Aihe

opinnäytetyö + motivaatio

lähes hukassa

Siinäpä se otsikossa onkin... Opiskelut on opinnäytetyötä vaille valmiit, mutta viimeinen motivaatio ja intoa tehdä ont on kadonnut. Kaverit siinä näyttää valmistuvan, mutta oma valmistuminen venyy. Työpaikka on, jossa tulee vietettyä liikaakin aikaa... Mutta intoa kirjoitella ont:tä ei ole eikä löydy vaikka olen etsinyt sitä. Välillä, kuten nyt, tuntuu oikein ahdistavalta asian suhteen. Lievästi sanottuna olen hukassa ja päätin purkautua asiasta tänne, kun ei ole läheisiä tai hyvää kaveria jolle sanoa tai puhua asiasta. Onko kohtalotovereita?

17

3494

    Vastaukset

    • Itselläni auttaa kun aika ajoin palauttelen mieleen sen tunteen, kun päätin hakea opinahjooni ja kun sinne sitten pääsin. Muistelen myös sitä, millaisiin tehtäviin ARVELIN tulevan koulutukseni minut pätevöittävän. Niillä tunteilla taas jaksaa. Tuppaa näet käymään, että matkan varrella ikään kuin sokaistuu sen opiskelunsa kanssa. On liian sisällä siinä touhussa eikä näe kokonaisuutta enää...

    • tehtävä väkisin. Motivaatiota, inspiraatiota tai intoa et välttämättä tarvitse, joten älä jää niitä odottamaan.
      Noin pitkälle edenneitä opintoja ei kannata heittää hukkaan, ja ilman tutkintoa olet kuitenkin tyhjän päällä, vaikka sinulla tällä hetkellä työpaikka onkin.
      Onko sinulla tutkimussuunnitelma? Jos on, ala työstää sitä lukua siitä, joka sinua eniten kiinostaa. Aloita lähdeteosten hankkimisesta.
      Ellei tutkimussuunnitelmaa ole, ota välittömästi - tällä viikolla - yhteyttä ohjaajaasi.
      Usein käy niin, että kun asiaan paneutuu, se alkaa hiljalleen kiinnostaa. Ja vaikkei alkaisikaan, työ edistyy.
      Lopputyö on kuitenkin vain yksi opintosuoritus, sinun tapauksessasi yksi - ainoa - puuttuva opintosuoritus.
      Tee se ja hae tutkintotodistuksesi!

      • Pienellä lomalla ollessa päätös kypsyi siihen, että unohdan toistaiseksi koko opinnäytetyön ja keskityn töihini sekä harrastuksiin. Ohjaajani on miltei yhtä hukassa kuin minäkin, joten hänestä ei ole apua asiaan. Kaikki hienot suunnitelmat ja rungot on tehty, mutta eipä niistä suurtakaan hyötyä ole ollut. Ja mitä väkisin tekemiseen tulee, se ei onnistu minun kohdalla. Yritin sitä jo kerran, eikä siitä tule mitään.

        Aika näyttää mitä tapahtuu. Järjestelen henkilökohtaiset asiani samalla kuntoon, joten jospa se motivaatio sieltä jostakin putkahtaa esiin, sitten joskus... Aikahan ei valmiista maailmasta lopu.

        Aherruksen intoa teille muille lopputöihin sekä graduihin.


      • lähes hukassa kirjoitti:

        Pienellä lomalla ollessa päätös kypsyi siihen, että unohdan toistaiseksi koko opinnäytetyön ja keskityn töihini sekä harrastuksiin. Ohjaajani on miltei yhtä hukassa kuin minäkin, joten hänestä ei ole apua asiaan. Kaikki hienot suunnitelmat ja rungot on tehty, mutta eipä niistä suurtakaan hyötyä ole ollut. Ja mitä väkisin tekemiseen tulee, se ei onnistu minun kohdalla. Yritin sitä jo kerran, eikä siitä tule mitään.

        Aika näyttää mitä tapahtuu. Järjestelen henkilökohtaiset asiani samalla kuntoon, joten jospa se motivaatio sieltä jostakin putkahtaa esiin, sitten joskus... Aikahan ei valmiista maailmasta lopu.

        Aherruksen intoa teille muille lopputöihin sekä graduihin.

        minulle vastasit, niin vastaan minäkin sinulle.
        Ensinnäkin toivon, etten lisännyt ahdistustasi. Olen itse vain niin tohkeissani, kun oma gradu lopultakin valmistui - suunnilleen antamallani reseptillä.
        On hyvä, että teit päätöksen. Onhan hirveää, jos täytyy jatkuvasti tuskailla jonkin asian takia, joka ei kuitenkaan edisty. Ja onhan toki maailmassa muutakin kuin gradu, vaikka sitä väsätessä se joskus unohtuu.
        Sen verran kuitenkin vielä neuvoisin, että säilytä gradusuunnitelmasi hyvin - inspiraatio voi iskeä odottamattomalla hetkellä!
        Hyvää kevättä!


    • Minullakin on gradu alussa ja motivaatio kadoksissa...

      kun ei muu tunu toimivan, ajattelin pakottaa itseni opiskelemaan kokopäiväisesti alkaen tästä päivästä. menen kirjastoon, aloitan tiedonhaulla, luen jne. aion myös käydä aika pian tapaamassa graduohjaajaani. onhan sinullakin ohjaaja tms? käy hakemassa vinkkejä työhösi häneltä.

      ainakin minun kohdallani uskon, että kun saan homman alkuun, motivaatiokin kasvaa. alku on vaan hankala...

      tsemppiä sinulle!

      • Omalla kohdallani motivaatio tulee siitä gradun tekemisestä. Eli luen jotain ja innostun aiheesta! Täytyy vaan päästä yli siitä pienestä hetkestä, kun täytyy aloittaa työn tekeminen. Haluaisin varoittaa, että mitä kauemminopinnoista menee, niin sitä vähemmän sitä motivaatiota on. Itse väsään gradua monen vuoden hoitovapaan jälkeen ja ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Oletko varma, etä työsi aihe on oikea? Jos aihe kiinnostaa/liittyy jotenkin omaan elämään, niin se helpottaa kummasti.


      • nokinokka kirjoitti:

        Omalla kohdallani motivaatio tulee siitä gradun tekemisestä. Eli luen jotain ja innostun aiheesta! Täytyy vaan päästä yli siitä pienestä hetkestä, kun täytyy aloittaa työn tekeminen. Haluaisin varoittaa, että mitä kauemminopinnoista menee, niin sitä vähemmän sitä motivaatiota on. Itse väsään gradua monen vuoden hoitovapaan jälkeen ja ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. Oletko varma, etä työsi aihe on oikea? Jos aihe kiinnostaa/liittyy jotenkin omaan elämään, niin se helpottaa kummasti.

        motivoitumista gradun tekoon haittasi eräänlainen vapaaehtoisuuden harha: teen sen sitten joskus, jos innostun etc.
        Gradua pidetään ikään kuin jonakin erillisenä, ylimääräisenä työnä, ja unohdetaan, että se on yksi pakollinen opintosuoritus, jota ilman maisterinpaperit eivät irtoa.
        Myyttinen gradua vaille maisteri ei ole maisteri, vaan ikuinen ylioppilas (tai kandi). Sen kun muistaa, säilyy motivaatio.
        Rohkaisen kaikkia gradun kanssa kamppailevia toteamalla, että jos olet saanut kaikki tai lähes kaikki muut opintosi valmiiksi, saat kyllä gradunkin. Syseemi on ihan sama kuin muussakin opiskelussa: homma pitää tehdä, ja sitten se on tehty.
        Onea kaikille gradun tekoon! Kirjoita tänään sivu tai puoli sivua!


      • puuttuu, on kirjoitti:

        motivoitumista gradun tekoon haittasi eräänlainen vapaaehtoisuuden harha: teen sen sitten joskus, jos innostun etc.
        Gradua pidetään ikään kuin jonakin erillisenä, ylimääräisenä työnä, ja unohdetaan, että se on yksi pakollinen opintosuoritus, jota ilman maisterinpaperit eivät irtoa.
        Myyttinen gradua vaille maisteri ei ole maisteri, vaan ikuinen ylioppilas (tai kandi). Sen kun muistaa, säilyy motivaatio.
        Rohkaisen kaikkia gradun kanssa kamppailevia toteamalla, että jos olet saanut kaikki tai lähes kaikki muut opintosi valmiiksi, saat kyllä gradunkin. Syseemi on ihan sama kuin muussakin opiskelussa: homma pitää tehdä, ja sitten se on tehty.
        Onea kaikille gradun tekoon! Kirjoita tänään sivu tai puoli sivua!

        pakko tunnustaa, että myös mulla on pahoja motivaatio-ongelmia nimenomaan kirjoittamisen kanssa. oon ollut jo jonkin aikaa töistä poissa "kirjoittamassa" gradua, muuten hyvä, mut gradu ei vaan edisty. aihe ihan ok, varmaan sata kirjaa nurkissa pölyttymässä, aiheeseen perehtyminen alkanut, aikaa on, aikataulutus selvillä jne, mut ei... ei vaan kiinnosta kirjoittaa! alkaa oleen pikko pakko kiinnostaa, ku tavoitteena on valmistua vanhalla tutkintorakenteella... oon ollut jo vuosia poissa yliopistolta, mutta luulin suurimman kynnyksen jo poistuneen, ku kävin gradusemmassa. ehkä mulla on jotain "keittiöpsykologisia" syitä tyyliin en tahdo aikuiseksi, kaipaan opiskeluaikojen vapautta, opiskeluajoista jäi jotain puuttumaan jne., mutta tästä on kehittymässä mulle kyl jo jonkinlainen todellinen ongelma. oon jo aika epätoivonen tämän kanssa...


      • EVVK-epätoivoinen kirjoitti:

        pakko tunnustaa, että myös mulla on pahoja motivaatio-ongelmia nimenomaan kirjoittamisen kanssa. oon ollut jo jonkin aikaa töistä poissa "kirjoittamassa" gradua, muuten hyvä, mut gradu ei vaan edisty. aihe ihan ok, varmaan sata kirjaa nurkissa pölyttymässä, aiheeseen perehtyminen alkanut, aikaa on, aikataulutus selvillä jne, mut ei... ei vaan kiinnosta kirjoittaa! alkaa oleen pikko pakko kiinnostaa, ku tavoitteena on valmistua vanhalla tutkintorakenteella... oon ollut jo vuosia poissa yliopistolta, mutta luulin suurimman kynnyksen jo poistuneen, ku kävin gradusemmassa. ehkä mulla on jotain "keittiöpsykologisia" syitä tyyliin en tahdo aikuiseksi, kaipaan opiskeluaikojen vapautta, opiskeluajoista jäi jotain puuttumaan jne., mutta tästä on kehittymässä mulle kyl jo jonkinlainen todellinen ongelma. oon jo aika epätoivonen tämän kanssa...

        minua - kaikki tuo on minulla tuoreessa muistissa.
        Jos sinulla on jo alustava sisällysluetelo olemassa, niin valitse sieltä yksi otsikko ja ala etsiä kirjakasastasi sopivia lainauksia sen alle. (Ja kerää lähdeluetteloa sitä mukaa kun käytät lähteitä). Sitten omia mielipiteitä ja havaintoja väleihin ja kas kummaa, kohta luku on valmis.
        Tarkempia ohjeita en osaa antaa, kun en tiedä tutkimusmenetelmiäsi yms., mutta jotenkin noin.
        Kirjoitapa tänne vaikka huomenna illalla, mitä sait päivän mittaan aikaan. Monia auttaa se, että joku ikään kuin kontrolloi heidän edistymistään. Jos haluat, voin minä, alien täältä kyberavaruudesta, suorittaa sen tehtävän. Ihan siitä ilosta, että oma graduni on tuolla jo keräämässä pölyä pinnalleen, ja maisterintodistuskin on löytänyt loppusijoituspaikkansa kansiossa muiden paperien seassa.


    • Hei!

      Tutulta kuulostaa! Itsellä sama homma; työpaikka ( melko hyväkin) joten ei ole kiirettä valmistua ja näin ollen motivaatio oli tosiaan hukassa ja gradun teko venyi venymistään. Tuossa noin kuukausi sitten päätin vain että nyt ei tule mitään, motivaatiota ei odottamalla tullut joten olen nyt 'pakottanut' itseni istumaan koneella joka päivä vähintään kaksi tuntia. Aina ei tietysti saa mitään aikaan mutta vähitellen on sivuja tullut ja nyt ensi viikolla olisikin tarkoitus jättää työ esitarkastukseen. Joten neuvoni on; älä odota inspiraatiota; sitä ei koskaan tule vaan pakotat itsesi vaikka jonkun palkinnon avulla (minulla se on lomareissu ;) ) tekemään homman loppuun. Behaviorismi kunniaan ;) Tsemppiä; kyllä se siitä valmistuu!

    • Gradu-lopputyö nyt loppu työ - vitut - teen Huhtasaaret ja kopioin graduuni sisällön. Ei kai sitä kukaan huomaa?

    • Ei mullakaan oikein hirveästi motivaatiota ole työn kanssa. Kaikki kurssit suoritettu ja kun joululoma alkoi viimeisten kurssien jälkeen niin lösähdin. Lomailin muutaman viikon ja sitten kävin aloittamaan. Terveys reistannut ja minulla on elimellinen sairaus joka väsyttää. Hammasta purren yrittänyt suunnitella työtä joka tuntuu surkealta tekeleeltä jo alusta lähtien. Alkoi taas nousta pintaan viha ja katkeruus mitkä opintojen aikana muodostunut useista eri syistä. Siksi haluaisin vain saada työn pois alta. Pakotettava vain itsensä tekemään. Pääasia, että menisi vain läpi. Kyllä tämän koulun anti on tässä reilun muutaman vuoden aikana nähty ja se varmasti näkyy myös lopputuloksessani. Oli kyllä tähän asti paskin jakso elämässä koko AMK opiskelu.

    • Taidan minäkin avautua, kun olen siinä vaiheessa, että opinnäytetyötä vaille valmis + muutama muu. Juuh opinnäytetyö, eli AMK:ssa opiskelen ja kyllä tämä AMK on ihan ihmeellinen paikka. Motivaatio mennyt, eikä työn valvojalle kelpaa muuta kuin todella pitkä reportaasi. Tikustakin pitäisi keksiä asiaa, jos haluaa saada pituutta työlle. Olisi pitänyt jäädä ja tyytyä olemaan vain ylioppilas, paremmin menisi.

    • Täällä näyttää taas olevan avautumassa tyyppejä, joita tosiasiassa pelottaa saattaa tutkintonsa loppuun. Sitten ei olisi enää opiskelijastatusta ja pitäisi aivan aikuisena ihmisenä huolehtia itsestään. Totta kai se pelottaa melkein jokaista.

      Mutta ei siihen auta mikään muu, kuin hypätä raa'asti avantoon ja tehdä opinnäytetyö loppuun.

    • Sama täällä. Väkisin teen tällä(kin) hetkellä. En edes enää odota motivaatiota asian suhteen, koska opinnäytetyö on oikeasti kurjaa hommaa minun kaltaiselleni puuhaajalle. Olen täysin asennoitunut siihen tosiasiaan, että seuraavat puoli vuotta elämäni on lähinnä perkeleitä ja tunteiden tukahduttamista ja sit se roska on valmis ja pääsen ulos tuosta koulusta tekemään oikeita töitä. Hirveästi puhutaan motivaatiosta ja oppimisen innosta ikään kuin huononakin päivänä pitäisi väkisin vääntää jotain tekohymyä ja intoa naamalleen ja liikkeisiinsä. Kun ei tule niin ei tule ja siihen ei muka positiiviset painostukset tehoa. Koulutus on pakollinen välttämättömyys nykymaailmassa, muuten et ole mitään, vaikka osaisit oikeasti paljonkin. Outoa hommaa.

      • juuri tuo että ajattelet että sinulla on puoli vuotta edessäpäin tappaa motivaatiot. Parempi että sitoudut tekemään opinnäyte-kirjoitelmaasi max. 1 tunnin verran päivittäin. Se yksi tunti on sinulla elinaikaa joka päivä gradusi kanssa. Laitat itsesi selkä seinää vasten tosiasialla että sinulla on vain se yksi ainut tunti peliaikaa. Sen tunnin ajan raivoat kuin eläin opinnäytteesi kanssa. Sitten pudot lapaset kourasta, häivyt hittoon ja teet ja ajattelet ihan muuta. Seuraavaana päivänä uusiksi. Itse en usko taianomaiseen motivaatioon vaan itsensä laittamiseen totaaliseen pakkorakoon. Asiassa kuin asiassa. Kokeile esittämääni ajettelutavan muutosta.


    • Alkuperäinen kirjoitus on jo vanha, mutta ajattelin nyt kuitenkin kirjoittaa tänne, kun tuolla on noita uudempiakin vastauksia ja joku asian kanssa painiva varmaankin käy ketjua joskus lukemassa.

      Alkuperäisessä tekstissä ei tule esille, onko kyse gradusta (yliopisto) vai AMK-lopputyöstä. Niissä on kyllä aika suuri vaatimusero, joten olisi hyvä ollut mainita, kummasta on kysymys. Tämä siksi, että neuvot tekemiseen tai sen aloittamiseen, motivaatioon ym. riippuvat siitä. Lisäksi olisi hyvä ollut mainita, onko tarkoitus saada vain paperit ulos ja tehdä juuri rimaa hipoen läpi mennyt työ vai tehdä arvosanaltaan hyvä tai erinomainen työ. Nämä seikat kun vaikuttavat siihen, kuinka kauan työhön menee aikaa ja kuinka paljon tehdyltä paperilta vaaditaan.

      Tärkein asia on mahdollisimman kiinnostava aihe itselle. Se auttaa jatkossa tosi paljon. AMK-työt ovat usein sen verran suppeampia ja käytännönläheisempiä, että niissä on mielestäni helpompi aloittaa koko työ uudella kiinnostavammalla aiheella, jos millään ei pääse eteenpäin vanhan kanssa. Siksi sellaisen tekijälle ehdottaisin tätäkin vaihtoehtoa ääritapauksissa. Sama pätee graduun, jos se on aivan alkutekijöissään.

      Jos et keksi aihetta omin päin, yritä ottaa selvää, minkälaista tietoa kaivattaisiin kyseisellä alalla. Gradussa tämä tulee tai pitäisi tulla selville tieteenalaan tutustumisen kautta, kun lukee muiden tutkimuksia ja teoksia ja siten löytää aukkoja tietämyksessä. Ammattikorkean tapauksessa kiinnostava aihe voi löytyä vaikka alaan liittyvältä keskustelupalstalta. Tiedän tapauksen, jossa opiskelija löysi kiinnostavan aiheen työlleen lukemalla kirjanpitoa käsittelevän foorumin kysymyksiä ja vastauksia!

      Motivaatiota kohentaa joskus myös se, että on joku, jonka kanssa puhua työstä. Yritä löytää joku, joka tekee työtä vähän samanlaisesta aiheesta tai joku, jota muusta syystä kiinnostaa kyseinen aihe. Juttelu antaa uusia ideoita ja voi kannustaa työn ääressä pakertamiseen. Voihan nimittäin olla, että virallisen ohjaajan asennekin on se, joka työtä pitkittää eli jos tuntuu, että aihe hänen mielestään ei ole mitenkään kiinnostava. Silloin olisi hyvä saada lisäavuksi joku muukin henkilö.

      Kun työn tekeminen pitkittyy, usein motivaatio laskee, vaikka aihe olisi mielenkiintoinenkin. Yritä löytää uusi kipinä jotenkin, esimerkiksi katsomalla aiheeseen liittyviä ohjelmia tai lukemalla artikkeleita aiheesta, vaikka ne eivät suoraan olisikaan lähdemateriaaliksi kelpaavia. Ja vaikka se onkin vaikeaa, yritä saada kirjoitetuksi jotain. Älä yritä saada heti aikaan valmista tekstiä, vaan kirjoittele ylös erilaisia ajatuksia ja hahmottele sitten niistä pikku hiljaa eri otsikoiden alle sopivia juttuja. Siitä se saattaa pikku hiljaa lähteä. Lopeta myös jossain vaiheessa jatkuva uusien lähteiden haaliminen. Niitä voi etsiä lisää myöhemminkin, kun työn rakenne on hahmottunut paremmin. On helppo väsyttää itsensä yhä uusien mielenkiintoisten juttujen löytämisellä ja sijoittamisella työhön.

      Älä väsytä itseäsi asettamalla itse itsellesi liian suuria vaatimuksia. Tee ensin perusta tarpeeksi hyväksi ja paranna sitten työtä, mikäli innostusta, voimia ja aikaa vielä riittää. Parempi tehty työ ja tutkinto kuin erinomainen tekemätön tai kesken jäänyt työ eikä tutkintoa. Harvoin opinnäytteiden arvosanoja missään myöhemmin kysytään. Anna siis itsellesi armoa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maisa tahtoo Mikon kanssa yhteisen lapsen

      On kuitenkin kiire sillä sairaus voi paheta ja se kaataisi vauvahaaveet: "Lentoemäntänä työskentelevä mediapersoona Maisa Torppa, 29, kertoo tuoreess
      Kotimaiset julkkisjuorut
      169
      13643
    2. Maisuliini vongannut vieraalta mieheltä

      Käsi pystyyn kenelle tuli yllärinä: https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torppa-taas-suhdeskandaalissa-Yritti-iskea-kaasonsa-miehen-ystavat-hylkasivat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      300
      6325
    3. Jättiselvitys: He saivat 100 000 euroa Business Finland tukea

      Jättiselvitys Business Finlandin koronatuista: he saivat 100 000 euroa, yli tuhat peruutti hakemuksensa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007660
      Maailman menoa
      100
      5190
    4. Turun seudulla löydetty ensimmäiset uudelleen koronaan sairastuneet

      Taitaa rokotukset mennä hukkaan, kun ei tulekaan immuniteettiä. https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/5039e73d-b54b-4edd-a962-a3c841d846d7
      Maailman menoa
      98
      3416
    5. Onkobmaisasta rikostutkinta päällä?

      Vauva palstalla oli lähipiirin viestit julkaistu mitä siellä täydellisessä pikku perheessä todellisuudessa tapahtuu... Aivan järkyttävää tekstiä jos p
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      2692