alennuinpa sitten etsimään tällaisen palstan ja kirjottamaan.
kosin avovaimoani reilut vuosi sitten ja häitä kaavailtiin nyt kesälle 08.. lasta alettiin samantien yrittämään vaikka avovaimo oli sitä mieltä että mielummin ensin naimisiin.
antoi kuitenkin ns periksi koska sovimme häät nyt tälle kesälle. toivomme siis kummatkin kovasti lasta eli en painostanut häntä lasten saantiin ennen avioliittoa.
ollaan siis nyt reilu vuosi yritetty lasta ja nyt olis ollu aika tutkimuksiin et miks ei raskauduta. lääkärissä sanovat että nykyään löydetään lapsettomuudelle hyvät hoidot ja voimme olla raskaana nopeammin ku luullaankaan..
sanoin avovaimolle että jospa siirretään häät sinne kun lapsi on jo syntynyt.. ettei aleta häitä kaavailemaan jos avokki onki kesällä raskaana.
avovaimo veti tästä kamalat pultit ja en ymmärrä miksi..hän on sanonut syyksi että todellakin haluaa olla varma että menemme naimisiin jos lapsia alkaa tulla ja että häiden perumisella/siirtämisellä en hänelle sitä varmuutta tuo.
nyt hän sanoi että häntä kuulemma hävettää ja ahdistaa käydä vakuuttelemassa jossain minun isyyttä (joka kai nykyään täytyy tehdä?) kunhan lapsi syntyy ja se on mm yksi syy miksi ensin naimisiin.. ja myös lapsen tulevaisuus turvattu ja samalla hänellä parempi synnyttää lapsi jos on varma meidän suhteesta ja nyt olen kuulemma kantanut muurin meidän välille perumalla häät.. ja sit noi sukunimiasiat yms. kaikilla siis sama sukunimi hänelle tärkeää.
nyt on aika hiilenä että yritän vaan saada hänen kanssa lapsia ja että en ole valmis sitoutumaan häneen.. sanoo että kun kosin niin hän oli aivan varma että olen sitoutunut ja valmis avioon ja et nyt ei enään ole varma ja ei halua lasta tällaiseen tilanteeseen tuoda.. jos olisi tiennyt tämän niin ei olisi alkanut lapsia yrittämään ja on kuulema vähän nolona siitä että luotti meidän menevän naimisiin ja jätti ehkäisyn pois silloin..
ja kuulemma hävettää edes kellekkään myöntää että olen teinikihlaajatyyppiä.. jota en ole ja en edes tiedä mitä se tarkottaa. on tosi tarkka siitä että suostuu kosintaan vain kerran elämässään ja nyt on siis tosi raivona että olen hänet kuulemma huijanut kantamaan teinikihloja jota hän on aina haukkunut.. (?) selittäkää?
tässä kai jousti kuitenki vähän kerta on valmis menemään naimisiin tulevaisuudessa kanssani silti, muttei halua kantaa sormusta mikä ei minulle merkkaa mitään koska se on noloa kuulema..
nyt ei sitten enään auta edes kihlaus (joka minulle lupaus aviosta) vaan antoi kihlasormuksen takaisin ja eräs päivä palasi kotiin e-pilleri reseptin kanssa ja käski kosia kunhan olen valmis menemään naimisiin.. ja sitten hän miettii uusiksi raskautta. tuntuu että täytyy kosia heti huomenna uudestaan koska olen valmis kyllä omasta mielestäni..
mitä teen?
kosin avovaimoani reilut vuosi sitten ja häitä kaavailtiin nyt kesälle 08.. lasta alettiin samantien yrittämään vaikka avovaimo oli sitä mieltä että mielummin ensin naimisiin.
antoi kuitenkin ns periksi koska sovimme häät nyt tälle kesälle. toivomme siis kummatkin kovasti lasta eli en painostanut häntä lasten saantiin ennen avioliittoa.
ollaan siis nyt reilu vuosi yritetty lasta ja nyt olis ollu aika tutkimuksiin et miks ei raskauduta. lääkärissä sanovat että nykyään löydetään lapsettomuudelle hyvät hoidot ja voimme olla raskaana nopeammin ku luullaankaan..
sanoin avovaimolle että jospa siirretään häät sinne kun lapsi on jo syntynyt.. ettei aleta häitä kaavailemaan jos avokki onki kesällä raskaana.
avovaimo veti tästä kamalat pultit ja en ymmärrä miksi..hän on sanonut syyksi että todellakin haluaa olla varma että menemme naimisiin jos lapsia alkaa tulla ja että häiden perumisella/siirtämisellä en hänelle sitä varmuutta tuo.
nyt hän sanoi että häntä kuulemma hävettää ja ahdistaa käydä vakuuttelemassa jossain minun isyyttä (joka kai nykyään täytyy tehdä?) kunhan lapsi syntyy ja se on mm yksi syy miksi ensin naimisiin.. ja myös lapsen tulevaisuus turvattu ja samalla hänellä parempi synnyttää lapsi jos on varma meidän suhteesta ja nyt olen kuulemma kantanut muurin meidän välille perumalla häät.. ja sit noi sukunimiasiat yms. kaikilla siis sama sukunimi hänelle tärkeää.
nyt on aika hiilenä että yritän vaan saada hänen kanssa lapsia ja että en ole valmis sitoutumaan häneen.. sanoo että kun kosin niin hän oli aivan varma että olen sitoutunut ja valmis avioon ja et nyt ei enään ole varma ja ei halua lasta tällaiseen tilanteeseen tuoda.. jos olisi tiennyt tämän niin ei olisi alkanut lapsia yrittämään ja on kuulema vähän nolona siitä että luotti meidän menevän naimisiin ja jätti ehkäisyn pois silloin..
ja kuulemma hävettää edes kellekkään myöntää että olen teinikihlaajatyyppiä.. jota en ole ja en edes tiedä mitä se tarkottaa. on tosi tarkka siitä että suostuu kosintaan vain kerran elämässään ja nyt on siis tosi raivona että olen hänet kuulemma huijanut kantamaan teinikihloja jota hän on aina haukkunut.. (?) selittäkää?
tässä kai jousti kuitenki vähän kerta on valmis menemään naimisiin tulevaisuudessa kanssani silti, muttei halua kantaa sormusta mikä ei minulle merkkaa mitään koska se on noloa kuulema..
nyt ei sitten enään auta edes kihlaus (joka minulle lupaus aviosta) vaan antoi kihlasormuksen takaisin ja eräs päivä palasi kotiin e-pilleri reseptin kanssa ja käski kosia kunhan olen valmis menemään naimisiin.. ja sitten hän miettii uusiksi raskautta. tuntuu että täytyy kosia heti huomenna uudestaan koska olen valmis kyllä omasta mielestäni..
mitä teen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Etkö sitten voi selittää tuota naisellesi? Sanoa että haluat naimisiin.. Eikö se kuitenkin kannattaisi.. Ja jos kerran olet valmis menemään naimisiin, niin miksei sitten jo ensi kesänä?
Teinikihlaus tarkoitti siis juuri sitä, että olet kihlannut teinin... Näistä yleensä pidetään, että ne ovat sellaisia hyvin väliaikaisia ratkaisuja ja nopeita kihalautumisia suuntaan jos toiseen. Ne kaatuvat yleensä siihen, että kun ollaan vielä niin nuoria, että tehdään hirveää draamaa ihan tavallisesta elämästä... Jos ette halua teinikihloja, niin odottakaa, että olette aikusia, mutta kukaan ei voi luvata, että silloinkaan voidaan tehdä loppuelämää koskevia päätöksiä.
koska ulosottoviranomainen ei voi tulla pakottamaan teitä naimisiin...Itse kummankin kokeneena (lapsi avoliitosta ja lapsi avioliitossa) voin sanoa, että oli tosiaan aika hämmentävää kun isyyden tunnustamisprosessissa lastenvalvoja kysyi virkansa puolesta sukupuolielämästäni lapsen siittämisen tienoilla. Hetken teki mieli piruuttain sanoa, ettei yhtäkkiä muistakaan ihan tarkkaan, keiden kaikkien kanssa tuolloin oli ilman ehkäisyä pelehtinyt...
Häitä voi suunnitella ja niiden päivämäärän lyödä lukkoon. Raskautta ei voi tilata postimyynnistä. Siihen voi mennä vuosia - se ei ehkä tule tapahtumaan ikinä. Stressi ei ainakaan lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Avovaimollasi lienee melkoiset suorituspaineet ja hän kokee, että haluat (hedelmällisyys)työnäytteen ennen sitoutumista. On tärkeää, että mietit, haluatko mennä naimisiin tämän naisen kanssa, vaikkette ikinä saisi yhteistä biologista lasta. Jos haluat, en näe oikein mitään syytä siihen, ettei se tapahtuisi jo ensi kesänä. Jos niin onnellisesti kävisi, että "olette" jo silloin raskaana, niin sitä suurempi syy juhlia. Jos niin onnettomasti kävisi, että raskaus vetäisi avovaimon kesään mennessä rapakuntoon ja alkaisi näyttää siltä, että hän oksentaisi hääkakun päälle, voinee häitä aina siirtää tai käydä vain arkisesti vihillä, jolloin juridinen puoli on kunnossa ja pitää kunnon bileet seesteisempänä ajankohtana, vaikka jopa kuukausien päästä. Jos kirkkohäät ovat must voi silti vihityttää itsensä aiemmin maistraatissa ja pitää "ihan oikeat kirkkohäät", avioliiton siunaamisen, joka kaavaltaan on hyvin samanlainen...Kyllä avioliitto edelleen antaa hyvän turvan suhteelle, vaikka ihmiset ovatkin arvaamattomia - voivat esim. epähuomiossa kävellä heti seuraavana päivänä auton alle.
Mikä sinua pelottaa naimisiinmenossa? (Kaikki järkevät ihmiset pelkäävät naimisiinmenoa. Se tarkoittaa sitä, että asia on vakava.)
Huomenta....
Ensinkin, minä ymmärrän teinikihlaus sanan niin että jotkut menee kihloihin siitä syystä kun kaikki muutkin tekee niin ja se on niin cool juttu. Sit kuitenkin tulee ero, kun tajutaan että eihän tämä suhde puoli olekaan niin hyvä homma tämän ihmisen kanssa. Siinä mielessä en oikein ymmärrä naisesi sanoja, mutta kaiketi hänellä on asiasta omanäkemyksensä.
Mitä nyt sit naisiin tulee yleisesti, niin nainen on aina se suhteen heikompi osapuoli asiassa kun asiassa, usko pois. Vaikka meistä löytyy sitä mahtipontisuutta tilanteeseen kun tilanteeseen niin sen kaiken alla on kuitenkin pelko siitä että mies ottaa ja lähtee. No se me voidaa hyväksyä, jos sen rehellisesti tekee, löytyyhän noita miehiä lisää. Mut sitä nainen ei voi koksaan antaa kunnolla anteeksi jos just sen miehen kanssa jonka oikeasti itsekin tahtoo, niin mies vaikuttaa nyhväävän valinnoiden kanssa.Epävarmaolo suhteen toimivuuden ja jatkuvuuden kanssa nakerataa välit nopeasti heikoiksi ja jopa niin tulehtuneiksi että on vaan syytä sit erota.
Omasta elämästä voin sanoa, että kannatta tehdä vain toinen asia ensin. Olipa se sitten se lapsi tai häät, koska kumpikin asia kerrallaan voi olla sinun naisellesi vähän liikaa ja myös sinulle. Lapsi muuttaa paljon asioita, ja jos se tulee sit melkeen heti ulos häiden jälkeen niin, voit unohtaa ihanat hetket avioliitossasi ainakin seuraavaksi vuodeksi. Tasapainottelu arjen, uuden vasta saadun liiton ja pienen ihmisen kanssa on hankalaa, ja välejä syövää. Tämäkin on ihan tosia asia, vaikka sitä sit ihan muuta kuulisi tai näkisi. Totuus tulee kyllä sit omalla kohdalla selväksi viimeistään. Meillä suhde ajauntui kriisiin, vaikka rakastimme toisiamme ja lapsi oli niin maailman paras asia. (tätä ne kaikki vieläkin on) Uusia asoita oli vaan niin liikaa, että ne vanhat asiat joiden takia sitä mentiin naimisiin ja haluttiin lapsi unohtuivat. En väitä että näin käy kaikille, mutta sen tiedän että jokainen pari käy läpi yhdessä ja yksinään omanaminänään läpi kriisin, josta pitäisi osata selvitä. Selvisimme asiasta lopulta, mutta se vei meiltä kaksi vuotta pois yhteistä hyvää aikaa. En suosittele sit kenellekään.
Mitä nyt sinuun tulee, niin olet aika möläyksen suustasi päästänyt kun olet halunnut tai ehdottanut siirtoa häille. Sen minkä olet luvannut niin sen myös pidät, jos et sitten itse epäröi asioita. (Pelottaahan se kaikki, mut älä sotke jännityspelkoa siihen että et oikeasti tahdo häitä ja lasta) Tällähetkellä naisesi on epävarma sinusta, ja siksi hän toimii omasta mielestään parhaalla tavalla teidän hyväksi.Hän on tosiaan valis odottamaan sinua kun olet valmis. Sitä hän vaan ei tiedä että taidat olla valmis vähän vaan huono suulisessa ulosannissasi. Keskustelu pitkään ja hyvin on nyt ainoastaan teidän suhteen pelastus. Suunnitelkaan vaikka ensin ne häät ja sitten lapsi.
Naisesi on hupaisa tyyppi, kun kihlasormuksenkin palautti.Mitäs jos palautat sen takaisin, ja annat ihan vihkisormuksen mukana.Keinoja on monia hoitaa asianne, mutta se riippuu paljon siitä mitä itse tahtoo ja mitä toinen tahtoo. Kompromissit syntyy sitten melkeen itsestään.