Avataampa nyt uusi ketju tästä asiasta.
Naiset siis väittävät, että heidän läsnäolonsa ei muka muuta miehen elämää. Olette väärässä.
Naisen läheisyys ja rakkaus on miehelle ehtymätön voimavara, johan sen kertoo sanontakin"jokaisen menestyneen miehen takana on nainen". Mies jaksaa painaa pitkää päivää duunissa, kun tietää, että kotona odotaa rakastava nainen, mies pystyy lopettamaan alkoholinkäytön kuin seinään jos saa naisen, miehen mieliala on yleensäkkin parempi ja hän innostuu asioista esim.liikunnasta helpommin kun hänellä on nainen. Nainen ei siis ole miehelle mitään viihdettä tai pelkkä reikä vaan ihminen, joka on miehelle välttämätön. Tosin seksikin on miehelle tärkeää, mutta eivät miehet sen takia naista tarvitse.
Nainen nostaa myös miehen itsetunnon uusiin lukemiin, vain naisen vieressä mies saa tuntea olevansa mies. Ilman naista mies on todellakin kuin tyhjä kaivo, hänen itsetuntonsa laskee, hän kokee seksuaalista turhautumista, kukaan ei odota häntä kotona, kukaan ei välitä hänestä. Ja kun miehellä on nainen, niin hänen elämällään on tarkoitus, aika harvassa ovat menestyneet miehet joilla ei ole ollut naista tukenaan.
Naiset siis väittävät, että heidän läsnäolonsa ei muka muuta miehen elämää. Olette väärässä.
Naisen läheisyys ja rakkaus on miehelle ehtymätön voimavara, johan sen kertoo sanontakin"jokaisen menestyneen miehen takana on nainen". Mies jaksaa painaa pitkää päivää duunissa, kun tietää, että kotona odotaa rakastava nainen, mies pystyy lopettamaan alkoholinkäytön kuin seinään jos saa naisen, miehen mieliala on yleensäkkin parempi ja hän innostuu asioista esim.liikunnasta helpommin kun hänellä on nainen. Nainen ei siis ole miehelle mitään viihdettä tai pelkkä reikä vaan ihminen, joka on miehelle välttämätön. Tosin seksikin on miehelle tärkeää, mutta eivät miehet sen takia naista tarvitse.
Nainen nostaa myös miehen itsetunnon uusiin lukemiin, vain naisen vieressä mies saa tuntea olevansa mies. Ilman naista mies on todellakin kuin tyhjä kaivo, hänen itsetuntonsa laskee, hän kokee seksuaalista turhautumista, kukaan ei odota häntä kotona, kukaan ei välitä hänestä. Ja kun miehellä on nainen, niin hänen elämällään on tarkoitus, aika harvassa ovat menestyneet miehet joilla ei ole ollut naista tukenaan.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Sanot siis ettei sinulla ole arvoa lainkaan, ja vain nainen tuo arvon ja tarkoituksen tullessaan.
Sinä vähättelet itseäsi.
Sinä pyydät, anelet ja kerjäät.
Bonuskysymyksenä: Mitä luulet naisten ajattelevan itseään vähettelevistä anelijoista?
Tupla-bonus: Onko tällä mitään tekemistä omien pariutumis-chansejen kanssa?
itsensä vähättelyä, että myöntää tarvitsevansa toista ihmistä!!!
Ihminen loistaa parhaiten toisen rinnalla, miksi sitä pitäisi kieltää? Jos pitäisi valita, (kaiken muun pysyessä vakiona) että olenko yksin vai mieluisan kumppanin kanssa, niin kaikki varmaan valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.
Mä en tajua miksi pitää jotenkin koko ajan vakuutella että yksinkin pärjää; niin pärjää mutta kaksin aina kaunihimpi.
Terkkuja kaikille ihanille yksilöille parisuhteessa tai ilman!
terv. VIELÄ sinkku tyttönen
Ei tietenkään parisuhteesta pitäisi ehdottomasti kieltäytyä, mutta ei se ole mikään elämän tarkoitus ja edellytys. Se on vähän kuin webasto autossa, lämmittää kylminä talvina, mutta ilmankin pärjää jos tarve vaatii.
JOS tarve vaatii.
Yksinkin pärjää, todella hyvinkin, mutta mieluummin mä keitän aamukahvit kahdelle kun yhdelle. Se on mun mielipide. Eikä tää mun mielestä ole mikään heikkouden merkki.
No se on vähän eri asia että myöntää tarvitsevansa toista ihmistä
kuin että ruikuttaa olevansa täysin arvoton, surkea luuseri ilman
naista. Jos mies oikeasti on täysin arvoton luuseri, niin ei hän
ole sen naisenkaan kanssa mikään menestyjä ja tasapainoinen ihminen.
Miksi kukaan nainen ylipäätään haluaisi elämäänsä arvottoman
luuserin? Säälistä? Ei kuulosta kovin kestävältä suhteelta.
Sellainen mies kuulostaa siltä, että hän vain vaikeuttaisi naisen elämää.
Ruikuttaisi, roikkuisi ja pillittäisi aina kun nainen haluaa vähän omaa
aikaa tai haluaa käydä luokkabileissä tai työpaikan saunaillassa.
Jos ihmisen elämän ainoa tarkoitus on se nainen, niin voi kuvitella millainen
mustasukkainen roikkuja siitä miehestä tulee ajan mittaan. Hrrrrrrr!
Värisyttää jo etukäteen ajatus sellaisesta itsetunnottomasta nyhjääjästä.
että olet sinkku.
Että väliaikaisesti niin kauan kun sitä kuuminta huumaa riittää. Tee pitkää päivää kun jaksat ja pilaat samalla parisuhteesi. Kyllä se viina alkaa taas maistumaan kun vastaan tulevat ensimmäiset perheongelmat. Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Se vain on faktaa että iso osa ihmisistä voi huonosti pitkään kestäneissä parisuhteissa ja sen vuoksi myös lasten aikuistumisen jälkeen tapahtuvien avioerojen määrä on räjähtänyt nykyaikana.
Minulla ei ole ainakaan mitään ongelmia vaikka ei muijaa ole.Nautin kun saan olla yksin ja rauhassa
Uskotko ihan todella kirjoittamaasi juttuun? Oletko koskaan ollut suhteessa, vai onko tullut katsottua vähän liikaa romanttisia komedioita ja vietettyä aikaa päiväunelmien parissa?
Ja edelleenkään en haluaisi suhdetta minkään omin avuin pärjäämättömän luuserin kanssa. Sori vaan, mutta pidän kyllä miehiä, jotka eron tullessa ryyppäävät duunipaikkansa alta jne, säälittävinä.
tarkoitti lähinnä sitä, että jos mies joutuu elämään ilman minkäänlaista kosketusta naisiin.
Jos ei tarvitse elää puutteessa, niin mitään ongelmaa ei ole.
Aloittaisitko suhteen 30-vuotiaan neitsyen kanssa?
Sellainen mies on ainakin kestänyt yksinäisyyttä ihan kivasti. ;)
ja kaukaaviisaita miehiä on, jotka ovat vielä 90-vuotiaana säilyneet poikamiehinä ja säilyttäneet sen tärkeimmän eli poikuutensa. Hatun nosto!
Oletko koskaan seurustellut? Tuli tällainen kysymys mieleen.
Aika moni mies roikkuu töissä ja painaa pitkää päivää duunia, ettei tarvitse mennä kotiin vaimon/perheen luo. Komediasarjoissa kuvataan vakiintuneen miehen käytös juuri tämäntyyppisenä. Se on mielestäni lähempänä totuutta kuin tuo sinun haavekuvasi parisuhteesta. Toki nainen/perhe ei silloinkaan ole useimmille samalla tavalla masentava kuin yksinäinen koti, mutta ankeilla voi monella tavalla. Ihminen on hankala eläin, joka usein erehtyy näkemään kaiken muun nykyhetkeä parempana.
Seurustelusta kysyin siksi, että harvalla seurustelleella miehellä (jos yhdelläkään) on sentään noin ruusuista kuvaa parisuhteesta. Parisuhteissa on omat ongelmansa ja rasitteensa, erilaiset kuin sinkkuudessa.
kuitenkin hakeutuu parisuhteeseen.
Parisuhteiden suurin ongelma taitaa olla tunteiden epäluotettavuus, alkuhuuma kestää vain hetken jne...
Mutta niinhän sitä sanotaan että on parempi rakastaa ja menettää, kuin olla rakastamatta ollenkaan.
Uskon että suurin osa ihmisistä ajattelee juuri näin. Harvassa on ne jotka eivät halua ollenkaan parisuhdetta, huonoissakin parisuhteissa eläneet pariutuvat aina uudestaan ja uudestaan.
Parisuhde tuskin on ikuista onnea ja ruusuilla tanssimista, mutta ei sen arvoa silti kannata turhaan vähätellä.
Älä aloittaja turhaan luovu unelmistasi.
kaksi ääripäätä, sinun tekstisi ja äitini puhe.
Äitini sanoo:
"MIEHET (painotus sanan lausumisessa) arvostavat aineellisia asioita! MIEHET eivät huoli naista, joka ei ole keskimittainen ja ihannepainoinen. MIEHET eivät haaveile tai suunnittele tulevaisuutta, vaan elävät tässä hetkessä, päristellen mopoilla/prätkillä, autoillen ja urheillen. MIEHILLÄ on niin paljon heidän yhteisiä harrastuksiaan mielessä, että eivät he paljoa ketään tiettyä naista mieti. MIEHET katsovat kertaheitolla naisen fyysisen miellyttävyyden ja etenevät tilanteessa sen mukaisesti. Epäedustavannäköiset naiset eivät voi tulla äideiksi eivätkä vaimoiksi, koska MIEHET eivät ole syvällisiä ajattelijoita/tuntijoita. MIEHILLÄ kaikilla on tasan yksi, sama maku, koska MIEHET eivät ole niin monimutkaisia kuin naiset. MIEHET eivät pysy kauaa uskollisina, koska he eivät romantisoi asioita, vaan kyllästyvät nopeasti rutiiniin. MIEHET haluavat siis kauniin naisen, mutta eivät tiedä, kuinka kauan he ovat valmiita pysymään kyseisen naisen kanssa. MIEHET eivät näes suunnittele asioita etukäteen, vaan toimivat impulsiivisesti."
Kivasti kirjoitettu tuo sinun tarinasi, toi vähän vastapainoa omalle kuulemalleni. Tuo sinun tekstisi oli kirjoitettu hyvällä hetkellä, juuri silloin kun elämäni tuntuu niin ihanalta. Säilytä tuollainen tuntemuksesi parisuhteesta niin kauan kuin voit, sillä nopeasti ehtii tulla arki kuvioihin ja rakkaustarinat unohtua. Silloin on kyse todellisesta jaksamisesta, ei voimien saamisesta. Mutta jos ei ole kuitenkaan ihan äitini kuvailema mies, parisuhde kyllä kestää. Niin ja totta kai parisuhde maksaa itsensä takaisin: Saa turvaa toisesta juuri sillä hetkellä kuin tarvitsee. Jos on siis toimiva suhde.
Itse en ole kovin vaihtelunhaluinen, mutta uskon kyllä että arki tulee pitkässä suhteessa itse kullekin vastaan. Jos yhtään rakastaa toista ihmistä, kestää arjen harmauden ja jaksaa arvostaa tavallisia perusasioita toisessa.
äitisi on oikeassa.
Aloittajan kaltaisia miehiä ei ole monta. Onnellinen se nainen, joka hänet saa. Meidän muiden täytyy joko olla yksin tai alistua kohtaloomme "tavallisen" miehen kanssa.
aloittajan kaltaisia miehiä on yksi tuhannesta, tai yksi kymmenestätuhannesta. Totesin vain, että siinä on sitten tosiaan kaksi ääripäätä kuvailemassa parisuhdetta.
Kun viittasit, että suurin osa miehistä on äitini analysoinnin mukaisia nuijia, niin täytyy kysyä että eikö miehiä koskaan elämä potki päähän? Eikö mies jää koskaan työttömäksi, muuton takia kaverittomaksi, koskaan sairastu mihinkään masennukseen tai muuta sellaista käy? Onko miehillä niin hyvä tuuri aina, että he voivat huolettomasti pitää naisia pelinappuloinaan läpi elämänsä?
Mutta kun on miehiä, joilla on masennusta, työttömyyttä, yksinäisyyttä. Kaikki eivät pelaile naisilla. Osa miehistä osaa arvostaa ihan perusasioita naisessa.
Ja sitten väitetään, ettei kukaan nainen muka haluaisi miestä jolla on masennusta, työttömyyttä, yksinäisyyttä. Niistä miehistä käydään oikeasti kilpailua. Jos on vähänkin rauhallisempi kuin vk-loppu-vakiobaaridokaaja, on jo upea ja haluttu.
tarjonta eivät kohtaa. On ihmeellistä kun ei koskaan tapaa sitä kunnon miestä, vaikka esim. ulkonäkökriteerit eivät ole korkealla, vaikka miehet sitä itkeekin, kun naiset ovat niin pinnallisia. Ei kaikki naiset todellakaan ole pinnallisia.
Elämä potkii molempia sukupuolia päähän, en sitä epäile yhtään. En kuitenkaan jaksa enää uskoa että miehille olisi parisuhde niin tärkeää, mitä he jaksavat väittää. Monen vuoden kokemus on osoittanut sen minulle, sekä monen vuoden sinkkuus on osoittanut ettei ns. kunnon nainen ole kelvannut. Kaikki kaveripiirini ns. kiltit tytöt ovat jääneet yksin kun hiukan "villimmät" tytöt on viety ja niistä on miesten keskuudessa jopa kisailtu. Kyllähän niillä villeillä tytöillä se parisuhdekumppani vaihtuu tiuhasti, mutta heillä niitä sentään on.
En ole katkera, tämä on vain realistinen suhtautumistapa asioihin, jotka olen kokenut todeksi. Kyllähän sitä voi yksinkin elää ja elän mielelläni yksin ennen kuin huonossa suhteessa.
On kuitenkin hyvä vaihtaa näin anonyymisti mielipiteitä näistä asioista, joista on monen hankala puhua totuudenmukaisesti silmätysten.
ne elämänkokemukset, jotka luo ihmisen arvomaailman. Jokaisella ihmisellä on oma historiansa ja sen mukaan hän näkee maailman. Tiedän että tulee helposti yleistettyä miesten arvomaailma yhdenkin miehen perusteella, mutta kannattaa olla skarpimpi. Älä anna yhden juntin viedä omaa uskoasi parisuhteeseen! Meitä ihmisiä on moneksi.
"Aloittajan kaltaisia miehiä ei ole monta. Onnellinen se nainen, joka hänet saa."
Tuskin. Kuulostaa kovalta, mutta olen melko varma, että suurin osa naisista torjuu aloittajan ensisilmäykseltä tosielämässä. Tai sitten se oli muuten vain yksinäisen miehen krapulakirjoitus.
Väitän myös, että suurin osa miehistä ajattelee aloittajan kanssa samalla tavalla ennen todellisuuteen tutustumista, ja moni takertuu myöhemminkin vastaaviin haaveisiin aina yksin ollessaan. Todellisuus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin haaveissa. Aloittajan sydän on varmasti oikeassa paikassa, mutta se ei riitä käytännössä, sillä käytäntö osoittaa maailman monimutkaisemmaksi. Ihmisenä oleminen on vaikeaa.
Edelliseen vielä se, että miehet eivät todellakaan ole niin kurjia kuin ketjun tässä haarassa annetaan ohimennen ymmärtää. Aloittaja ei todellakaan ole mikään harvinaisuus vaan enemmänkin tavallinen toiveidensa ja haaveidensa kansa. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että _ihmissuhteet ovat vaikeita_ eikä pelkillä toiveilla ja haaveilla ylläpidetä hyvää ihmissuhdetta. Lisäksi ihmismieli kaipaa aina eniten sitä, mitä ihmisellä ei ole. Tämä tekee ihmissuhteet entistä vaikeammiksi.
joka tajuaa jostain jotain, ihanaa! Juuri tämän monet ovat unohtaneet, eli että toisen kanssa on parempi kuin yksin. En minä ainakaan pärjää yksin yhtä hyvin kuin miehen kanssa. Itse asiassa pärjään tosi huonosti yksin.
Tuo on ihan totta joka sana. Miehen koko elämä voi muuttua suurestikin naisen takia. Nainen on todellakin korvaamaton osa miehen elämää. Mies ei kuitenkaan ole läheskään yhtä tärkeä osa naisen elämää. Miehet ovat naisille aika itsestäänselvä osa elämää. Enkä nyt tarkoita sitä että naisille tehdään aloitteita koko ajan, vaikka sekin kyllä liittyy aiheeseen mutta toisella tavalla. Tarkoitan sitä että miehelle nainen ei ole vain ihminen, vaan nainen on juuri nimenomaan nainen.. tätä on heteronaisten vaikea ymmärtää, he eivät voi koskaan tajuta kuinka ainutlaatuinen olento nainen on miehen silmissä. Se miksi olen katkeroitunut ehkä pahimmillaan loppuelämäkseni on se tosiasia, että yksikään mies ei koskaan pääse samaan ainutlaatuiseen asemaan naisten silmissä. Naisille miehet eivät miehiä, vaan ihmisiä siinä missä naisetkin. Mies sukupuolisena olentona ei ole erityinen naisen silmissä. Pointtini on tämä:
Miehelle nainen on nainen, mutta naiselle mies on vain ihminen jonka kanssa ollaan suhteessa.
eli miehelle parisuhde ei ole se juttu, vaan nainen. Miehelle tärkein juttu maailmassa on nainen. Naisille taas tärkein juttu maailmassa on parisuhde eikä mies. Ja nyt ajatelkaa ajan kanssa tämä mitä kirjoitin, koska lopputuloshan näissä molemmissa on sama:
- mies hankkii elämäänsä naisen koska haluaa olla naisen kanssa ja
- nainen hankkii elämäänsä miehen koska haluaa olla parisuhteessa.
Mies ja nainen hakevat siis täysin eri asioita toisistaan mutta päätyvät silti yhteen.
Edellisen viestin väitteet todistan sillä, että moni heteronainen voisi aivan hyvin kuvitella olevansa suhteessa naisen kanssa; kuka ei olisi joskus kuullut tai lukenut naisen sanovan: "kunpa olisin lesbo niin kaikki olisi paljon helpompaa". Kuinka monta kertaa olette kuulleet miesten suusta saman, "kunpa olisin homo niin kaikki olisi helpompaa". Aivan, ette kertaakaan.
Ajatellaan hypoteettisesti; jos miehiä ei enää olisi ja tiedettäisiin varmasti ettei mistään enää löytyisi yhtäkään miestä, naiset varmasti viihtyisivät hyvinkin toistensa kanssa. Monet umpiheterotkin naiset voisivat aivan hyvin elää naisen kanssa rakkaussuhteessa pienen totuttelun jälkeen. Ehkä jotkut harvat heistä eivät pystyisi. Ajatellaan toisinpäin. Naisia ei enää olisi ja tiedettäisiin varmasti ettei heitä enää mistään löytyisi. Suurin osa miehistä masentuisi ja tappaisi itsensä tavalla tai toisella.
Siinä on olennaisin ero miehen ja naisen välillä joka myös vaikuttaa eniten vastakkaisten sukupuolten kanssakäymiseen. Tämä ero voidaan havaita ihan empiirisesti: miehet juoksevat naisten perässä, eikä toisinpäin.
minä kuitenkin lähtisin biologisesta olettamuksesta liikkeelle, jossa mies tahtoo levittää siementään ja sen vuoksi "juoksee naisten perässä". Nainen taas joutuu valitsemaan parhaan kumppanin (geenit, varallisuus) koska kantaa raskaimman taakan (raskaus, synnytys, lastenhoito). Ajat ovat tosin muuttuneet. Enää naiset eivät ole edes riippuvaisia miehen varallisuudesta vaan tienaavat itse, hyvistä geeneistä sen sijaan naiset ovat edelleen kiinnostuneita.
Olen itsekin kuullut usein sanonnan "olisimpa lesbo" naisten suusta. Naiset ovat vähemmän yhdyntäkeskeisiä, ehkä siitä tulee kaipuu naisen syliin. Ehkä miehetkin haluaisivat enemmän hellyyttä jos se heille vain suotaisiin, en tiedä.
Nainen vain ymmärtää naista paremmin. Naisilla on parempi eleiden ja ilmeiden lukutaito, naiset ovat verbaaliseti lahjakkaampia joten kommunikointi on helpompaa naisten kesken. Ehkä miehiä pitäisi kannustaa puhumaan enemmän tunteistaan. Ei miehen ihanne ole enää puhumaton ja pussaamaton.
Sinä kirjoitit kyllä hyvin.
Silti haluan itse uskoa, että sekä miehillä että naisilla on toisilleen paljon annettavaa, sekä henkisesti että fyysisesti.