En vain ymmärrä mikä minua vaivaa. Jossain vaiheessa makaan kultani käsivarrella ja sanon kuinka paljon rakastan häntä. Sitten samana päivänä sanon, että suhteessamme on jotain vikaa ja haluan muuttaa pois. Raivoan, kuinka mitätön ihminen olen ja ahdistun, enkä halua lähelleni häntä.
Minulla on mielialalääkitys, mutta tuntuu kuin se ei auta tarpeeksi. Hetkellisesti olen normaalisti kunnes syöksyn alas ja lujaa. Minulla on keskivaikea masennus. Tuntuu että poikaystävä on tasapainoisempi ihminen kuin minä. Hän koittaa ymmärtää minua. Mietin vain, että kuinka kauan hän jaksaa katsella tätä?
Mitkään terapiat eivät tepsi tähän ongelmaani, olen käynyt ammatti-ihmisen puheilla. En jaksa tätä enää. Raivokohtauksen aikana ikäänkuin irtaannun kehostani, enkä ole oma itseni. Tämän jälkeen oloni on helpottunut, mutta poikaystävään jää vain se pelko milloin suutun uudestaan oikein kunnolla.
En oikeasti ole kamala ihminen.
Minulla on mielialalääkitys, mutta tuntuu kuin se ei auta tarpeeksi. Hetkellisesti olen normaalisti kunnes syöksyn alas ja lujaa. Minulla on keskivaikea masennus. Tuntuu että poikaystävä on tasapainoisempi ihminen kuin minä. Hän koittaa ymmärtää minua. Mietin vain, että kuinka kauan hän jaksaa katsella tätä?
Mitkään terapiat eivät tepsi tähän ongelmaani, olen käynyt ammatti-ihmisen puheilla. En jaksa tätä enää. Raivokohtauksen aikana ikäänkuin irtaannun kehostani, enkä ole oma itseni. Tämän jälkeen oloni on helpottunut, mutta poikaystävään jää vain se pelko milloin suutun uudestaan oikein kunnolla.
En oikeasti ole kamala ihminen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei. Kai tunnet saavasi vastarakkautta? Jos tunnet ja silti aina välillä olet "tolaltasi" niin jostakin syystä on vaikea säädellä läheisyyden ja etäisyyden tunteita.
Mulla on joskus ollut samanlaista koska olen ollut epävarma toisen rakkaudesta minua kohtaan ja siitä että kestääkö se. Epävarmuus taas juontaa juurensa jo lapsuudesta mun kohdalla, tiedän sen mutta vaikea se on hyväksyä. Pitää muistaa että jossain kohtaa se raja toisellakin tulee vastaan, jos toinen on usein "vaikealla päällä". Kannattaa rauhoittua ja puhua miltä tuntuu.
Ainiin ja kannattaa hoitaa masennus pois ja opetella ajattelemaan myönteisesti ja pitää huolta itsestä parhaan kykykynsä mukaan, sekin auttaa saamaan hyvän olon. Tee asioita joista tykkäät niin saat mielihyvän kokemuksia enemmän.
Mä olen ihan tismalleen samanlaienn, paitsi, etten ole mitään lääkitystä saanut, koska vaikka oon käyny psykologilla, niin ne vaan sanoo, että ei mitään vakavaa, vaikka oon kyllä sillee erimieltä, että raivoissaan sitä voi oikeesti olla joskus aika vaarallinen, tai sillee, kun ei tajua aina mitä tekee, ku raivo saa vallan.
En osaa siis sanoa, mikä asiaan auttaisi. Mulla saataa vaikuttaa se, että suhteessa on paljon ristiriitaisuuksia, ja kun ihmistä vedetään henkisesti kahtaalle, niin sitten välillä haluaa olla lähellä ja välillä kaukana, kun ei pysty kokemaan sellaista tasapainoa.