"Tässä Anneli Tempakka

kysynyt, mutta vastaus on että enhän mä huuda vaan yritän keskustella tai sit jotain selittää et mä en keskustele... juu ja sitä mä en jaksa enää tehdä ku olen niin loppu tai sitten jos yritän niin puhun niin hiljaa ja se suuttuu siitä vain lisää ja HUUTAA.

Töitten jälkeen hän syö, menee ruokaunille, katsoo telkkaa ja mä odotan vain että kello tulee n. 23.00 niin hän käy nukkuu. Sitten mä valvon (ja mun pitää olla ihan hiljaa), n. 2-3 aikoihin hiippailen sänkyyn, sit tuijottelen kelloa että se taas tulee 5.30, hän lähtee töihin, nukun 2-3 h ja raahaudun töihin.... Alkaa tuntua raskaalta.

"mikä sinun on" kirjoitti:

kysynyt, mutta vastaus on että enhän mä huuda vaan yritän keskustella tai sit jotain selittää et mä en keskustele... juu ja sitä mä en jaksa enää tehdä ku olen niin loppu tai sitten jos yritän niin puhun niin hiljaa ja se suuttuu siitä vain lisää ja HUUTAA.

Töitten jälkeen hän syö, menee ruokaunille, katsoo telkkaa ja mä odotan vain että kello tulee n. 23.00 niin hän käy nukkuu. Sitten mä valvon (ja mun pitää olla ihan hiljaa), n. 2-3 aikoihin hiippailen sänkyyn, sit tuijottelen kelloa että se taas tulee 5.30, hän lähtee töihin, nukun 2-3 h ja raahaudun töihin.... Alkaa tuntua raskaalta.

Ensin sanot että
"suhteemme on ok"

ja sitten tuo
"Töitten jälkeen hän syö, menee ruokaunille, katsoo telkkaa ja mä odotan vain että kello tulee n. 23.00 niin hän käy nukkuu. Sitten mä valvon (ja mun pitää olla ihan hiljaa), n. 2-3 aikoihin hiippailen sänkyyn, sit tuijottelen kelloa että se taas tulee 5.30, hän lähtee töihin, nukun 2-3 h ja raahaudun töihin.... Alkaa tuntua raskaalta."

Ei tuo minusta kuulosta siltä että suhteenne on OK. Jos olet oikeasti yrittänyt puhua ongelmistanne ja ei ole auttanut niin kenties kannattaisi etsiä ulkopuolista apua. Parisuhdeterapiaa jne. Tai sitten miettiä uudestaan että onko tuo sellaista elämää, jota haluat elää.

UPDATE_6657109 kirjoitti:

Ensin sanot että
"suhteemme on ok"

ja sitten tuo
"Töitten jälkeen hän syö, menee ruokaunille, katsoo telkkaa ja mä odotan vain että kello tulee n. 23.00 niin hän käy nukkuu. Sitten mä valvon (ja mun pitää olla ihan hiljaa), n. 2-3 aikoihin hiippailen sänkyyn, sit tuijottelen kelloa että se taas tulee 5.30, hän lähtee töihin, nukun 2-3 h ja raahaudun töihin.... Alkaa tuntua raskaalta."

Ei tuo minusta kuulosta siltä että suhteenne on OK. Jos olet oikeasti yrittänyt puhua ongelmistanne ja ei ole auttanut niin kenties kannattaisi etsiä ulkopuolista apua. Parisuhdeterapiaa jne. Tai sitten miettiä uudestaan että onko tuo sellaista elämää, jota haluat elää.

En sitä ajatellut noin.

Hänen käyttäytymisensä johtuu siitä kun minä en enää viitti edes puhua hänelle, enkä juuri haluis olla hänen seurassaan.
Ei se siis koko ajan tietenkään huuda, mutta kun minä joudun kontrolloimaan koko ajan itseäni että en vain sanoisi tai tekisi mitään väärää jotta hän ei saa hikareita.

Kaikesta huolimatta on meillä vielä hyviäkin hetkiä. Olen yrittänyt ymmärtää ja keskustella asiasta mutta sepäs tahtoo mennä siihen että hän huutaa ja mä olen sit ihan hiljaa.

En todellakaan kyl katsele tätä kauaa ja luulen että hän sanoo ulkopuolisesta avusta heti EI!
Et sillai.