Haimme yhdessä eroa, mutta nyt tuntuu, ettei vaimolla ole aikeita tehdä mitään muutoksia ja mennä elämässä eteenpäin.
Omistan asuntomme 90%:sesti ja meillä on avioehto. Vaimolla on hyvät tulot ja hän taas on laittanut rahansa kalliiseen autoon & kesämökkiin.
Nyt sitten mietin, että voisinkohan alkaa perimään vuokraa asunnossani asumisesta suhteessa omistusosuuteen? Vaimo ei suostu myymään tuota 10%:ia, vaikka olen tarjoutunut ostamaan. Jotenkin tuntuu epäreilulta, että hän asustelee nurkissani, mutta minä en saa esim. käyttää kesämökkiä.
Omistan asuntomme 90%:sesti ja meillä on avioehto. Vaimolla on hyvät tulot ja hän taas on laittanut rahansa kalliiseen autoon & kesämökkiin.
Nyt sitten mietin, että voisinkohan alkaa perimään vuokraa asunnossani asumisesta suhteessa omistusosuuteen? Vaimo ei suostu myymään tuota 10%:ia, vaikka olen tarjoutunut ostamaan. Jotenkin tuntuu epäreilulta, että hän asustelee nurkissani, mutta minä en saa esim. käyttää kesämökkiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Koskas olette ajatelleet tehdä osituksen? Senhän voi tehdä heti sen jälkeen, kun 1-vaiheen hakemus on toimitettu käräjäoikeuteen.
Pärstuntumalta kuulostaa siltä, että osituksessa loputkin 10% asunnostanne siirtyy sinulle, ja sen jälkeenhän on enemmän syitä periä vuokraa asumisesta. Meillä aikanaan tässä siirtymävaiheessa maksettiin kaikki menot 50/50, tosin asuntokin oli puoliksi kumpien oma.
...vaikei se ihan vuokran nimellä kuljekkaan, niin tietenkin sinulla oikeus saada korvausta siitä että toinen käyttää lähes kokonaan omistamaasi kiinteistöä yksin.
Viimekädessä oikeudessa voit saada asiasta päätöksen, ellei exä tahdo maksaa...
Mutta kuten yllä kysyttiin, niin miksi ositusta ei ole tehty? Ellei exäsi sitä tahdo, niin sitten haettava oikeuden määräämää pesänjakajaa joka maksaa kyllä... mutta yhtä paljon teille kummallekin (joka yleensä lisää sopimishalukkuutta).
Myös pesänjakaja voi ottaa huomioon exäsi nauttiman "asuntoedun"... eli saat sen verran enemmän jaossa.
Olet muutanut pois asunnosta, josta omistat osan.
a) Jollet hyväksy että joku asuu siinä vastikkeetta, voit esittää asujalle kohtuullista korvausta osuutesi kohdalta.
b) Toinen vaihto on esittää koko höskän myymistä. Papereista riippuu onko teillä lunastusoikeutta toistenne osuuksiin.
Jok atapauksessa vaimollasi on silloin mahdollisuus ostaa osuutesi, tai sinulla mahdollisuus ostaa vaimosi osuus. Jos kumpikaan ei halua ostaa toisen osuutta tai myydä omaa osuuttaan, siirry kohtaan d).
c) Mikäli asukas (vaimosi siis) ei suostu maksamaan korvausta, voit esittää koko höskän myymistä -> siirry kohtaan d)
d) Jollei myymisestä tai korvauksesta päästä yhteisymmärrykseen, myymisen voi saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeus kuultuaan kumpaakin osapuolta voi päätyä ratkaisuun, jolla toinen velvoitetaan myymään osuutensa toiselle edellyttäen että ostajalla on halu ostaa sekä taloudelliset mahdollisuudet ostaa. Oikeus voi myös ratkaista asian siten, että asunto myydäänulkopuolisille mikäli kummallakaan ei ole mahdollisuutta ja/tai halua lunastaa koko höskää.
e) Tästä en tiedä, mutta voit vaatia vaimoltasi kohtuullista korvausta asumisesta sinun osuutesi edestä ja jollei suostu, vie asia oikeuteen.
Yrittäkää päästä sopuun. Vaimollasi ei ole oikeutta lusia korvauksetta omistamassasi asunnossa.
Ositussopimus tulevan eron varalta olisi myös syytä tehdä ja esittää sitä erohakemuksen liitteeksi (ei ole virallinen asiakirja ja pakollinen liite), sekä pyytää pesänjakajaa jollei vaimosi ole suostuvainen jakoon. Erimielisyystilanteessa oikeus voi määrätä pesänjakajan. Sen päätös ei ole enää neuvoteltavissa.
Reittejä on monia, mutta suositteleen Oikean Juristin puoleen kääntymistä valitaksesi mahdollisimman kivuton ja edullinen vaihtoehto. Tai ainakin sellaisesta kannattaa lähteä liikkeelle.
Osituksen yhteydessä voit vaatia exältä korvausta hänen sinun kustannuksellasi saamastaan asumisedusta (= 90 % vastaavan asunnon kohtuullisesta käyvästä vuokrasta paikkakunnalla) avioeropäätöksestä lukien. Harkinta-ajalta asumisetukorvausta siis ei voi saada. Jos ositus on toimitettu ennen avioeroa, vaatimus tulee esittää käräjäoikeudessa.
KKO:2007:13
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070013
Tuo oli juuri se mitä tarvitsin!
Me siis asumme edelleen saman katon alla, sen takia, ettei minulla ole varaa maksaa vuokraa tai ostaa toista asuntoa velaksi - velkaa on tarpeeksi tästä nykyisestä. Olen jumissa. Vaimoni taas ei vaan halua muuttaa - kun ei halua erotakaan.
Kaiketi minun on vaan tyytyminen siihen, että olen vielä pari kuukautta "elatusvelvollinen", mutta tämän tiedon perusteella aloitan korvauksen perimisen heti kun eropäätös tulee voimaan. Asunton on kuitenkin iso omakotitalo espoon parhailla paikoilla, joten eiköhän vuokran hinta ole sen verran suuri, että muutohalut kasvaa!
Juristi on tietysti palkattu, mutta selvitän ensin itse mahdollisuudet ja vasta sitten laitan juristin töihin. Maksaa enempi kuin kohtalotovereilta kyseleminen - joka ei ota, jos ei annakaan!
Kiitokset siis vastauksista! Tästä oli paljon apua!
Ymmärsin tilanteen siten, että sinä et enää asunut ko. yhteisessä asunnossa, vaan vaimo yksin (ehkä lasten kanssa).
Nämä tilanteet, joissa korvausta asumisedusta on määrätty, ovat olleet sellaisia, joissa toinen puoloiso on muuttanut pois. Samanlaisesta tapauksesta on myös esittämässäni KKO:n ratkaisussa kysymys.
"Pesänjakajan toimittamassa osituksessa Eija R vaati, että Marko R velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta siitä asumishyödystä, jonka Marko R oli saanut, kun hän oli saanut yksin käyttää heidän yhdessä omistamaansa asuntoa. Korvauksena hän vaati puolta asunnon nettovuokra-arvosta eli 504,76 euroa kuukaudessa 1.3.2001 alkaen osituksen toimittamiseen saakka."
Jos sinun tapauksessasi olisit muuttanut pois, vaimon saama etu olisi omistussuhteiden mukaisesti 90 % kohtuullisesta nettovuokrasta. Mutta kun asut itsekin asunnossa, ainakaan tuo 90 % ei voi tulla kysymykseen. Ehkä tässä tapauksessa voitaisiin vaatia asunnon puolikkaan osalta 90 %.
mieleen seuraava juttu. Sinun pitää hakea käräjäoikeudesta päätös yhteiselämisen lopettamisesta eli käräjäoikeus tekee päätöksen siitä, että toinen velvoitetaan muuttamaan pois yhteisestä asunnosta! Käräjäoikeus katsoo kummalle asunto on tärkeämpi ja samalla myös omistussuhteen. Ja kun päätös tulee toisen on muutettava pois asunnosta! Siinä ei itkut enää siinä vaiheessa auta. Jos oikeus katsoo, että vaimollasi on oikeus jäädä asumaan asuntoon niin silloin vaimosi joutuu maksamaan 90% täyttä vuokraa. Jos vaimosi joutuu muuttamaan niin sinä joudut maksamaan 10% asunnosta vuokraa.
>
No niinpä tuli juu...
>
MITÄ?! Ap.:han oli itse muuttamassa pois kodistaan, koska vaimo ei muuta. Ei hän ollut tulevaa exäänsä "häätämässä", vaikka ap. omistaakin asunnosta 90%. Käräjäoikeuden lupaa sille että ITSE muuttaa ei sentään tässä maassa vielä tarvita...
>
Juu, näin tapahtuisi jos ap. tahtoisi "häätää" vaimonsa... voisi hyvinkin olla että tuomari katsoisi että vaimo tarvitsee asuntoa enemmän, vaikka omistaakin siitä vain 10%. Mutta samassa käsittelyssä määrättäisiin korvaus jota vaimon maksettava asunnon toiselle (pois muuttaneelle) omistajalle.
Omistussuhteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä... mistä tuolalista keksi kirjoittaa?