Sähköjen uusiminen

Ai nostettin siis virtaa 240:iin, ja vielä sähköinssi, lue läksysi paremmin.

SP2 kirjoitti:

Ai nostettin siis virtaa 240:iin, ja vielä sähköinssi, lue läksysi paremmin.

Minä en luota yhteenkään "inssiin". Parhaimmillaan ne ovat pystyneet suunnittelemaan KALLIITA SUSIA.

Erotan aina erikseen osaavat henkilöt, joilla on takanaan insinöörin koulutus, ja pystyvät silti tekemään käsillään luovaa työtä.

SP2 kirjoitti:

Ai nostettin siis virtaa 240:iin, ja vielä sähköinssi, lue läksysi paremmin.

joitakin vuosia sitten nostettiin 220v 240v;iksi, pitäisihän tämä tietää. Halvalla yleismittarilla voit todeta itse, voi olla jopa 245v parhailla paikoilla.
Tämä kylläkin lisää kwH -kulutusta jopa,10%, mitä kukaan ei ole tajunnut.
(P-hän=UxI(kwH) ja (I on U/R).
Ja jos R ei muutu,mutta U kasvaa, niin myös I kasvaa joten myös P(kwH) kasvaa.
Optioista sen kuitenkin voi myös laskea, kaiken mitä kupataan ovelasti. Muuta haittaa ei käyttöön kuitenkaan ole, 220>240 muutoksesta.

Taidat olla näitä uusavuttomia inssejä kun jännite ja virta menevät sekaisin, jos olet ollenkaan.

Virtaahan ei nostettu vaan jännite. Nykysysteemillä on vaikeaa kuvitella verkkoon vakiovirtaa ja kuorman mukaan vaihtuvaa jännitettä. Oikea inssi ei myöskään koskaan kirjoita voltin symbolia pienellä vaan se on nyt ja on ainakin 50v ollut ISO V. Fysiikka on alue jossa pitää olla tarkkana laatujen ja määrien kanssa! Tämä tietysti kaikki edellyttäen, ettei nykyinen koulutusjärjestelmä pilaa vanhoja hyviä arvoja.

sähköinssi kirjoitti:

joitakin vuosia sitten nostettiin 220v 240v;iksi, pitäisihän tämä tietää. Halvalla yleismittarilla voit todeta itse, voi olla jopa 245v parhailla paikoilla.
Tämä kylläkin lisää kwH -kulutusta jopa,10%, mitä kukaan ei ole tajunnut.
(P-hän=UxI(kwH) ja (I on U/R).
Ja jos R ei muutu,mutta U kasvaa, niin myös I kasvaa joten myös P(kwH) kasvaa.
Optioista sen kuitenkin voi myös laskea, kaiken mitä kupataan ovelasti. Muuta haittaa ei käyttöön kuitenkaan ole, 220>240 muutoksesta.

Lue lisää

Inssin pitäisi hieman perehtyä laatumerkintöihin.

k = kilo = 1000x perusyksikkö. Tämä meni oikein

W = watti = tehon perusyksikkö. Ei koskaan pieni W.

h = tunti (hour) = ajan yksikkö ja on aina pieni h. Tässä meni pieleen.

Kaavoista P = UxI (W), tehon yksikkö on watti jonka monikerta on kilowatti kW. kWh on kilowattitunti joka taas on energian yksikkö, siinä ilmoitetaan työmäärä. Esim. yhden kilowatin keittolevy kuluttaa tunnissa yhden kilowattitunnin 1 kWh. Energian perusyksikkö on joule (J) joka on sama kuin Ws eli wattisekuntti. Tästä voidaan johtaa vaikka MJ eli megajoule joka on noin 0,277778 kWh. Laatulaskut on kivoja, eikös?

karva.naamari kirjoitti:

Inssin pitäisi hieman perehtyä laatumerkintöihin.

k = kilo = 1000x perusyksikkö. Tämä meni oikein

W = watti = tehon perusyksikkö. Ei koskaan pieni W.

h = tunti (hour) = ajan yksikkö ja on aina pieni h. Tässä meni pieleen.

Kaavoista P = UxI (W), tehon yksikkö on watti jonka monikerta on kilowatti kW. kWh on kilowattitunti joka taas on energian yksikkö, siinä ilmoitetaan työmäärä. Esim. yhden kilowatin keittolevy kuluttaa tunnissa yhden kilowattitunnin 1 kWh. Energian perusyksikkö on joule (J) joka on sama kuin Ws eli wattisekuntti. Tästä voidaan johtaa vaikka MJ eli megajoule joka on noin 0,277778 kWh. Laatulaskut on kivoja, eikös?

Lue lisää

Minulla oli vahingossa capslok väärässä asennossa. Siitä väärät isot ja pienet, kirjoitan tärkeistä asioista yleenssä niin innostunena, että ei tule tarkkailstua ruudulta kaikkeea.. Sitäpaitsi on sama puhutaanko kW.sta vai kWh.sta, koska samaa suuretta mitataan. KWh on vain se mistä maksetaan ja jonka kaikki tuntevat kalliisti.(onko tuo iso k nyt mielenstäsi oikein, lausehduksen alussa, hei?)

Mutta asia itsessäänhänn on kuitenkin kirvelevä, koska jännitteen nostolla kasvatettiin sähkölaitteiden kokonaiskulutusta kertaheitolla 10 prosentia, mikä on hieman omituista näin energia säästön aikana... mietinnän arvoinen kusetus valtion ja energiayhtiöiden taholta...
Milloinkahan joku huomaa sen? Lähes kaikki laitteet toimisivat myös pienemmällä kuin 220 voltilla. Miksei voisi laskea jännitettä 195 volttiin. Sillä tavalla saadaan nykyisestä jo 20% säästö mitään häviämätä.

sähköinssi kirjoitti:

Minulla oli vahingossa capslok väärässä asennossa. Siitä väärät isot ja pienet, kirjoitan tärkeistä asioista yleenssä niin innostunena, että ei tule tarkkailstua ruudulta kaikkeea.. Sitäpaitsi on sama puhutaanko kW.sta vai kWh.sta, koska samaa suuretta mitataan. KWh on vain se mistä maksetaan ja jonka kaikki tuntevat kalliisti.(onko tuo iso k nyt mielenstäsi oikein, lausehduksen alussa, hei?)

Mutta asia itsessäänhänn on kuitenkin kirvelevä, koska jännitteen nostolla kasvatettiin sähkölaitteiden kokonaiskulutusta kertaheitolla 10 prosentia, mikä on hieman omituista näin energia säästön aikana... mietinnän arvoinen kusetus valtion ja energiayhtiöiden taholta...
Milloinkahan joku huomaa sen? Lähes kaikki laitteet toimisivat myös pienemmällä kuin 220 voltilla. Miksei voisi laskea jännitettä 195 volttiin. Sillä tavalla saadaan nykyisestä jo 20% säästö mitään häviämätä.

Lue lisää

Kilowatti ja kilowattitunti eivät ole sama asia, kilowatti ilmaisee tehon (kW) ja kilowattitunti taas käytetyn energiamäärän (kWh). Suureet ovat toistensa johdannaisia mutta eivät missään tapauksessa sama asia. Kilowattitunneista puhutaan enää pienasiakasyhteyksissä muutoin energian määriä mitataan ja laskutetaan joule (J) pohjaisesti. 1J = 1Ws

Periaatteessa k (=1000x) eli kilo on aina pieni olkoon missä tahansa, iso K tarkoittaa aina fysiikassa Kelvin astetta.

Jännitteen noston suurimpana syynä minä pidän standardia mutta suuremmalla jännitteellä tarvitaan pienempi virta samaan tehoon joka kuormittaa sähköverkkoa vähemmän. Virta kuten tehokin ovat dynaamisia suureita meidän verkossamme ja ne vaihtelevat käyttölaitteen mukaan. Jännite on staattinen elementti ja se pyritään pitämään mahdollisen vakiona.

Pienemmällä virralla saadaan suurempi jännite myös pidemmän johtimen päähän koska johdinhäviöt ovat pienemmät. Tästä syystähän suurjännitelinjoja käytetään pitkillä etäisyyksillä. Kun nyt osaat laskea niin laskepa virrat 100 MW kuormalle 240VAC ja 400kVAC linjoille niin huomaat virta eroksi liki 2000 kertaa. Tuo 2000 tarkoittaa myös sitä, että siirtohäviöt ovat myös 1/2000 240VAC linjan häviöistä 400kVAC linjalla. Pienemmällä virralla selvitään myös ohuemmilla johtimilla joka sekin säästää kustannuksia.

Tuo hetkellinen lisäkulutus pitää paikkansa 220VAC laitteilla mutta vastaavasti ne antavat ulos myös enemmän tehoa. Tehon lisäys tapahtuu jännitteen neliössä joten voinet laskea tehosuhteen. Esim. kahvinkeitossa ei kulu sitä energiaa eli kWh:ta yhtään enempää, kahvi vaan kiehuu nopeammin. Tämä pätee kaikkiin vermeisiin. Haittaa saattaa olla ainoastaan vanhoissa hehkulampuissa, ne antavat enemmän valoa lyhyemmän aikaa.

Kun kytket 1kW/220V keittolevyn 240V jännitteeseen saat tehoa lähes 1,2kW joten puuro palaa helpommin pohjaan. Jos tarvitset johonkin lämmittämiseen 1kWh:n energian niin 240V jännitteessä edellisellä 1kW vastuksella saat tarpeesi täytettyä n. 20% nopeammin eikä energiaa kulu yhtään enempää.

Suurempi jännite siis oikeasti tuo säästöä pienempien siirtohäviöiden eli kustannusten myötä. Luulisi sähköinssiksi itseään kutsuvan sen ymmärtävän.

sähköinssi kirjoitti:

joitakin vuosia sitten nostettiin 220v 240v;iksi, pitäisihän tämä tietää. Halvalla yleismittarilla voit todeta itse, voi olla jopa 245v parhailla paikoilla.
Tämä kylläkin lisää kwH -kulutusta jopa,10%, mitä kukaan ei ole tajunnut.
(P-hän=UxI(kwH) ja (I on U/R).
Ja jos R ei muutu,mutta U kasvaa, niin myös I kasvaa joten myös P(kwH) kasvaa.
Optioista sen kuitenkin voi myös laskea, kaiken mitä kupataan ovelasti. Muuta haittaa ei käyttöön kuitenkaan ole, 220>240 muutoksesta.

Lue lisää

Insinööri antaa väärää tietoa. Suomessa käytettävä verkkojännite on yksivaiheisena 230 V (volttia) ja kolmivaiheisena 400 V. Esitetyt kaavat pätevät tasasähkölle ja resistiiviselle kuormalle. Induktiivisella ja kapasitiivisella kuormalla tulevat esiin seuraavat käsitteet:

Näennäisteho (tunnus S, yksikkö VA volttiampeeri)on se teho, jonka laite ottaa sähköverkosta.
Pätöteho (tunnus P, yksikkö W watti)on se teho, jota voi käyttää hyödyksi.
Loisteho (tunnus Q, yksikkö var vari) on tehoa, jota on sähköverkossa siirrettävä, siitä maksetaan mutta sitä ei voi käyttää hyödyksi. Loistehon määrä riippuu vaihesiirrosta, jota kuvataan alfa-kirjaimella. Loisteho on suurimmillaan vaihesiirron ollessa 90 astetta. Vaihesiirron ollessa 0 astetta, ei loistehoa ole.

Tarkkuutta insinööri.

.Sähköasentaja. kirjoitti:

Insinööri antaa väärää tietoa. Suomessa käytettävä verkkojännite on yksivaiheisena 230 V (volttia) ja kolmivaiheisena 400 V. Esitetyt kaavat pätevät tasasähkölle ja resistiiviselle kuormalle. Induktiivisella ja kapasitiivisella kuormalla tulevat esiin seuraavat käsitteet:

Näennäisteho (tunnus S, yksikkö VA volttiampeeri)on se teho, jonka laite ottaa sähköverkosta.
Pätöteho (tunnus P, yksikkö W watti)on se teho, jota voi käyttää hyödyksi.
Loisteho (tunnus Q, yksikkö var vari) on tehoa, jota on sähköverkossa siirrettävä, siitä maksetaan mutta sitä ei voi käyttää hyödyksi. Loistehon määrä riippuu vaihesiirrosta, jota kuvataan alfa-kirjaimella. Loisteho on suurimmillaan vaihesiirron ollessa 90 astetta. Vaihesiirron ollessa 0 astetta, ei loistehoa ole.

Tarkkuutta insinööri.

Lue lisää

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

sähköinssi kirjoitti:

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

Lue lisää

Tässä on jo vähän liikaa siihen, mitä kysyin. Koska vanhat 220 Voltin laitteet ovat vielä kunnossa, eikä siis ole vaarallista niitä käyttää, käytetään ne sitten loppuun, ylimääräisen kulutuksen uhkallakin. Viisaita neuvoja kyllä satelee, kiitos niistä vielä.
Meissä karavaanareissa on näköjään edelleen runsaasti "potentiaalia", eivät kaikki ole vielä ihan ilta"ruskon" ritareita.

sähköinssi kirjoitti:

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

Lue lisää

Et ole kunnolla lukenut Paavolaasi tai ainakaan ymmärtänyt lukemaasi, minä lueskelin sitä 60-luvulla. Parempaa unilääkettä ei liene keksitty kuin Paavolan sähkötekniikan lukeminen.

Et ole myöskään ajatellut tai huomannut sitä, että nykyään kaikki laitteet tehdään tätä uutta jännitettä varten. Tällöin 100W on edelleen 100W ei mitään muuta. Tämä koskee koko sitä litaniaa jonka esimerkkeinä luettelit.

Lämpöpatterit ovat puhtaasti resistiivinen kuorma mutta vaikka pienoisloistelamput sisältävät induktanssia, hehkulamppujen käyttöhän vähenee koko ajan. Viihde-elektroniikka ei käytä enää muuntajia ja niiden hakkurit toimivat hyvällä hyötysuhteella suurella jännitealueella. Nokian kännylaturi lupaa 100 - 240V ja Toshiban läppärin poweri samoin. Tämä koskee yleisesti kaikkia hakkurivirtalähteisiä laitteita joten niiden osalta olettamasi on ainakin arveluttava ellei vallan väärä.

Kun ostat uusia hehkulamppuja niin niissä usein lukee 240Vac jolloin ne käyvät alijännitteellä.

Jos latureita tai viihdelaitteita jätetään verkkoon ne kuluttavat sähköä oli jännite mikä hyvänsä. Niiden hakkureiden tyhjäkäynti vie tietyn tehon, jos jännite laskee niin virta nousee ja päin vastoin.

Sähkölaskuakaan sinä et maksa tehon eli kW mukaan paitsi periaatteessa esim. maatalon liittymässä pääsulakkeiden mukaan määräytyvän perusmaksun, pääsulakkeethan määräävät käytettävän maksimitehon. Kulutus laskutetaan aina energia eli kWh perusteisesti joka on periaatteessa muunnettavissa MJ perusteiseksi.

Tuosta isojen ja pienien kirjainten käytöstä laaduissa josta oli aiemmin puhe niin otetaan esimerkki lakritsinauhasta. Jos kauppias antaa sinulle lakritsinauhaa 1mm tai 1Mm niin kerropa kuinka suuri ero niillä nauhoilla on? Ero vaikka täysinä metreinä.

Masa-asuntoautoilija kirjoitti:

Tässä on jo vähän liikaa siihen, mitä kysyin. Koska vanhat 220 Voltin laitteet ovat vielä kunnossa, eikä siis ole vaarallista niitä käyttää, käytetään ne sitten loppuun, ylimääräisen kulutuksen uhkallakin. Viisaita neuvoja kyllä satelee, kiitos niistä vielä.
Meissä karavaanareissa on näköjään edelleen runsaasti "potentiaalia", eivät kaikki ole vielä ihan ilta"ruskon" ritareita.

Lue lisää

Sitä on mukavaa tässä eläkepäivinään muistella vanhoja opiskeluaikoja ja niiden ongelmia. Voit todella käyttää niitä 220V laitteita loppuun, 230V on aikoinaan kuulunut niiden valmistustoleransseihin, joina yleensä käytettiin vähintään - 10%. Muistaakseni autosi oli 90-luvun alusta joten maadoituksetkin lienevät vähintään tyydyttävät.

Täällä vaan tuppaa jotkin aiheet rönsyilemään, johon ei minullakaan aivan puhdas omatunto ole. Tulee vähän turhankin hanakasti välillä tartuttua epätarkkuuksiin ja muutenkin ärsykkeen antaviin mielipiteisiin. Onnea vaan sinulle uudelle autolle ja paljon huolettomia kilometrejä.

karva.naamari kirjoitti:

Et ole kunnolla lukenut Paavolaasi tai ainakaan ymmärtänyt lukemaasi, minä lueskelin sitä 60-luvulla. Parempaa unilääkettä ei liene keksitty kuin Paavolan sähkötekniikan lukeminen.

Et ole myöskään ajatellut tai huomannut sitä, että nykyään kaikki laitteet tehdään tätä uutta jännitettä varten. Tällöin 100W on edelleen 100W ei mitään muuta. Tämä koskee koko sitä litaniaa jonka esimerkkeinä luettelit.

Lämpöpatterit ovat puhtaasti resistiivinen kuorma mutta vaikka pienoisloistelamput sisältävät induktanssia, hehkulamppujen käyttöhän vähenee koko ajan. Viihde-elektroniikka ei käytä enää muuntajia ja niiden hakkurit toimivat hyvällä hyötysuhteella suurella jännitealueella. Nokian kännylaturi lupaa 100 - 240V ja Toshiban läppärin poweri samoin. Tämä koskee yleisesti kaikkia hakkurivirtalähteisiä laitteita joten niiden osalta olettamasi on ainakin arveluttava ellei vallan väärä.

Kun ostat uusia hehkulamppuja niin niissä usein lukee 240Vac jolloin ne käyvät alijännitteellä.

Jos latureita tai viihdelaitteita jätetään verkkoon ne kuluttavat sähköä oli jännite mikä hyvänsä. Niiden hakkureiden tyhjäkäynti vie tietyn tehon, jos jännite laskee niin virta nousee ja päin vastoin.

Sähkölaskuakaan sinä et maksa tehon eli kW mukaan paitsi periaatteessa esim. maatalon liittymässä pääsulakkeiden mukaan määräytyvän perusmaksun, pääsulakkeethan määräävät käytettävän maksimitehon. Kulutus laskutetaan aina energia eli kWh perusteisesti joka on periaatteessa muunnettavissa MJ perusteiseksi.

Tuosta isojen ja pienien kirjainten käytöstä laaduissa josta oli aiemmin puhe niin otetaan esimerkki lakritsinauhasta. Jos kauppias antaa sinulle lakritsinauhaa 1mm tai 1Mm niin kerropa kuinka suuri ero niillä nauhoilla on? Ero vaikka täysinä metreinä.

Lue lisää

lainaus:
"Et ole kunnolla lukenut Paavolaasi tai ainakaan ymmärtänyt lukemaasi, minä lueskelin sitä 60-luvulla. Parempaa unilääkettä ei liene keksitty kuin Paavolan sähkötekniikan lukeminen."

Joo siis kyllä minä olen sen lukenut monien muiden lisäksi, ymmärtänyt, ja sisäistänyt ja saanut arvosanani sen ymmmärtämisestä -käätyjen kera. Lisäksi olen oppinut kriittisen tavan suhtautua kaikkeen, mitä meille tarjoillaan muiden toimesta -mikä ei aina meidän valtaapitäville ole kovin mairioksi.
Sinä sen sijaan annoitkin omasta tutustumisestasi ko. tietotekniikan perusteokseen jo oman uneliaan lausuntosi.

Mutta niinkuin Don Jörkkakin sanoo: lukeminen kannatta aina. ;)

sähköinssi kirjoitti:

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

Lue lisää

Sähköasioiden yksiselitteinen yleispätevä? Eikös se ollutkin se sähkömies Rane, halvalla sähköt panee.
Teoreettinen sähkötekniikka (insinöörihän tietää mitä TST tarkoittaa)on siitä mukavaa, että kaikkiin asioihin löytyy laskentakaava. Asia joko on tai ei ole.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan moottorin lämmitys. Kuorma on periaatteessa resistiivinen. Lämpövastus on kierretty spiraalin muotoon, joten se on myös induktiivinen. Tällä ei ole juurikaan merkitystä. Jos lämmitysvastuksen teho kasvaa jännitteen noustua, lämmitysaika pienenee. Jipii, moottori on nopeammin käynnistettävissä.

Termostaatiton lämmityspatteri. Eipä ole vastaan tullut. Voinet kertoa käyttötarkoituksen mistä näitä löytyy...

Menee viherpiiperryksen puolelle, kun tieto loppuu. Ei tehojutut vaikuta tavalliseen töpselinkäyttäjään. Jos kaavoja aletaan esittämään, pitäisi asiasta jotain tietää.

sähköinssi kirjoitti:

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

Lue lisää

Näitä kestoselityksiä lukiessa alkaa tuntumaan, että "sähköinssin" pätevyys on saavutettu ohiluetun Wikipedian jälkeen käätyjen kanssa.

Kuinka se meni tieto lisää tuskaa/tiedon puute on suurta tuskaa. Alleviivaa haluamasi vaihtoehto.

Meille ei noilla kyvyillä kelpaisi edes tiedote monistusnippujen yhteen liittäjäksi naittajalla. Senkin homman on sujuttava rivakasti.

.Sähköasentaja. kirjoitti:

Sähköasioiden yksiselitteinen yleispätevä? Eikös se ollutkin se sähkömies Rane, halvalla sähköt panee.
Teoreettinen sähkötekniikka (insinöörihän tietää mitä TST tarkoittaa)on siitä mukavaa, että kaikkiin asioihin löytyy laskentakaava. Asia joko on tai ei ole.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan moottorin lämmitys. Kuorma on periaatteessa resistiivinen. Lämpövastus on kierretty spiraalin muotoon, joten se on myös induktiivinen. Tällä ei ole juurikaan merkitystä. Jos lämmitysvastuksen teho kasvaa jännitteen noustua, lämmitysaika pienenee. Jipii, moottori on nopeammin käynnistettävissä.

Termostaatiton lämmityspatteri. Eipä ole vastaan tullut. Voinet kertoa käyttötarkoituksen mistä näitä löytyy...

Menee viherpiiperryksen puolelle, kun tieto loppuu. Ei tehojutut vaikuta tavalliseen töpselinkäyttäjään. Jos kaavoja aletaan esittämään, pitäisi asiasta jotain tietää.

Lue lisää

ensin auton lämmityksestä. Oikein joo, siinä tolpan kellossa on se viisari, josta mamma panee aamuksi kaksi tuntia lämmitystä niinkuin on opetettu. Hän ei pane nykyisin, kun jännite on korkeampi mutta auto edelleen vanha, että tunti ja neljäkymmentäyksi minuuttia, joka vastaa about samaa lämmitystehoa kuin ennen 220V aikana. Jos hän panisi sen 1h41min, olisi asia kunnossa. Kun Hän panee nykyisin 2 tuntia, se on jo ihan liikaa!

Vastaus 2.
Minulla on autossa käytössä 220V 2000W siirrettävä lämmitin, jossa ei ole termostaattia.

Ei ilmeisesti tarvita enempää selvitystä.
Kun nämä miljoonat käytöt, joita ei säädetä, ja miljoonat turhat kulutusminuutit lasketaan yhteen saadaan iso määrä turhaa energian käyttöä. Se ei ole keneltäkään pois, mutta kaikki voivat voittaa, kun asia on yleisesti tiedossa.

Noita muita en taida viitsiä sinulle edes selittää aiemman vuoksi, koska siinä voisi mennä muutama helmi "s...le". Nämä sähköasiat ovat tosiaan ihan suoraan laskettavissa, mutta tuntuu joskus, että niitä kouluja on käyty vähän miten sattuu, ja keskitytty enemmin ylioppilaslakin saantiin teoreettisella ja täsmäkohdistetulla ulkoluvulla, kuin opetuksen sisäistämisellä ja opitun käytännön soveltamisella. Näinhän se valitettavasti nykykoululaitoksessa menee.

Kyse ei osaltani ole piiperryksestä, vaan pienten ja kokonaisuuteen nähden merkittävien asioiden tiedostamisesta.
Piiperrys on historiallinen, ja tätä edeltävä vaihe.
Hallituksemme elää vielä sitäkin aikaisempaa vaihetta. Kuvitellaan että kaiken voi ostaa köyhiltä rahalla. Vaikka päästökaupalla.

sähköinssi kirjoitti:

ensin auton lämmityksestä. Oikein joo, siinä tolpan kellossa on se viisari, josta mamma panee aamuksi kaksi tuntia lämmitystä niinkuin on opetettu. Hän ei pane nykyisin, kun jännite on korkeampi mutta auto edelleen vanha, että tunti ja neljäkymmentäyksi minuuttia, joka vastaa about samaa lämmitystehoa kuin ennen 220V aikana. Jos hän panisi sen 1h41min, olisi asia kunnossa. Kun Hän panee nykyisin 2 tuntia, se on jo ihan liikaa!

Vastaus 2.
Minulla on autossa käytössä 220V 2000W siirrettävä lämmitin, jossa ei ole termostaattia.

Ei ilmeisesti tarvita enempää selvitystä.
Kun nämä miljoonat käytöt, joita ei säädetä, ja miljoonat turhat kulutusminuutit lasketaan yhteen saadaan iso määrä turhaa energian käyttöä. Se ei ole keneltäkään pois, mutta kaikki voivat voittaa, kun asia on yleisesti tiedossa.

Noita muita en taida viitsiä sinulle edes selittää aiemman vuoksi, koska siinä voisi mennä muutama helmi "s...le". Nämä sähköasiat ovat tosiaan ihan suoraan laskettavissa, mutta tuntuu joskus, että niitä kouluja on käyty vähän miten sattuu, ja keskitytty enemmin ylioppilaslakin saantiin teoreettisella ja täsmäkohdistetulla ulkoluvulla, kuin opetuksen sisäistämisellä ja opitun käytännön soveltamisella. Näinhän se valitettavasti nykykoululaitoksessa menee.

Kyse ei osaltani ole piiperryksestä, vaan pienten ja kokonaisuuteen nähden merkittävien asioiden tiedostamisesta.
Piiperrys on historiallinen, ja tätä edeltävä vaihe.
Hallituksemme elää vielä sitäkin aikaisempaa vaihetta. Kuvitellaan että kaiken voi ostaa köyhiltä rahalla. Vaikka päästökaupalla.

Lue lisää

Kovasti on inssi huolissaan sähkönkulutuksesta. Muutamia poimintoja aiemmasta kommentista.
"Minulla on autossa käytössä 220V 2000W siirrettävä lämmitin, jossa ei ole termostaattia. "

"Kun nämä miljoonat käytöt, joita ei säädetä, ja miljoonat turhat kulutusminuutit lasketaan yhteen saadaan iso määrä turhaa energian käyttöä."

"Kyse ei osaltani ole piiperryksestä, vaan pienten ja kokonaisuuteen nähden merkittävien asioiden tiedostamisesta."

Eipä tässä voi esittää muuta kuin reippaan määrän kysymysmerkkejä.
?????

höh kirjoitti:

Näitä kestoselityksiä lukiessa alkaa tuntumaan, että "sähköinssin" pätevyys on saavutettu ohiluetun Wikipedian jälkeen käätyjen kanssa.

Kuinka se meni tieto lisää tuskaa/tiedon puute on suurta tuskaa. Alleviivaa haluamasi vaihtoehto.

Meille ei noilla kyvyillä kelpaisi edes tiedote monistusnippujen yhteen liittäjäksi naittajalla. Senkin homman on sujuttava rivakasti.

Lue lisää

En tunnista nimimerkki höh:iä, muusta, mutta hän täyttää aina yleismiesselittäjän paikan oikein hyvin. Aiheesta riippumatta hän kallistuu aina johonkin, mielestään oikeaan mutta yleensä asiasta mitään tietämättömänä, täysin väärään suuntaan.
Tämä on kuitenkin oikein hyvä tapa hoitaa orastavaa terapian tarvetta, sekä siirtää välttämättä edessä olevaa salaisten liikemieshaaveiden aiheuttamaa Burn Outia muutamalla päivällä eteenpäin.

.Sähköasentaja. kirjoitti:

Kovasti on inssi huolissaan sähkönkulutuksesta. Muutamia poimintoja aiemmasta kommentista.
"Minulla on autossa käytössä 220V 2000W siirrettävä lämmitin, jossa ei ole termostaattia. "

"Kun nämä miljoonat käytöt, joita ei säädetä, ja miljoonat turhat kulutusminuutit lasketaan yhteen saadaan iso määrä turhaa energian käyttöä."

"Kyse ei osaltani ole piiperryksestä, vaan pienten ja kokonaisuuteen nähden merkittävien asioiden tiedostamisesta."

Eipä tässä voi esittää muuta kuin reippaan määrän kysymysmerkkejä.
?????

Lue lisää

Sinulle: minä olen sisäistänyt nämä käytöt ja rajoitan kulutustani, koska säästän siinä selvää rahaa muuhun hauskempaan, lentomatkailuun pitkin maailmaa, hiihtomatkailuun pohjoisessa, jne.
Mutta valtaosa suomalaisista ei edes ole ajatellut asiaa, koska heitä ei ole valistettu, eikä kukaan ole kertonut muuta kuin että hehkulampuja kannattaa vaihtaa kalliisiin "energiasäästö"lamppuihin. Nämä ovat usein jopa niitä meidän valtiomme iäkkäämpiä kansalaisia, jotka meille ovat järjestäneet näinkin hyvät olot. Mitä muuta heille energiansäästöstä on opetettu? mietippä rehellisesti.

Siitä seurauksena tulookin mieleen ne Fortumin ja valtion jättioptiot, josta tämä kiroiluni alunperin lähti. s---t-n-.
Ja se lukutaidoton kansa!

sähköinssi kirjoitti:

Niin, sähköasioissa aina ei voi olla täysin yksiselitteisen yleispätevä, vaikka kuinka yrittäisi, mutta yritettävä näköjään on.
Yksinkertaisina esimerkkeinä otetaan vaikka auton moottorin lämmitys, hehkulamput, termostaatittomat sähköpatterit, yleensä kaikki ajastinsäätöiset sähkölaitteet, kaikkien elektroniikkalaitteiden lineaariset verkkolaitteet ym. valtaosa vielä nykyisin käytössä olevasta viihde-elektroniikasta, katuvalaistus, ym. sähkölaitteet, joissa ei käytetä esim. lämpötilan tms. suureen kiinteään arvoon lukittua tarkkaa säätöä. Lista on äärettömän pitkä.
Valtaosa sähkön kulutuksesta on resistiivistä ja automaattisesti säätämätöntä kulutusta. Näissä tapauksissa jännitteen nosto aiheuttaa ainoastaan sähkön ylimääräistä kulutusta. Hehkulampun ylimääräisestä kirkastumisesta ei ole hyötyä, auto lämpenee turhaan liian kauan, sekä viihdelaitteet tuottavat ylijännitteestä ainoastaan (varsinkin kesäisin) turhaa hukkalämpöä jne.
Jos kaikkien kännykkälaturien joutokäynti maapallolla (pistorasiaan tyhjilleen jätetyt laturit) vaatii jo muutaman ydinvoimalan verran sähkötehoa, niin mitä on sitten tämä turhakäyttö?
Kyllähän te ammattimiehet tämän tiedätte, älkää saivarrelko turhista jouleista tai loistehoista, joilla ei ole merkitystä 10 sentin kWh-hintaan.

Sähkölasku maksetaan meillä vielä kilowateista ja euroilla -ei jouleista eikä oravannahkoissa, näin on.
Tuota perusteoriaa on hyödytöntä suoltaa ellei osaa suhteuttaa sitä käytäntöön.

Teorian voivat kaikki opetella vaikkapa Paavolan sähköopista ulkolukuna.

Lue lisää

Hyvä ettei ole iskenyt insinööritauti vielä.

sähköinssi kirjoitti:

En tunnista nimimerkki höh:iä, muusta, mutta hän täyttää aina yleismiesselittäjän paikan oikein hyvin. Aiheesta riippumatta hän kallistuu aina johonkin, mielestään oikeaan mutta yleensä asiasta mitään tietämättömänä, täysin väärään suuntaan.
Tämä on kuitenkin oikein hyvä tapa hoitaa orastavaa terapian tarvetta, sekä siirtää välttämättä edessä olevaa salaisten liikemieshaaveiden aiheuttamaa Burn Outia muutamalla päivällä eteenpäin.

Lue lisää

Oletko vielä "sähköinssin" lisäksi Wikipedian opeilla pätevöitynyt "psykologi" vai peräti kirjekurssin käynyt "psykiatri"?

Hölmöily omalta osaltani saa riittää nyt.

sähköinssi kirjoitti:

ensin auton lämmityksestä. Oikein joo, siinä tolpan kellossa on se viisari, josta mamma panee aamuksi kaksi tuntia lämmitystä niinkuin on opetettu. Hän ei pane nykyisin, kun jännite on korkeampi mutta auto edelleen vanha, että tunti ja neljäkymmentäyksi minuuttia, joka vastaa about samaa lämmitystehoa kuin ennen 220V aikana. Jos hän panisi sen 1h41min, olisi asia kunnossa. Kun Hän panee nykyisin 2 tuntia, se on jo ihan liikaa!

Vastaus 2.
Minulla on autossa käytössä 220V 2000W siirrettävä lämmitin, jossa ei ole termostaattia.

Ei ilmeisesti tarvita enempää selvitystä.
Kun nämä miljoonat käytöt, joita ei säädetä, ja miljoonat turhat kulutusminuutit lasketaan yhteen saadaan iso määrä turhaa energian käyttöä. Se ei ole keneltäkään pois, mutta kaikki voivat voittaa, kun asia on yleisesti tiedossa.

Noita muita en taida viitsiä sinulle edes selittää aiemman vuoksi, koska siinä voisi mennä muutama helmi "s...le". Nämä sähköasiat ovat tosiaan ihan suoraan laskettavissa, mutta tuntuu joskus, että niitä kouluja on käyty vähän miten sattuu, ja keskitytty enemmin ylioppilaslakin saantiin teoreettisella ja täsmäkohdistetulla ulkoluvulla, kuin opetuksen sisäistämisellä ja opitun käytännön soveltamisella. Näinhän se valitettavasti nykykoululaitoksessa menee.

Kyse ei osaltani ole piiperryksestä, vaan pienten ja kokonaisuuteen nähden merkittävien asioiden tiedostamisesta.
Piiperrys on historiallinen, ja tätä edeltävä vaihe.
Hallituksemme elää vielä sitäkin aikaisempaa vaihetta. Kuvitellaan että kaiken voi ostaa köyhiltä rahalla. Vaikka päästökaupalla.

Lue lisää

tuntuu nuo kannanottosi aika teoreettisilta noilta osin, kun puhutaan jännitten nostosta
jos olisit liikkunut maakunnissa,ja ollut käytännön sähkönkulutus paikoilla,olisit varmaan huomannut mitä 230V:N jännite käytännössä tarkoittaa.
kuinka suuri jännite on pistorasassa ennenkuin kytket siihen 2000W sisätilalämmittimesi ja mikä se on sen jälkeen. ja mitä siihen vaikuttaa muiden kuormitukset.
kaikilta aloilta on paljon teorioita,mutta se mikä käytännössä toteutuu on totta.

höh kirjoitti:

Minä en luota yhteenkään "inssiin". Parhaimmillaan ne ovat pystyneet suunnittelemaan KALLIITA SUSIA.

Erotan aina erikseen osaavat henkilöt, joilla on takanaan insinöörin koulutus, ja pystyvät silti tekemään käsillään luovaa työtä.

Lue lisää

Oikein, koulutus ei pelkästään riitä,vaan suunnittelijoilla pitäisi olla esim 5-10 työvuoden kenttäkokemus oppialalta, ennen kuin saavat paperit ulos. Ylioppilaspohjalta ja pelkällä kesätyökokemuksella tulee ainoastaan mainitsemiasi susia mutta tähän on tultu ja sen vuoksi ammattityömiehistä alkaa olla jo pula.

höh kirjoitti:

Oletko vielä "sähköinssin" lisäksi Wikipedian opeilla pätevöitynyt "psykologi" vai peräti kirjekurssin käynyt "psykiatri"?

Hölmöily omalta osaltani saa riittää nyt.

Lue lisää

Meitä löytyy joka lähtöön, niin muita kuin inssejäkin.

karva.naamari kirjoitti:

Meitä löytyy joka lähtöön, niin muita kuin inssejäkin.

Epäilen että tässä yritetään hieman vedättää. Ovat sen verran utopistisia teorioita, tai ehkä sitä voi noinkin asioita miettiä. On meillä ollut ennenkin kaikenlaisia keksijöitä esimerkkeinä vaikka Lokari, Man-oil, ternimaito, verkostomarkkinointi, jne. Osa ihan vakavia, osa taas ei.