G: kypärä

bell avanti jostain vuodelta 2006

Zonex Freedom. Ruuvattava säätö eli tosi hyvin istuu päässä. Kun on lapsia niin jo ihan esimerkin vuoksi tulee käytettyä. Toisekseen sen oman turvallisuuden vuoksi ja toimii samalla hattuna aurinkoisella säällä.

Joka päivä pyöräilyä, ei koskaan ilman kypärää. Bell Solair, joka ei ole ihan kevyt (270 g), mutta mukava käyttää. Jo toinen samanlainen menossa vajaan kymmenen vuoden aikana. Loppua ei näy...

Mulla on kypärä aina päässä. En yksinkertaisesti osaa lähteä pyöräilemään ilman kypärää. Talvellakin sitä pidän joka kerta, vaikka toiset väittävät talvella kypärän käytön olevna mahdotonta. Mulla menossa toinen kypärä, tällä kertaa Giro-merkkinen. Hintaa ei ollut kauheasti, eikä paina älyttömästi.

Sininen Bell Avanti vuodelta 2007 kiikkuu nuppia suojaamassa. Olen oikein "tuunannut" sitä laittamalla heijastavaa teippiä sivuille, kun talviaikana pyörälenkit ajoittuvat poikkeuksetta hämärän ja pimeän aikaan. Tietenkin pyörässä on myös valoa eteen ja taakse. Sanotaanhan, että valojen käyttö voi säästää tilanteelta, jossa kypärää tarvitaan!

Kypärä kuuluu olennaisesti jokaiselle pyörälenkille, oli kesä tai talvi. Se on osa asukokonaisuutta, sotisopa ei ole täydellinen ilman kypärää.

Täytyy kyllä tunnustaa, että joskus kun käyttää kaupunkipyörää esim. kauppareissulla ei kypärää tule käyttäneeksi. Mutta aina kun lähden "tosissaan" ajamaan, on kypärä päässä.

Käytän. Aina. Kypärän merkillä ja mallilla ei ole minulle väliä. Kunhan se on sopiva ja suojaa. En siis viitsi lähteä naulakolle katsomaan.

Kypärä on vähän kuin turvavyö autossa. Sitä vain käytetään ja mikä tahansa selitys käyttämättömyyteen on turha. Enkä käytä siksi että laki sanoo niin, vaan siksi että haluan. Olen saanut pari (onneksi harmitonta) kolhua silloin kun kunnon kypäriä ei vielä ollut saatavana ja se riitti.