä älykkyyttäkin on niin montaa sorttia.

On varmaankin niin että huomattavasti itseään tyhmempää olisi vaikea katsella, mutta jos älli nyt suunnilleen pelaa, niin vähintään yhtä tärkeitä kriteereitä parinvalinnassa on toisen luonne ja fyysinen vetovoima.

En ole ollut tuollaisessa(kaan) suhteessa, koska olen yksin viihtyvää sorttia ja koska nyt vanhemmiten jo viittaan kintaalla parisuhdetouhuille. Seurusteluyrityksiä kyllä oli aikoinaan, mutta useimmat niistä kaatuivat nimenomaan tuohon älykysymykseen - kuitenkin toisin päin kuin sinun tapauksessasi; tykkään kaikenlaisista ihmisistä, mutta perässävedettävää asuinkumppania aina parempaa on itsekseen oleminen.

Sinun ongelmasi ei taida olla siinä, että olisit jotenkin liian älykäs seuralaisillesi, vaan siinä, että hakeudut vääränlaisten ihmisten - marmattavien yleistäjien - seuraan. Sen näkee kommenteistasi:

ihan keskivertoälykäs. Ei se mitään, jos ei hoksaa kaikkea mitä minä hoksaan, tai hoksaa enemmän. Tärkeintä on, että mies on sydämestään hyvä.

Et ole ollenkaan niin älykäs kuin ilmeisesti kuvittelet olevasi. SInä yleistät, analysoit ja jopa johdattelet vastaajia toivomaasi suuntaan.

SIinä onnistumatta. Jos olet todellakin ollutolevinasi älykäs kun todellisuudessa olet älykääpiö, ei ihme, että vaimosi lähti.

Tiedoksesi, että älykkyyttä on monenlaista ja yksi älykkyyden tuntomerkki on sosiaalinen älykkyys ja ihmissuhdeviisaus!

pitemmän päälle jos se menis sellaseks, mä jyrään sut tosiasioilla, vaikka susta tuntuis miltä- väännöks, niin olis kyllä aika luotaantyöntävää.
Jos musta naisena "tuntuu" joku asia epäsopivalta esimerkiks tai huonolta jutulta, vaikka olis miten älykäs juttu, niin en mä voi elää sellaisten asioiden kanssa, jotka riitelis mun tunteita vastaan.
Mun mielestäni nainen eikä mieskään voi vähätellä tunteiden osuutta elämässä älyn vuoksi. Ei myöskään toisinpäin.
Lisäks jos siinä olis koko ajan se asetelma, et mä tiedän asiat paremmin, mä järkeilen asiat paremmin.. mä mä mä.. Ja nimenomaan kuten tossa esimerkissä kerroit, jos äly aiheuttaaa suhteeseen ongelmia, niin kyllähän se siinä tapauksessa on miinus miehessä, oli sillä jossain muussa asiassa kuin suhteessa kovastikin käyttöä.
Helposti kyllä tosta tulis mieleen, et suhde olis hyvin epätasa-arvoinen, jos mies on jo valmiiksi huolissaan tuosta, ja on kokemuksiakin pieleen menneistä suhteista.

Mä haen tasa-arvoista TUNNEsuhdetta ominaisuuksista huolimatta. Siinä ei yliälyllä mielettömän pitkälle pötki, jos ei ole tunneälykäs. Mut tuossakin helposti sit on vaara, et mies järkeilee tunteensakin tai on jonkun sortin narsisti.

Mut jokatapauksessa moni älyynsä luottava mies on tunneasioissa usein hyvin epävarma. Miettisin myös sitä, ymmärtääkö mies, että myös tunneasiat ohjailevat hyvin pitkälle tätä maailmaa, oli älyn ihanne sitten mikä hyvänsä. Tekisikö älykäs mies esimerkiksi älyyn pohjautuvan suhteen?

Ehkä enemmän haen nimenomaan elämänviisasta ja tunteikasta ihmistä kuin älyn tasolla älykästä, vaikka se osais ratkoo mitkä hyvänsä palikkapelit.
En itseasiassa tee yliälykkäällä ihmisellä mitään, ei sen puoleen että olisi aliälykäskään.
Normaalien ihmisten älykkyys tuntuisi sopivalta.

Miksihän mies ei voi ymmärtää, että jos nainen tuntee jotakin, se on arvokasta, yhtä arvokasta kuin se, että joku järkeilee jotakin ja voi tulla aivan erilaiseen lopputulokseen.
En silti haluaisi nähdä älyä ja tunteilua mustavalkoisesti, koska eiväthän ne oikein ole.

Paperit ja Äö ei ole takuu miehen tunneälystä, verbaalisuudesta ja käytännön järjestä.
Veikkaa että olet vähän näsäviisas ja omasta mielestäsi kenties maailman fiksuin jätkä. Totuus kuitenkin voi olla toinen ja se rupeaa ärsyttämään.

Oma naisesi varmaan lähti kun sinä olet narsisti.

...siksi tuohon on niin hankala vastata... Siis älykkäämpi tyyliin mensan palikkatestit vai sosiaalisesti älykkäämpi vai sivistyneempi vai viisaampi vai mitä? Se, että on hyvä ammatissaan ei minun mielestäni mitenkään liity älykkyyteen, kyllähän kaiken oppii kun tarpeeksi näkee vaivaa, sama pätee koulumenestykseenkin...

Minä ottaisin ainoastaan joko yhtä älykkään tai vähän älykkäämmän miehen, en tyhmempää. Mutta vain sen verran älykkäämmän, ettei hän pitäisi minua tyhmänä, koska eihän sellaisesta mitään tulisi. Minulle nimenomaan sivistys ja sosiaalinen älykkyys on tärkeää, esimerkiksi matemaattinen älykkyys lähinnä ärsyttää.

Toisaalta taas mun mielestä nainen on niin erilainen kuin mies, etten osaa kuvitella, että toinen olisi joka ikisellä osa-alueella älykkäämpi... Ja psykopaatithan ovat maailman älykkäimpiä ihmisiä, en sellaistakaan haluaisi...

Vaimosi oli sinulle taakka ja kysyt miksi hän lähti... Hmmm...

(mulla on muuten korkeampi älykkyysosamäärä kuin sulla, jos tuo viittaa mensan testiin ja olen mielestäni ihan tavallinen...)

tuo ongelma eteen kun en vielä ole löytänyt itseäni älykkäämpää miestä ;)

Siis minua älykkäämmän miehen. Olen itse älykäs, mutta mieheni on sitä mielestäni rutkasti enemmän :D

Emme riitele, koska mies on tarpeeksi fksu ollakseen tekemättä ongelmia asioista jotka eivät sellaisia ole, ja minä myös. Jätämme riitelyn toisarvoisista asioista nille jotka viitsivät tuhlata siihen aikaa ja energiaa.

Tiedäthän että oikeassa oleminen ei kuvaa älykkyyttä.

***

Älykkyys vetoaa minuun, joten kyllä, olen seurustellut älykkäiden miesten kanssa. Parin, sillä suhteet ovat olleet pitkiä, ja toinen niistä jatkuu edelleen.

Mä nautin älykkään ihmisen seurasta, ja jos toisella äly luistaa vikkelämmin, sehän on mainio paikka laajentaa omaakin ajattelua. Ei se kuitenkaan mikään kilpailu ole, kaksi ihmistä voi hahmottaa saman asian hyvinkin eri kanteilta ja olla ihan yhtä oikeassa. Siitä en kyllä järin pidä, jos joku julistaa oman ajattelunsa ainoaksi oikeaksi.

Riitelyä en ole havainnut. Siihen tarvitaan kaksi, ja itse kyllä mieluummin olen hiljaa kuin lähden tappelemaan. Väitteleminen on eri asia, siinähän on tapana kuunnella, mitä toisella on sanottavaa, ja jatkaa siitä sitten ajatuksen kehittelyä eteenpäin. Kun se toimii, sehän on suorastaan hauskaa.

..löydät varmasti uuden. Sellaisen jonka kanssa sovit paremmin yhteen kuin ex-vaimosi.

Vaikka tätä viestiä on tässä jaksettu aika kiivaasti morkata, niin mielestäni tässä on osittain myös perää. Nimittäin ainakin omien kokemusteni perusteella naisten on vaikeampi myötää olleensa väärässä kuin miesten. Ei tietenkään sovi läheskään kaikkiin tapauksiin, mutta jos pitäisi valita se jääräpäisempi sukupuoli niin kyllä minä valitsisin silloin naisen.

Jotenkin vain tuntuu siltä että naisen on vaikea sanoa ettei ole sen fiksumpi kuin muutkaan. Miesten taas olen monesti kuullut myöntävän etteivät he mitään ruudinkeksijöitä ole. Itse kyllä olen "poikkeus" tässä tapauksessa, koska en kyllä mieluusti sano itseäni tyhmäksi, vaikka väärässä voinkin myöntää olleeni.

Mielestäni tuo että toinen on suhteessa selvästi älykkäämpi voi olla ihan looginen syy siihen että sukset menevät ristiin. Jos nainen on tosiaan sitä tyyppiä että hän haluaa jatkuvasti riidellä, mutta ei typeryydeltään pääse koskaan tässä riidassa niskanpäälle, niin tällaista persoonaa se alkaa sapettamaan todenteolla ja hän ei luonnollisesti voi ymmärtää olevansa väärässä vaan heijastaa sen väärässä olemisen ja epäonnistumisen pahan olon siihen mieheen, jota hän alkaakin pikkuhiljaa vihaamaan. Sitten ei varmasti kauan kestäkkään kun suhde on jo ohi.

Kyllä siinä pitää voida kokea, että on jotain muuta kuin taakka toiselle tai pitää toista sellaisena. Osaan kuvitella, että vaimosi koki sinun pitävän häntä taakkana enkä oikeastaan ymmärrä, miten tuollaisessa suhteessa on alttarille voitu mennäkään. :(

Kyllä ihan koen puolisoni kanssa olevan tuossa asiassa tasavertainen. Jos eroja on, niin ne eivät mitenkään heijastu parisuhteeseen. Jos kummatkin tarpeeksi älykkäitä, niin en tiedä miksi asiasta olisikaan tehtävä niin suurta asiaa. Oikeastaan vertailut ja vastakkainasettelut puolison kanssa aika vieras asia muutenkin. Voihan olla, että jos pariskunta on tehnyt asiasta ongelman niin varmasti tuota vertailua sitten esiintyykin enemmän.

Ja mitä tulee noihin haluamisiin... Uskon, että aika moni ihminen haluaa pitää itseään fiksumpana ja muutenkin filmaattisempana tapauksena kuin muut. "No ne miehet" tai "No ne naiset" tai ylipäätänsä "No ne muut" ei ole sen vieraampi naisilla kuin miehilläkään.

joo. olet väärässä tuon suhteen, että nainen haluaisi vain tyhmemmän miehen. olen älyn lisäksi myös komea ja saan naisia aika hyvin ja iso osa heistä arvostaa sitä, että osaan olla herrasmies(eli rautalangasta väännettynä ajattelen kaiken ennen naista). se on helppoa kun sen ajatella osaa. tosin tosi monen kanssa en voi perustaa yhtään mitään koska parturikampaaja vaan yksinkertaisesti ajattelee ihan muuta kuin minä noin niin kuin elämän näkökulmasta. :D

noilla sadallaneljälläkympillä kuuhup pääse.

t: 190

Kyllä miehen pitää olla minua älykkäämpi. En yksinkertaisesti kestä tyhmiä miehiä. Ei mikään ulkomuoto, lihas korvaa älykästä miestä.

Mutta, mutta...miehessä pitää olla myös huumorintajua, tunneherkkyyttä ja realistista itsekritiikkiä. Se onkin jo paljon, paljon enemmän vaadittu kun sitä ei opitakaan kirjasta lukemalla.

Olen huomannut, että usein juuri muilla elämänosa-alueilla huonommin menestyvät tyypit nimenomaan haluavat alleviivata omaa 'testein todistettua' älykkyyttään. Myönnän, että olen itsekin ollut tuollainen, mutta yrittänyt parhaani mukaan oppia pois siitä.

Vastauksena varsinaiseen kysymykseesi sanoisin, että harvapa se haluaa tuntea itseään tyhmäksi saati sitten taakaksi. Kumppani kuitenkin valitaan tai pidetään yleensä sen tuntemuksen eikä älykkyyden perusteella. Mutta olisiko se sitten pikemminkin viisaus kuin älykkyys, joka avartaa ihmisen käsityksiä sen verran, että kykenee kohtaamaan muut ihmset ja erityisesti kumppaninsa samalla tasolla.

"Toisekseen, jos vastaat että korkeampi älykkyys (kuin sinulla) on vain plussaa, oletko huomannut silti riiteleväsi ja väitteleväsi tuollaisen miehen kanssa jatkuvasti tai usein? "

Hyvänen aika. Onko 'älykkäämpien' tai edes asiaatuntevimpien kanssa väittely sinusta jotenkin turhaa? Minä esimerkiksi väittelen usien pomoni kanssa asioista joistä hänellä on varmasti paljon enemmän kokemusta ja tietoakin, mutta kuten hänkin on usein todennut minä annan hänelle uusia näkökantoja ja ideoitakin ja toisaalta itse saan sellaista tietoa asiasta mitä muuten ei ole tullut syystä tai toisesta esiin. Tuo lause oli kertakaikkiaan aikamoinen sammakko 140 plussan suusta :D

Ei toi älykkyysosamäärä takaa sosiaalista älykkyyttä. Jos vielä prameilet älykkyydelläsi esim käyttämällä vaikeita termejä puheessa, niin...huh...
Itse olen "älykäs" matemaattisesti jne, mutta en sitten lainkaan siedä sellaista kielenkäyttöä, jolla pyritään näyttämään kovin "viisailta"...
Todennäköisesti en jaksaisi edes väitellä sinun kanssasi.
Miten voit ajatella, että vaimosi oli sinulle älyllisesti taakka??? Eihän tuollainen valtava äly arjessa näy...ellei nyt sitten juuri surkeina sosiaalisina taitoina. Ehkä vaimosi lähti sen vuoksi?? ;) Vai miten ihmeessä tuot tuota älyäsi esiin arjessa niin, että vaimo siitä karkuun juoksisi? Ehkä vaimosi kaipasi intohimoa enemmän kuin matemaattisia numeroita? Olisit keskittynyt enemmän rakkauteen kuin todistelemaan älykkyyttäsi. Älykkäänä sinun olisi pitänyt peittää tuota superälyäsi, jota tunnut niin ihannoivan, ja kulkea vaimosi kanssaihmisenä, hänen tasollaan...se on sitä sosiaalista älykkyyttä ja empatiaa :).

"Eli miten nykynainen suhtautuu siihen, jos mies on joka ajatuksessa aiheen edellä?"

Tuollainen on huonoa keskustelukulttuuria. Paras pysyä aiheessa kerrallaan, eikä loikkia eteenpäin mia aikojaan!

Nainen ei yleensä väittele riitatilanteissa kylmällä järjellä niin kuin monelle miehelle on ominaista. Naisen tunteet purkautuvat kielellä, joka on hänen omasta mielestään loogista (koska se on _tunteellisesti_ loogista) ja miehen mielestä täysin epäloogista (koska se on _järjellisesti_ epäloogista).

aloittajaa hankkimaan täsmälleen saman älyisen ihmisen kun itse on. Minua ja kumppaniani on onnistanut näin ja hauskaa on aina kun äkätään kaikki asiat ja kummalliset keksinnötkin samaan aikaan. Keksimme jopa mieliteot täsmälleen yht.aikaa ja monasti sormemme nappaavatkin yhteen tarratessamme esim. ruokapöydässä samaan objektiin. :):)

kommenteista

Emme tulleet hullua hurskaammaksi