Tilanne on tämä: Olen hakenut miehestäni eroa. Hänellä on kolme lasta entisestä liitostaan ja meillä on yhteinen pieni vauva. Mies on jatkuvasti töiden jälkeen omissa harrastuksissaan ja kaikkien lasten hoito, kasvatus ja tavaroiden osto on ollut minun harteillani. En jaksa tällaista elämää enää. Edes puolisoni ex ei hoida heidän yhteisiä lapsiaan. Helpompi on olla yksin. Kaikki omat sukulaiseni asuvat monen sadan kilometrin päässä, joten lasten hoitoapuakaan en saa keneltäkään. Mieheni vanhemmat asuvat aivan lähellä, mutta heille ei lapsia voi antaa hoitoon, koska heillä on alkoholin kanssa ongelmia. Miehelläni on napanuora kiinni äidissään ja toiselle paikkakunnalle muuttoa hän ei ole halunnut, vaikka toiselta paikkakunnalta saisin lastenhoitoapua sukulaisteni vuoksi.
Olen yrittänyt keskustella ongelmistamme, mutta mies ei halua puhua.
Kysymykseni kuuluu, että saako yksinhuoltajuuden niillä perusteilla, että mies laiminlyö jatkuvasti lapsensa olemalla harrastuksissaan ja kuluttamalla rahat pääosin itseensä?
Olen yrittänyt keskustella ongelmistamme, mutta mies ei halua puhua.
Kysymykseni kuuluu, että saako yksinhuoltajuuden niillä perusteilla, että mies laiminlyö jatkuvasti lapsensa olemalla harrastuksissaan ja kuluttamalla rahat pääosin itseensä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tarkkana termien kanssa... oletan että kirjoitat yksinhuoltajuudesta kun tarkoitat lähihuoltajuutta yhteishuoltajuudessa. Noh, puhekielessä näiden sekoittaminen ei kai vaarallista... mutta silti...
On hyvin todennäköistä sinusta tulisi lapsenne lähihuoltaja, varmaan se on teidän keskenään sovittavissa oleva asia (jos oikeuteen menee riitana, varmaan näin myös tuomari päättäisi). Silloin siis lapsi asuu kanssasi samassa osoitteessa (on siellä "kirjoilla"), lapsilisät tulevat tilillesi, ja etävanhempi maksaa lapsestaan elareita sovitusti. Tapamaamiset kuten päätätte, usein se "perinteinen" joka toinen vkl.
Tästä huolimatta lapsenne huoltajuus hyvin todennäköisesti tulee olemaan yhteishuoltajuus ... etävanhemman huoltajuuden "peruuttamiselle" oltava hyvin vanhat syyt ja näyttö... kuvaamasi ei sitä ole.
Olkoonkin että käytännön elämän kannalta yhteishuoltajuuden lähivanhemmuus, ja todellinen yksinhuoltajuus eivät juurikaan eroa... niin joissakin merkittävissä juridisissa asioissa tällä ON merkitystä. Yksinhuoltaja kun voisi täysin ilman toisen vanhemman lupaa vapaasti muuttaa lapen nimen tai päättää hänen uskontokunnastaan ... muitakin vastaavia asioita on, ei suinkaan jokapäiväisi juttuja.
Tässä on vaan se seikka ongelmana, että mieheni ei siis pidä huolta aikaisemmistakaan lapsistaan, vaan minä huolehdin heistäkin kaikin puolin, vaikka lapset eivät ole edes omiani. Juuri siksi haluan pitää huolta mieheni ja minun yhteisestä lapsesta täysin yksin. Jos olen itse hoitamassa asioita, vie mieheni lapset hoitoon vanhemmilleen, jotka saattavat olla humalassa. En halua, että vauvaani hoitaa joku humalainen! Mieheni ei ole kykenevä ja vastuullinen vanhemmaksi. Olen käsittänyt, että molempien vanhempien kuuluisi maksaa lapsen menoja ja hoitaa lasta -ei vaan toisen..
Sekoitat edelleen sujuvasti kaksi eri asiaa:
1. huoltajuus
2. tapaamiset
Yhteishuoltajuudessakin tapaamiset voivat olla ääritapauksessa jopa valvottuja tapaamisia, tai ei tapaamisoikeutta lainkaan. Tai, jos vanhemmat sopivat keskenään toiselle yksinhuoltajuuden (toki mahdollista), voivat tapaamiset siitä huolimatta olla hyvinkin laajat. Siis, käsitellään huoltajuus huoltajuutena, tapaamiset tapaamisina. Joka tapauksessa, jos vaikka vaatisitkin yksinhuoltajuutta oikeudessa... kertomasi perusteella et sitä saa.
Tapaamisista sitten... Siihen tietenkin kuuluu luottamus sen suhteen, että lapsella on niissä turvallista. Mutta pelkän epäilyn perusteella en usko, että oikeudessakaan tapaamisoikeutta mieheltäsi evättäisiin, tai edes määrättäisi valvottuja tapaamisia.
Kyl sä vahvoil oot Marita. Mulla oli just samanlainen ukko, josta erosin. Nyt sitte saan rauhas hoidella yksin lapsiani, että kyllä se oikeus voittaa lopulta. Ex-ukko saa mennä omia menojaan ja lapsiaan ei saa tavata. Nyt elämä hymyilee ainakin mulla ja lapsilla!! Tsemppiä ja voimia!!
Ymmärsinkö oikein? Et anna exäsi tavata lapsiaan?! Kuulostaa kauhealta! Entä lasten oikeus tavata isäänsä? Miksi ottaisit lapsiltasi pois oikeuden heidän omaan isäänsä? Haluatko vain kiusata exääsi? Entä lastesi tunteet?
Vai eikö ukko oikeasti halua tavata lapsiaan? Vai onko se joku hullu?
Ota yhteyttä yhteis-ja yksinhuoltajien liittoon. www.yyl.fi